• Opettaja-lehti logo
  • OAJ-areena logo

Varhaiskasvatuksen tukea uudistava lakiesitys eduskunnan päätettävänä

01.12.2021 - 15.25 Uutinen
Kuvituskuva

Lapsen kehityksen ja oppimisen tukea varhaiskasvatuksessa koskeva lainsäädäntöuudistus on edennyt valiokunnista eduskunnan päätettäväksi. OAJ:n esitykset varhaiskasvatuksen erityisopettajan roolin vahvistamiseksi tuen tarpeen arvioinnissa ja erityistä tukea tarvitsevien lasten opetuksessa eivät menneet läpi sivistysvaliokunnassa. Sivistysvaliokunta ehdottaa kuitenkin parannuksia kehityksen ja oppimisen tukeen varhaiskasvatuksessa.

Eduskunnan sivistysvaliokunta on antanut mietintönsä varhaiskasvatuslain muuttamisesta. Lakimuutos koskee lapsen kehityksen ja oppimisen tukea varhaiskasvatuksessa. Lainsäädäntöuudistuksen tavoitteena on selkeyttää ja yhdenmukaistaa lapselle annettavan tuen järjestämisen menettelyä.

OAJ:n mielestä varhaiskasvatuksen erityisopettajan on aina tarpeen osallistua tukea tarvitsevien lasten tuen tarvetta arviointiin.

– Varhaiskasvatuksen erityisopettaja on varhaiskasvatuksessa ainoa, jolla on koulutus ja asiantuntijuutta erityispedagogiikkaan, perustelee erityisasiantuntija Minttu Ilveskivi-Hentilä OAJ:stä.

Valiokuntakäsittelyssä Kokoomuksen valiokuntaryhmä oli ainoa taho, joka oli OAJ:n kanssa samaa mieltä. Se jätti mietintöön vaatimuksen asian lisäämisestä lakiin.

Erityisenä tukena määrättyä tukea annettava koko päivän ajan

OAJ on ajanut, että varhaiskasvatuksessa vahvinta tuen muotoa eli erityistä tukea saavan lapsen ryhmässä tulee aina olla kokoaikaisesti vähintään yksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Tätä parannusta ei lakiesityksessä nyt näin yksiselitteisesti ole. Kokoomuksen valiokuntaryhmä oli valiokuntakäsittelyssä ainoa, joka tätä selkeää muotoilua kannatti ja jätti kirjallisen vaatimuksen tämänkin asian lisäämisestä lakiin.

Uuden lain mukaan erityinen tuki muodostuu useista tukimuodoista ja on jatkuvaa ja kokoaikaista aiemman.

– Valiokunta korosti tätä säädöstä annettaessa, että lapsi saa hänelle erityisenä tukena määrättyä tuen muotoa jokaisena varhaiskasvatuspäivänä koko päivän ajan. Jos siis tuen muodoksi päätetään erityisopettajan antama opetus, on varhaiskasvatuksen erityisopettajan oltava tukea tarvitsevan lapsen lapsiryhmässä pysyvästi, Ilveskivi-Hentilä tulkitsee uuden lain kirjauksia.

Tukipalveluista vaadittava hallintopäätös hyvä muutos

Hyvää lakiuudistuksessa on se, että tietyistä tukipalveluista kuten varhaiskasvatuksen erityisopettajan konsultaatiosta ja opetuksesta tulee antaa hallintopäätös. Viranomaisen on perusteltava päätöksensä. Näin varmistetaan, että lapsen oikeus tukeen toteutuu tai muutoin huoltajalla on mahdollista hakea asiaan muutosta. Tukipalvelut kuuluvat kaikille tuen tasoille.

OAJ vaati, että yhdeksi tukipalveluksi olisi myös säädetty lapselle oikeus erityis- ja pienryhmään, jos hänen tuen tarpeensa niitä vaativat. Esitys ei kuitenkaan mennyt läpi. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä kannatti tätä OAJ:n vaatimusta ja esitti eriävässä mielipiteessään sen lisäämistä lakiin.

Varhaiskasvatukseen ollaan säätämässä yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Ehkä merkittävin ero perusopetuksessa annettavaan kolmiportaiseen tukeen on hallintopäätösten tekeminen tukipalveluista ja lisäksi sekä tehostetusta tuesta että erityisestä tuesta on tehtävä hallintopäätös.

Tuen tasojen epämääräisyys yhä iso ongelma

Lakiesitys sisältää monia hyviä ja kannatettavia asioita, kuten sen, että tukea koskevaa sääntelyä sovellettaisiin sekä kunnan että yksityisen tahon järjestämään varhaiskasvatuslain mukaiseen varhaiskasvatukseen.

OAJ pitää edelleen erittäin ongelmallisena, että esityksessä säädetään tuen tasoista, mutta tuen tasojen välille ei ole tehdyistä muutoksista huolimatta säädetty selkeää eroa eikä määritelty tuen tasoilla annettavista vähimmäistukimuodoista. Laaja velvoite tehdä annettavasta tuesta muutoksenhakukelpoisia päätöksiä jättää lapsen tuen toteutumisen viime kädessä vanhempien harteille.

– Nähtäväksi jää, miten uudet säännökset toimivat ja yhdenmukaistavatko ne lapselle annettavan tuen järjestämisen menettelyä, Ilveskivi-Hentilä sanoo.

Kuva: Leena Koskela