OAJ:n lakimiehet hoitavat vuosittain lukuisia jäsenten palvelussuhteisiin liittyviä oikeudellisia riitoja. Monet tapaukset saadaan hoidettua sopimalla työnantajan kanssa ja jäsenelle maksetaan sopimuskorvaus. Jos sopimukseen ei päästä, asia etenee tuomioistuinkäsittelyyn. Tällä hetkellä tuomioistuimissa on vireillä useita määräaikaisten palvelussuhteiden ketjutukseen liittyviä riita-asioita. Tässä jutussa voit tutustua joihinkin tänä syksynä ratkenneisiin tapauksiin.
Työnantajien olisi syytä arvioida tarkemmin, milloin perusteet määräaikaisen virka- tai työsuhteen käytölle ovat olemassa. On edesvastuutonta käyttää koulutuksen järjestämiseen myönnettyjä verovaroja korvausten maksamiseen vain sen takia, etteivät työnantajat noudata palvelussuhteisiin liittyvää lainsäädäntöä. Laittomat määräaikaisuudet ovat myös merkittävä kuormitustekijä opetus-, kasvatus- ja tutkimusalalla ja heikentävät alan pito- ja vetovoimaa.
Seuraavassa on muutamia OAJ:n lakimiesten hoitamia ja tuomioistuimen ratkaisuja eri koulutusasteilta eli tapaukset musiikkopisto, ammatillinen oppilaitos, perusopetus ja lukio.
Musiikkiopisto
Hallinto-oikeus totesi, että Imatran kaupungin ylläpitämässä musiikkiopistossa työskennellyt päätoiminen tuntiopettaja oli otettu ilman perusteltua syytä neljään peräkkäiseen määräaikaiseen virkasuhteeseen yhteensä 2,5 lukuvuodeksi.
Kaupunki perusteli määräaikaisuuksia säästötoimilla ja organisaatiouudistuksella sekä tehtävien uudelleen järjestelyllä ja työn vähenemisellä. Hallinto-oikeus totesi, että kaupunki ei pystynyt osoittamaan, että em. perusteilla olisi ollut välitöntä vaikutusta hakijan hoitamiin opettajan tehtäviin. Esimerkiksi tehtävien lakkauttamiset eivät koskeneet opettajan hoitamaa opetusta. Myöskään opetuksen viikkotunneista ja oppilasmäärästä annettu selvitys ei tukenut käsitystä opetuksen tosiasiallisesta vähentymisestä ja säästöjen välittömästä vaikutuksesta tuntiopettajan hoitamiin tehtäviin.
Opettajalla oli määräaikaisten virkasuhteiden aikana koko ajan yli 20 opetustuntia viikossa eli reilusti yli päätoimisuutta vastaavan työajan. Opettajalla oli myös muodollinen kelpoisuus hoitamiinsa opetustehtäviin.
Hallinto-oikeus velvoitti Imatran kaupungin maksamaan opettajalle kuuden kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen sekä oikeudenkäyntikulut.
Ammatillinen oppilaitos
Hallinto-oikeus katsoi, että Turun kaupungin ylläpitämässä ammatti-instituutissa työskennellyt hiusalan päätoiminen tuntiopettaja oli otettu ilman perusteltua syytä kolmeen peräkkäiseen määräaikaiseen virkasuhteeseen. Opettaja työskenteli Turun kaupungin palveluksessa yhteensä viiden lukuvuoden ajan. Kahdelle määräaikaisuudelle katsottiin olleen lailliset perusteet.
Kaupunki perusteli määräaikaisuuksia mm. koulutusmäärän tilapäisellä kasvulla, hakijamäärän vaihtelulla ja organisaatiomuutoksella sekä sillä, että rahoitus oli ollut hankepohjaista ja vuosittain haettavaa.
Hallinto-oikeuden mukaan rahoituksen saaminen eri lähteistä ja se, että rahoitus on osin myös kysynnästä riippuvaista ei ole ratkaisevaa. Hiusalan opetuksen antaminen on ammatti-instituutin vakiintunutta toimintaa. Lisäksi määräaikaisuuden perustetta tulee aina arvioida kunkin nimittämishetken olosuhteiden mukaisesti. Opiskelijamäärien vaihtelusta ei ollut aiheutunut sellaista epävarmuutta, että määräaikaisille virkasuhteille olisi ollut perustetta varsinkin, kun asialla ei ollut vaikutusta opettajien määrään.
Opettajalla oli määräaikaisten virkasuhteiden aikana reilusti yli päätoimisuutta vastaava työaika viikossa ja muodollinen kelpoisuus hoitamiinsa opetustehtäviin.
Hallinto-oikeus velvoitti Turun kaupungin maksamaan opettajalle seitsemän kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen sekä oikeudenkäyntikulut.
Perusopetus
Hallinto-oikeuden mukaan Espoon kaupungissa työskennellyt päätoiminen tuntiopettaja oli otettu ilman perusteltua syytä viiteen peräkkäiseen määräaikaiseen virkasuhteeseen. Opettajan pääasiallinen tehtävä oli resurssiopettajana toimiminen vuosiluokilla 1–6.
Opettaja työskenteli Espoon kaupungissa yhteensä yhdeksässä määräaikaisessa virkasuhteessa yhdeksän lukuvuoden ajan. Neljän ensimmäisen virkasuhteen osalta hallinto-oikeus katsoi, että kaupungilla oli peruste määräaikaisille virkasuhteille uuden koulun rakentamisen ja siitä johtuneen opetusryhmien epävarmuuden perusteella. Seuraaville viidelle määräaikaiselle virkasuhteelle ei ollut laillista määräaikaperustetta.
Kahden virkasuhteen osalta kaupunki vetosi siihen, että perusteena olisi ollut opettajan oma pyyntö. Saatu selvitys ei kuitenkaan osoittanut, että opettaja olisi aidosti pyytänyt määräaikaista virkasuhdetta. Kolmen muun määräaikaisuuden osalta kaupunki oli vedonnut mm. tehtävän luonteeseen ja määräaikaiseen rahoitukseen, mutta asiasta ei oltu toimitettu asiakirjaselvitystä.
Opettajalla oli määräaikaisten virkasuhteiden aikana koko ajan opetustunteja reilusti yli päätoimisuutta vastaavan työajan. Opettajalla oli myös muodollinen kelpoisuus hoitamiinsa opetustehtäviin.
Hallinto-oikeus velvoitti Espoon kaupungin maksamaan opettajalle kahdentoista kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen sekä oikeudenkäyntikulut.
Hallinto-oikeus vahvisti, ettei Helsingin kaupungilla ollut lainmukaista perustetta palkata espanjan ja ranskan kielen opettajaa määräaikaiseen virkasuhteeseen.
Opettajaa oli ketjutettu yhtäjaksoisesti jo vuodesta 2011, ja vuodesta 2013 alkaen opetustuntien päätoimisuus oli täyttynyt joka vuosi. Koska opettajalla oli voimassa oleva virkasuhde kanteen tekohetkellä, korvauksia ei voitu vaatia, vaan ainoastaan sen vahvistamista, ettei virkasuhteen määräaikaisuudelle ollut perustetta. Opettajan virkasuhde Helsingin kaupunkiin päättyi kesällä 2022 ja korvausvaatimus tullaan jättämään hallinto-oikeudelle virkasuhteen laittomasta ketjuttamisesta koko 11 vuoden ajalta.
Työnantaja voi lähtökohtaisesti järjestää opettajien virat tarkoituksenmukaisimmaksi katsomallaan tavalla. Työnantaja ei kuitenkaan voi käyttää mainittua harkintavaltaansa sen periaatteen kiertämiseen, että jos oppiaineen opetustyö on pysyvää, sen opettaja on otettava palvelussuhteeseen toistaiseksi
Päätös on erittäin tärkeä, koska Helsingin kaupungilla on ollut jo vuosia periaate, ettei kielten opettaja voi saada pysyvää virkasuhdetta, jollei toinen opetettava kieli ole englanti tai ruotsi. Tällaista määräaikaisuuden perustetta ei lainsäädäntömme kuitenkaan tunne.
Lukio ja aikuislukio
Kokkolan kaupungissa lukiossa ja aikuislukiossa työskennellyt äidinkielen ja kirjallisuuden ja historian päätoiminen tuntiopettaja oli hallinto-oikeuden mukaan otettu ilman perusteltua syytä neljään peräkkäiseen määräaikaiseen virkasuhteeseen.
Kaupunki perusteli määräaikaisuuksia mm. lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen ja perusopetuksen lisäopetuksen antamista koskevilla lukuvuosittaisilla päätöksillä. Hallinto-oikeus kuitenkin katsoi, että opettajan työtehtävät olivat jatkuneet olennaisilta osin samankaltaisina ja päätoimisina myös silloin, kun lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta tai perusopetuksen lisäopetusta ei ole järjestetty. Mainituilla seikoilla ei siis ole ollut tosiasiallista vaikutusta työtehtävien jatkuvuuteen eikä niitä ollut esitetty määräaikaisuuden perusteena virkamääräyksissä. Kaupunki oli vedonnut myös palveluverkon rakennemuutokseen.
Hallinto-oikeus katsoi, että yhden määräaikaisen virkasuhteen osalta peruste oli lainmukainen. Useita vuosia vireillä oleva organisaatiomuutos ei kuitenkaan voi olla perusteltu syy palkata opettaja toistuvasti määräaikaisiin virkasuhteisiin selvittämättä ja arvioimatta organisaatiomuutoksen jälkeistä opetustarvetta. Lisäksi kaupunki oli palveluverkon rakennemuutoksen vireillä ollessa palkannut sekä äidinkielen ja kirjallisuuden, että historian ja yhteiskuntaopin tuntiopettajan toistaiseksi voimassa oleviin virkasuhteisiin.
Opettajalla oli määräaikaisten virkasuhteiden aikana koko ajan opetustunteja reilusti yli päätoimisuutta vastaavan työajan, ja hänellä oli myös muodollinen kelpoisuus hoitamiinsa opetustehtäviin.
Hallinto-oikeus velvoitti Kokkolan kaupungin maksamaan opettajalle yhdeksän kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen sekä oikeudenkäyntikulut.
Jos olet OAJ:n jäsen ja kaipaat tukea oikeusturva-asiassa, ota yhteyttä OAJ:n lakimiehiin. Lakimiehet arvioivat jokaisen tapauksen ja sen, onko asiaa mahdollista tai tarkoituksenmukaista riitauttaa. He myös tekevät alkuselvittelyn jälkeen arvion, hoitavatko asian itse vai siirretäänkö asia oikeusturvavakuutuksen turvin ulkopuoliselle asianajajalle. Klikkaa tästä ja ota yhteyttä OAJ:n lakitiimiin.