OAJ on saanut viime päivinä poikkeuksellisen paljon viestejä työnantajien yrityksistä murtaa opettajien lakko-oikeutta. Työnantajat ovat tehneet listoja muun muassa rehtoreiden ja päiväkodin johtajien lakkoon liittymisistä. Sekä työtaisteluun osallistuminen että ammattijärjestön jäsenyys ovat jokaisen henkilökohtaisia asioita ja laillisia oikeuksia, joita työnantaja ei saa selvittää etukäteen.
Lakko-oikeus on demokraattisen yhteiskunnan perustuslaillinen oikeus, jonka rajoittaminen on vakavaa. Järjestäytymisvapauden loukkaaminen on säädetty rikoslaissa rangaistavaksi teoksi.
– Työnantajat eivät voi kysyä opettajilta eivätkä esihenkilöiltä, kuuluvatko he ammattiliittoon ja aikovatko he mennä lakkoon. Lakko-oikeus koskee paitsi kaikkia opettajia, myös kaikkia esihenkilöitä. Ainoastaan kunnanjohtaja ja kunnan ylin johtoryhmä edustaa JUKOn näkemyksen mukaan kuntatyönantajaa tavalla, joka sulkee pois työtaisteluoikeuden, OAJ:n johtava lakimies Erkki Mustonen sanoo.
Työnantajien tekemiä ylilyöntejä on tällä sopimuskierroksella jo nyt tapahtunut poikkeuksellisen paljon ja monissa eri kunnissa maan eri puolilla, aivan erityisesti niissä kunnissa, joihin jo on annettu lakkovaroitus.
OAJ määrittelee, keitä lakko koskee
Jäseniltä on tullut viestejä muun muassa siitä, että osassa kuntia työnantaja on koonnut listaa esihenkilöistä, jotka eivät saisi ryhtyä lakkoon. Henkilöille on ilmoitettu, että heidät on asemansa vuoksi rajattu lakon ulkopuolelle. Kyselyt ay-jäsenyyksistä ovat kuitenkin lakon murtamista ja laissa kiellettyjä toimia.
JUKOn keskuslakkotoimikunnan järjestöryhmän puheenjohtaja, OAJ:n erityisasiantuntija Kaj Raiskio pitää kuntien toimia käsittämättöminä ja sekä perustuslaillista ay-järjestäytymisoikeutta että henkilötietojen keräämistä määritteleviä GDPR-säännöstöjä rikkovina.
– Rikkomuksista tulee tietoja ympäri maata, mutta pahin tilanne on tällä hetkellä Oulussa ja Rovaniemellä. Vastaavaa listojen keräämistä on totuttu näkemään useita vuosikymmeniä sitten Suomessa ja nykyisin vain kehittyvissä maissa. Nykydemokratiassamme tilanne on pöyristyttävä, Raiskio sanoo.
JUKO ja OAJ määrittelevät lakon rajat OAJ:n jäsenten osalta ja kantavat vastuun valinnoista. Työnantajalla ei ole valtaa määritellä, ketkä saavat ryhtyä lakkoon ja ketkä eivät.
– Yksittäiselle jäsenelle ei koidu lakkoon menemisestä juridisia ongelmia. Jäsenten taloutta turvataan lakkoavustuksella, joka OAJ:ssä on merkittävä, 180 euroa päivässä, Raiskio sanoo.
Yhdistymisvapaus ja sen oleellisena osana lakko-oikeus on demokraattisessa yhteiskunnassa työntekijöiden perusoikeus. Oikeus pohjautuu kansainvälisen työjärjestö ILO:n ja Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen tapauskäytäntöön. Työntekijöiden ammatillinen yhdistymis- ja järjestäytymisvapaus on turvattu Suomen perustuslaissa.
Lakkovaroituksia kuudessa kaupungissa
OAJ on tällä hetkellä antanut kolme lakkovaroitusta yhteensä kuuteen kaupunkiin: Jyväskylään, Rovaniemelle, Tampereelle, Kuopioon, Ouluun ja Turkuun. Lakon piirissä ovat niiden toteutuessa kaikki OAJ:n jäsenet, jotka kuuluvat OVTES- ja KVTES-sopimukseen ja joiden työnantaja on kaupunki. Myös päiväkodin johtajat ja rehtorit kuuluvat lakon piiriin. Lakon piirissä on 10 700 OAJ:n jäsentä.
Lakko ei kosketa lakkopaikkakuntien koulutuskuntayhtymiä. Lakon ulkopuolelle on rajattu myös ne jäsenet, jotka ovat järjestäytyneet Opetusalan Ammattijärjestöön KEA ry:n (Koulutuksen esimiehet ja asiantuntijat) tai Opsia ry:n (Opetus- ja sivistystoimen asiantuntijat) kautta.
Lakkovaroitus pitää antaa työnantajalle ja valtakunnansovittelijalle kaksi viikkoa ennen lakon alkamista. Valtakunnansovittelijalla on lakiin perustuva oikeus siirtää lakkoa kahdella viikolla eteenpäin ilman, että työntekijät voivat vaikuttaa siirtoon.
Teksti: Airi Vuolle
Kuva: Leena Koskela
18.3. Kuopio poistettu pahimpien lakonrikkojien joukosta.