• Opettaja-lehti logo
  • OAJ-areena logo

Miksi olet lakossa – opettajat 10 paikkakunnalta kertovat

03.05.2022 - 15.25 Uutinen
Kuvituskuva

Tänään lähes 23 000 opettajaa on lakossa. OAJ tavoittelee sopimusneuvotteluissa palkkaohjelmaa ja parannuksia opettajien työoloihin. Koko kevään kestäneissä neuvotteluissa ei ole syntynyt ratkaisua, ja siksi lakko alkoi.

Kysyimme opettajilta kaikista 10 lakkokaupungista, mikä heitä eniten motivoi lakkoon ja mitä muutosta he tarvitsevat. Mukana on eri alojen opettajia ja opettajia sekä kunnallisen että yksityisen työnantajan kouluista ja päiväkodeista.

Lassi Heikkilä, Oulu: Toimitaan yhdessä palkkakuopassa olevien puolesta

Juttelin eilen 6. luokan oppilaitteni kanssa siitä, miksi opettajat menevät lakkoon. Kerroin, että yhdessä toimimista tarvitaan, jotta kaikkien OAJ:n opettajaryhmien asiat saadaan kuntoon. Tarvitaan palkkaohjelma opettajien palkkakehityksen turvaamiseksi. Ja se on tärkeää erityisesti palkkakuopassa olevissa opettajaryhmissä, joita ovat varhaiskasvatuksen opettajat ja nuoret vastavalmistuneet opettajat, joilla ei ole ikälisiä. Tiettyjen kuntien tiukat tuntikehykset näkyvät myös palkkauksessa.

Lassi Heikkilä, luokanopettaja, Huttukylän ja Yliskylän koulu, Oulu

 

 

Esko Kyrö ja Jani Leminen, Vantaa: Paremmilla työoloilla veto- ja pitovoimaa

Esko: Minua huolestuttaa eniten aloittavan opettajan palkka ja se, että osa vaihtaa alaa jo ennen kuin ikälisät vähän parantavat tilannetta. Nyt tarvitaan opettajan kilvenkiillotusta. Meillä Vantaan Rajatorpassa mennään nyt hyväntuulisella asenteella ja rokkenrollilla sen puolesta, että sekä työolot että palkkaus saadaan kuntoon.

Jani: Kärkiteemanani on työn veto- ja pitovoima. Moni hakeutuu opettajaksi nimenomaan työn autonomian vuoksi, ja se murenee päivä päivältä. Nykyisin työnantaja puuttuu jo open ja vanhempien väliseen viestintäänkin, ja autonomia kärsii. Ei ihme, että tilastojen mukaan opettajankoulutuksen hakijamäärät ovat ihan muutamassa vuodessa puolittuneet.

Esko Kyrö, luokanopettaja, Rajatorpan koulu, Vantaa
Jani Leminen, luokanopettaja, Rajatorpan koulu, Vantaa

Eeva Winter, Helsinki: Työkuorma on näillä resursseilla liian suuri

Palkka pitää saada vastaamaan työn vaativuutta ja työoloja! Haluan, että minulla olisi jatkossakin korkeasti koulutettuja työtovereita, ja siihen tarvitaan palkan ja työolojen paranemista. Nykyisin ihmiset väsyvät eivätkä jaksa tehdä tätä työtä, koska resursseja on aivan liian vähän ja työkuorma niin suuri. Tilanne ei vastaa arvojamme, sillä me haluamme tehdä työmme hyvin!

Pätevien opettajien lisäksi enää ei aina saada päteviä lastenhoitajiakaan. Kun hoitajia pitää perehdyttää työn käytäntöihin, sekin vielä lisää opettajien työtaakkaa. Eeva Winterin työpaikka päiväkoti Wilhola on aivan keskellä Helsinkiä Rautatientorin kulmauksessa.

Eeva Winter, varhaiskasvatuksen opettaja, päiväkoti Wilhola, Helsinki

Päivi Liitti-Saarela, Kauniainen: Palkat kilpailukykyisiksi

Kunnallisen alan koulutettujen työntekijöiden palkkojen on oltava kilpailukykyisiä. Itselläni on huoli siitä, mistä saamme tulevaisuudessa opettajia, koska ammatin vetovoima on laskusuunnassa. Päteviä ja ammattitaitoisia opettajia tarvitaan päiväkodista lähtien. Jos näin ei ole, heijastuvat ongelmat myöhemmässä vaiheessa myös meihin lukio-opettajiin.

Päivi Liitti-Saarela, apulaisrehtori, Kauniaisten lukio, Kauniainen

Laura Niilekselä, Espoo: Nyt tarvitaan kokonaisvaltainen ratkaisu

Olen sitä mieltä, että alalle tarvitaan riittävästi osaavia ja sitoutuneita tekijöitä. Opettajien työmäärä on lisääntynyt paljon kymmenessä vuodessa, ja jo tällä hetkellä on pulaa osaavista opettajista. Se on näkynyt ihan konkreettisesti omassa koulussani, johon ei saatu rekrytoitua pätevää sijaista. Myöskään lyhytaikaisia sijaisia ei ole riittävästi saatavilla. Nyt on löydettävä kokonaisvaltainen ratkaisu, jossa huomioidaan työmäärän lisääntyminen, työkuorma ja se, että palkka vastaa tehtyä työtä.

Laura Niilekselä, luokanopettaja, aineenopettaja, Tuomarilan koulu, Espoo

Laura Muotka, Rovaniemi: Työn vaativuus ja palkka eivät ole linjassa

Minulla on kolme työvuotta takana ja lähes 40 vuotta työuraa edessä. Trendi on ollut, että työn kuormittavuus kasvaa, ja tuntuu pelottavalta ajatella, mitä on edessä. Työn vaativuus suhteessa palkkaan ei ole linjassa.

Minulle tärkein syy olla lakossa on työn kuormittavuus ja kiire. Kun juttelee nuorten opettajien kanssa, keskustelu menee tosi nopeasti siihen, kuinka haastavaa ja kuormittavaa työ on. Pidempään toimineiden kanssa keskustellaan usein palkasta ja siitä, miten työnkuva on laajentunut vuosikymmenten aikana. Teemme joka päivä parhaamme, mutta mahdollisuus vuorovaikutukseen ja lasten ja nuorten kohtaamiseen jää liian vähäiseksi. Ei ole myöskään oikein, että niin massiivinen osa vapaa-ajasta menee työstä palautumiseen.

Laura Muotka, kotitalousopettaja, Napapiirin peruskoulu, Rovaniemi

Anna Pitkänen, Jyväskylä: Palkkaohjelmalla voitaisiin korjata epäoikeudenmukaisuuksia

Opettajien palkka pitää saada vastaamaan työn vaativuutta, työmäärää ja sitä arvostusta, joka opettajilla yhteiskunnassa on. Palkkakehitys julkisilla, naisvaltaisilla aloilla on jäänyt jälkeen yksityisistä aloista. Muun muassa määräaikaisten kesätyöttömyys on epäoikeudenmukaista. Minulle on myös tärkeää, että nuorten opettajien mentorointi saataisiin kuntoon. Perehdytys on nykyään usein luokattoman huonoa. Pitäisi saada valtakunnallinen mentorointijärjestelmä niin kuin esimerkiksi Norjassa on.

Opettajien rivit ovat nyt todella yhtenäiset, seisomme yhteisten tavoitteiden takana samassa rintamassa. Meidän koulussamme suunnilleen kaikki ilmoittautuivat lakkovahdeiksi sekä aiemmassa kahden päivän lakossa että nyt.

Anna Pitkänen, luokanopettaja ja musiikin aineenopettaja, Kortepohjan koulu, Jyväskylä

Anne Kurunmäki, Helsinki: Lakolla huomiota opettajien työmäärän kasvuun

On hyvä, että ollaan lakossa! Takana on niukkoja sopimuksia, ja jos miettii inflaation kiihtymistä, opettajien pitää päästä samaan junaan kuin muiden palkansaajien.

Työmäärä ja työn kuormittavuus ovat lisääntyneet ja tämän pitäisi näkyä palkkaratkaisuissa. Meillä yksityiskoulussa alkupalkka on vielä pienempi kuin kunnalla, mutta opetusvelvollisuus on silti puoli viikkotuntia korkeampi. Nykyiseen työmäärään nähden palkka on alakantissa varsinkin, jos sitä vertaa vastaavan koulutuksen saaneiden palkkoihin muilla aloilla. Toivon yleiskorotuspainotteista sopimusta, joka antaa arvoa opettajien tekemälle tärkeälle ja tuloksekkaalle työlle.

Anne Kurunmäki, Töölön yhteiskoulu, Sivistan yksityinen opetusala, matematiikan ja kemian lehtori, luottamusmies

Helena Oikari ja Netta Elomaa, Tampere:
Työn vaativuus otettava paremmin huomioon

Helena: Valmistuin 1980-luvulla, eikä tuota aikaa sovi verrata nykyiseen. Tukea tarvitsevat lapset otetaan nyt huomioon aivan eri tavalla, ja opettajille on tullut uusia tehtäviä, kuten esiopetuksen suunnitelmien laatiminen. Työ on yhä vaativampaa ja sitä on entistä enemmän.

Netta: Lakon ansiosta tuntuu siltä, että pystymme vihdoin vaikuttamaan asiaan, josta oli puhetta jo opiskeluaikana. Varhaiskasvatuksen opettajan palkkaus ei vastaa työn vaativuutta. Suoritin maisteritutkinnon, ja sen pitäisi näkyä palkassa, mutta vielä se ei näy. Moni nuorista ja pätevistä vaka-opettajista pyrkii pian muualle.

Netta Elomaa ja Helena Oikari, varhaiskasvatuksen opettajia esiopetuksessa, Tammelan koulu, Tampereen kaupunki

Venla Lindström ja Terhi Ylirisku, Turku: Työmäärää pitää rajata

Venla: Odotan, että lakko kiinnittää huomiota siihen, että työn vaativuus ja työmäärä eivät ole tasapainossa palkkauksen kanssa. Suurempi palkkakaan ei ole ratkaisu kaikkeen. Nykyisellä työmäärällä valmista ei tule työajan puitteissa. Olen oikeasti huolissani, mitä työkyvystä on jäljellä muutaman vuoden päästä, ja olen vasta urani alussa.

Terhi: Opettajien työmäärää tulisi rajata. Esimerkiksi kiinteistönhoitajalla ja siistijällä on selkeät työnkuvat, joiden ulkopuolisista töistä voi kieltäytyä. Nekin työt sitten usein hoitaa opettaja. Kasvomaskien käytöstä huolehtiminen, koronatestien jako tai vaikka sisäilmaraportointi voivat tuntua pieniltä asioilta. Kun pieniä asioita kertyy tarpeeksi, ne syövät aikaa opetukselta ja oppilaiden kohtaamiselta, jotka ovat kuitenkin tärkeintä ja oma vahvuuteni. Kun asiaa pyrkii nostamaan esille, vastaus saattaa olla, että tee työsi huonommin. Ei kovin motivoivaa tai palkitsevaa, eikä oppilaidenkaan etu.

Venla Lindström, englanti ja tekstiilityö, Terhi Ylirisku, englanti ja ruotsi, Rieskalähteen koulu

Urpu-Maarit Bruun, Kuopio: Ratkaisuja isoihin epäkohtiin

Oman työni näkökulmasta tärkein syy olla lakossa on se, että varhaiskasvatuksen opettajista on valtava pula. Tarvitaan osaavia opettajia, jotta jokaiselle lapselle voidaan turvata laadukas varhaiskasvatus. Oikotietä tilanteen ratkaisemiseksi ei ole. Palkkaus pitää saada kuntoon, jotta näitä osaajia saadaan.

Urpu-Maarit Bruun, varhaiskasvatuksen opettaja, varajohtaja, Pölläkänlahden päiväkoti, Kuopio

Markus Luomajoki, Tampere: Tähtäin keskustasolla

Erikoiselta tuntuu sikäli, että en ole koskaan aiemmin ollut lakossa. Hyvillä mielin silti ollaan, ja eihän lakko tullut yllätyksenä. Olen seurannut OAJ:n sivuja ja lakkoliveä, ja tilanne on käynyt niistä kyllä ilmi.

Toki on kollegojen kanssa keskustelu siitä, mistä yksityisen opetusalan neuvotteluissa  väännetään. Toisaalta ymmärrän, että yksityiskohtia ei voi kertoa, kun ratkaisu on auki. Väki käsittää mielestäni hyvin senkin, että lakko ei kohdistu omaan kouluumme, vaan tällä vaikutetaan työnantajaan keskustasolla.

Markus Luomajoki, Tampereen yhteiskoulu, Sivistan yksityinen opetusala, matemaattisten aineiden lehtori, luottamusmies