Nuorten lisääntynyt väkivalta on yhteiskunnallinen ongelma – tukipalvelut on saatava kuntoon
Lasten ja nuorten väkivallan lisääntyminen on yhteiskunnallinen ongelma, jota koulut eivät pysty yksin ratkaisemaan. Toimivalla yhteistyöllä ja riittävillä resursseilla on mahdollista tarttua lasten ja nuorten ongelmiin ajoissa ja saada apua ennen tilanteen pahenemista.
Mediassa on käyty paljon keskustelua lasten ja nuorten lisääntyvästä väkivallasta. Lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntymistä on pidetty viime aikojen kriisien, kuten koronan ja Ukrainan sodan, seurauksena. Tämä näkyy myös kouluissa häiriökäyttäytymisenä ja väkivaltana.
– Lasten ja nuorten väkivalta on yhteiskunnallinen ongelma, jota eivät koulut ja opettajat pysty yksin ratkaisemaan. Meillä on oltava toimiva opiskeluhuolto eli koulupsykologien ja kuraattorien yhteistyön on oltava saumatonta, jotta pahoinvoivat lapset ja nuoret tunnistetaan ennen kuin tilanne eskaloituu, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto painottaa.
OAJ on huolissaan siitä, että opiskeluhuoltopalveluiden siirtyessä hyvinvointialueelle palveluiden tarjonta heikkenee entisestään. Usein koululta ollaan oppilasta koskevan huolen takia yhteydessä lastensuojelun, sosiaali- ja nuorisotoimen sekä mielenterveyspalveluiden suuntaan. Hyvinvointialueiden aloittaessa 1.1.2023 on ensiarvoisen tärkeää, että näiden palveluiden saumaton yhteistyö kouluille ja oppilaitoksille sekä perheille toimii.
Vuonna 2021 OAJ:n opettajilla ja heidän esihenkilöillään teettämän työolobarometrin mukaan työpaikalla tai työssä väkivallan kohteeksi oli joutunut 13 prosenttia vastaajista. Kokemus kasvoi 3 prosenttiyksikköä vuodesta 2019. Koulutusta väkivaltatilanteiden kohtaamiseen ja niissä toimimiseen oli saanut vain 23 prosenttia vastaajista. Alle neljäsosa vastanneista oli sitä mieltä, että oppilas- ja opiskelijahuolto oli onnistunut väkivaltaisen käytöksen hallinnassa, eikä väkivaltatilanne enää toistunut. Luku oli sama vuonna 2019. Syys-lokakuun vaihteessa 2022 OAJ:n teettämässä erityisen oppimisen tuen toimivuutta koskevassa kyselyssä nousi esiin, että erityisesti koulupsykologeja tarvittaisi lisää.
– Lapsen tai nuoren tekemä väkivaltainen teko on hätähuuto avun tarpeesta. Väkivallan tekijälle ja uhrille sekä heidän vanhemmilleen on oltava saatavilla tukea ja apua, jotta arki saadaan takaisin raiteilleen. Tämä kaikki nojaa siihen, että meillä on toimiva opiskeluhuolto, Murto korostaa.
Väkivalta on eri asia kuin kiusaaminen
Myös poliisi on kommentoinut mediassa lasten ja nuorten väkivallan lisääntymistä ja aikoo jalkautua esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kouluille.
– Tämä on ehdottomasti hyvä ja kannatettava idea. Joka koululla pitäisi olla kummipoliisi, jonka kanssa väkivaltatapauksia pystyisi käymään läpi. Väkivalta on rikos ja eri asia kuin kiusaaminen. Siksi se ei ole yksin koulun hoidettava asia, vaan väkivaltatapaukset on aina hoidettava yhdessä poliisin kanssa, oli kyseessä lapsi tai nuori, OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen sanoo.
Ratkaisuna pienemmät luokat ja erityisopetukseen satsaaminen
Uusien korjaavien toimien tai ammattiryhmien keksiminen kouluun ei ole OAJ:n mielestä kannatettava ratkaisu.
– Nyt on viimein laitettava olemassa olevat lakisääteiset palvelut kuntoon. Koulussa on oltava tarpeeksi kelpoisia opettajia, riittävän pienet luokkakoot ja erityisopetusta kaikille sitä tarvitseville. Pienemmissä luokissa opettaja pystyy helpommin huomaamaan pahoinvoivat lapset ja nuoret sekä ohjaamaan heidät tarvittavien ja toimivien tukitoimien pariin, Lahtinen tähdentää.
OAJ:n helmikuussa tekemän kyselyn mukaan opetusryhmien oppilasmäärät olivat kasvaneet 33 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Syys-lokakuussa OAJ selvitti (pdf) moniko perusopetuksen oppilas opiskelee yli 25 oppilaan ryhmissä. Vastaajien mukaan useampi kuin joka kymmenes, mikä tarkoittaa noin 60 000 oppilasta.