Kunta-alan lakkomarssi ja -tapahtuma Palkkapäivä #2 keräsi sankoin joukoin opetusalan henkilöstöä ja muita kunta-alan työntekijöitä yhteen vaatimaan parempia työoloja ja palkkoja.
Mitä me halutaan? Lisää liksaa. Mitä me halutaan? Arvostusta. Milloin me halutaan: nyt, nyt, nyt!
Lakkovahdit huudattivat joukkoja, kun noin kolme tuhatta kunta-alan työntekijää marssi tänään Helsingin Kisahallilta Narinkkatorille Palkkapäivä-mielenosoitukseen pitämään ääntä palkkaohjelman ja parempien työolojen puolesta.
Ja ääntä riitti: rumpalit löivät tahtia, räikät rämisivät ja pahviset viuhkat paukkuivat mielenosoituskylttien varsia vasten.
Tapahtuman järjestivät Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko, Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL ja ammattiliitto Jyty. Järjestöjen monenkirjavat ilmapallot täplittivät taivasta Narinkkatorilla, joka kylpi kevätauringossa.
Olli Luukkainen piti puheessaan upeana sitä, että kunnan työntekijät ovat sankoin joukoin yhteisellä asialla ja toistensa tukena.
– Kymmenen vuotta on tyydytty pieniin palkankorotuksiin ja pidetty Suomea pystyssä, ja nyt on aika! Luukkainen julisti.
Lakkoväkeä laulatti Hoay:n kuoro hOpe ja tanssitti dragartisti Divet.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Noin kolme tuhatta kunta-alan työntekijää marssi tänään Helsingin Kisahallilta Narinkkatorille osoittamaan mieltä palkkaohjelman ja parempien työolojen puolesta.
Lisätyöstä maksettava
– Ihana nähdä näin paljon porukkaa, joka puhaltaa yhteen hiileen, huokaisee Ymmerstan koulun käsityönopettaja ja apulaisrehtori Marika Ketomäki, jonka opettajaäiti oli lakossa ja lauloi lakkolauluja vuonna 1984.
– Isoin ongelma on se, että opettajan työhön tulee koko ajan lisää silppasälppää. Oppilashuollollinen työ ryövää liikaa aikaa opetustyöltä. Minun mielestäni jokaisesta huoltajatapaamisesta pitäisi maksaa kokouspalkkio ja tuen päätöksestä asiakirjapalkkio – vasta silloin tuo valtava työ tulisi näkyväksi.
Kun kolmiportainen tuki tuli, Ketomäen mielestä tuelle ei neuvoteltu riittäviä resursseja ja korvauksia.
– Niinpä se kaatuu luokanopettajien harteille.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Ymmerstan koulun käsityönopettaja ja apulaisrehtori Marika Ketomäki.
Marc Cerdà, Eva, Pau, Pol ja Emma Cerdà tulivat koko perheellä osoittamaan mieltä opettajien puolesta. Lapsilla on katalaaninimet, koska Marc on kotoisin Barcelonasta.
– Lakossa olo tuntuu oudolta, mutta toisaalta siltä, että vihdoinkin – nyt me ei enää taivuta, sanoo Latokartanon peruskoulun kuvataiteen lehtori Emma Cerdà.
Marc opettaa Käpylän peruskoulussa espanjaksi 5–6 luokkaa.
– Hommia tulee koko ajan lisää ja meille maksetaan liian vähän. Esimerkiksi siivouksen taso on laskenut niin paljon, että pitää itse siivota luokkaa, Marc sanoo.
Emman mielestä työ on muuttunut yhä uuvuttavammaksi.
– 10 vuotta sitten oli vielä resurssiopettajia ja avustajia, mutta nyt on usein tarjolla pelkkää ei oota.
Lasten kädentaidot ovat heikentyneet. Seitsemännelle luokalle tulee oppilaita, jotka eivät osaa leikata tai liimata, ja värit valuvat pitkin pöytää.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Marc Cerdà, Eva, Pau, Pol ja Emma Cerdà tulivat koko perheellä osoittamaan mieltä opettajien puolesta.
Tehtävä tulevaisuuden kokoinen
– Hyvä, että tempaistaan ja näytetään päättäjille, tuumaavat varhaiskasvatuksen opettaja Kari Saukko ja lastenhoitaja Piia Kaija Flooran päiväkodista Helsingin Toukolassa.
Saukon nettopalkka on alle 2 000 euroa.
– Sillä ei pärjää Helsingissä varsinkaan, kun asuu yhden hengen taloudessa niin kuin minä. On pakko tehdä muita töitä, ja olenkin toiminut esimerkiksi karaokejuontajana.
Ikälisiä on napsahtanut kokonaista 214 euroa.
– Sen verran meillä arvostetaan 30 vuoden työkokemusta, Saukko toteaa.
Lastenhoitaja Piia Kaijalle palkankorotustakin tärkeämpiä olisivat lisäkädet.
– Kun aamuvuorolaiset lähtevät töistä iltapäivällä kello kaksi, jäädään aina vajaamiehitykselle.
Flooran päiväkodin porukkaa kismittää myös se, että palkanlisää ei tule, vaikka opiskelisi maisteriksi.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Varhaiskasvatuksen opettaja Kari Saukko ja lastenhoitaja Piia Kaija Flooran päiväkodista Helsingistä.
Eduskuntatalon edessä kulkuetta kävivät tervehtimässä kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Piia Kauma. He kertoivat tekevänsä eduskunnassa töitä kuntien elinvoiman eteen, jotta kunnat pystyisivät maksamaan työntekijöilleen kunnon palkkoja.
Kansanedustajat Piia Kauma ja Sari Sarkomaa kävivät tervehtimässä kulkuetta eduskuntatalon edustalla.
Teksti: Tiina Tikkanen
Kuvat: Leena Koskela