OAJ: Ammatillisen koulutuksen kehittämisessä kuultava opettajia
Toisen asteen koulutusta ja sen rahoitusta ollaan uudistamassa. OAJ:n mielestä hankkeen valmistelua olisi pitänyt jatkaa seuraavalle hallituskaudelle. OAJ katsoo, että rahoitus pitäisi uudistaa kokonaisuutena, ei osissa, kuten nyt on tapahtumassa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön esityksessä muutettaisiin erityisesti ammatillisen koulutuksen rahoitusta jakamalla se kahtia oppivelvollisuuskoulutuksen ja jatkuvan oppimisen rahoitukseksi.
Oppivelvollisuuskoulutuksen määräraha määriteltäisiin oppivelvollisuusikäisten ikäluokkien suuruuden perusteella, ja perusrahoituksen osuus nousisi 70 prosentista 80 prosenttiin.
– Rahoitusjärjestelmän yksinkertaistaminen ja perusrahoituksen vahvistaminen ovat OAJ:n mielestä kannatettavia kehittämistoimenpiteitä. Opettajien viesti on ollut, että nuorten koulutustehtävä on yhä vahvemmin myös kasvatuksellinen ja oppimisen tukea varmistava tehtävä. Tällöin perusrahoituksen tulee olla riittävä kaikkeen siihen työhön, jota oppivelvollisten eteen oppilaitoksissa tehdään, toteaa OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen.
OAJ nostaisi perusrahoitusta jopa 90 prosenttiin.
Opettajien viesti on ollut, että nuorten koulutustehtävä on yhä vahvemmin myös kasvatuksellinen ja oppimisen tukea varmistava tehtävä.
Rahoitus pitäisi uudistaa kokonaisuutena
Yhtenä ratkaisuna osaajapulaan OAJ vaati hankkeen aikana, että uudistukseen on sisällytettävä tutkinnon osia pienempien kokonaisuuksien suoritusrahoitus koulutuksen järjestäjille. Näiden tarjoaminen ei voi jäädä vain oppilaitosten oman rahoituksen varaan, kun kyse on koko Suomen työllisyyden tukemisesta.
Näiden toimenpiteiden sisällyttämiselle hankkeeseen ei ollut aikaa, eikä jatkuvan oppimisen eli aikuiskoulutuksen rahoitusta olla muuttamassa.
– Tämä aikapula, rahoituksen kehittäminen osissa sekä korona, Ukrainan sota ja jatkuvat myllerrykset ammatillisen kentällä olivat ne syyt, miksi opettajat haluavat, että lakiesitystä ei anneta vielä tällä hallituskaudella. Mielestämme valmistelua olisi pitänyt jatkaa seuraavalla hallituskaudella, Lahtinen kertoo.
Rahoituksen uudistamista kokonaisuutena OAJ vaati siksi, että oppivelvollisten rahoituksen uudistaminen ei saa heikentää ammatti- ja erikoisammattitutkintojen tai henkilöstökoulutuksen ja muun ammatillisen koulutuksen järjestämisen houkuttelevuutta koulutuksen järjestäjälle. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen kertoimet ovat pienempiä kuin perustutkinnossa.
– Maassamme on osaajapula ja kohtaanto-ongelma. Aikuiskoulutuksessa työskentelevät jäsenemme ovat erityisesti korostaneet, että hankkeessa olisi pitänyt painottaa jatkuvan oppimisen kehittämisen merkitystä osaavan työvoiman turvaamisessa. Oppilaitosten on pystyttävä nykyistä nopeammin ja laadukkaasti reagoimaan alueellisiin tarpeisiin kilpailukyvyn säilyttämiseksi.
Aikapula, rahoituksen kehittäminen osissa sekä korona, Ukrainan sota ja jatkuvat myllerrykset ammatillisen kentällä olivat ne syyt, miksi opettajat haluavat, että lakiesitystä ei anneta vielä tällä hallituskaudella.
Ammatilliseen tulossa mahdollisuus opiskella enemmän
Uudistus toisi koulutuksen järjestäjälle myös muun muassa mahdollisuuden tarjota ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelijalle 30 osaamispisteen verran opintoja, jotka menevät yli ammatillisen perustutkinnon 180 osaamispisteen. Nämä voisivat olla lukio-opintoja, korkeakouluopintoja ja ammatillisia tutkinnon osia. Laajentavien tutkinnon osien suorittamisesta sovittaisiin opiskelijan HOKS:issa
– Tutkintojen laajentamisessa yli 180 osaamispisteen on turvattava rahoitus. Ehdotetussa muodossa se asettaa opiskelijat ja koulutuksen järjestäjät nyt eriarvoiseen asemaan.
OAJ korosti hankkeen aikana, että ilman opetusta, opinto-ohjausta ja henkilökohtaisten opintopolkujen suunnittelua sekä hallinnollista työtä oppilaitoksissa opintomäärien kasvattaminen ei onnistu.
– Veimme opettajien viestiä joka kokouksessa tiedoksi päättäjille vaatien muun muassa henkilöstövaikutusten arviointia, mutta sitä ei tehty. Korostimme myös, että lainsäädäntöä uudistettaessa on turvattava rahoituspohja, joka kattaa lakisääteiset velvoitteet mahdollistaen laadukkaan ja opiskelijan tarvetta vastaavan opetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen, Lahtinen toteaa.
Ehdotettu laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2024. Muut ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2024
Opettaja-lehden juttu uudistuksesta
Linkki hankkeen sivuille
Kuva: Leena Koskela