OAJ: Koulutustason nosto vaatii rahaa ja suunnitelman
Maanantaina julkaistiin pysäyttävät tutkimustulokset, joiden mukaan nuorten suomalaisten koulutustaso on pudonnut selvästi alle kehittyneiden maiden keskitason. OAJ painottaa, että tilanteen korjaaminen vaatii konkreettisia toimenpiteitä ja rahaa, pelkkä tavoitteen asettaminen ei riitä.
Suomalaisten nuorten työikäisten koulutustaso on selvästi OECD-maiden keskitason alapuolella ja koulutustaso on jäänyt jälkeen kehittyneiden maiden yleisestä tasosta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa, että Yhdysvalloissa Suomi olisi aikuisväestöltään keskimääräistä heikommin koulutettu osavaltio. Asia on ollut tiedossa jo pitkään, mutta riittäviä toimia asian korjaamiseksi ei ole vielä tehty.
– Enää ei riitä, että Suomessa koulutuspoliittiseksi tavoitteeksi on asetettu, että 50 prosenttia 25–34-vuotiaista olisi suorittanut korkea-asteen tutkinnon. On myös pystyttävä tekemään tekoja, joilla tämä tavoite toteutuu, OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen sanoo.
Oppimisen tuen korjaaminen avainasemassa
Koulutuspoliittisessa selonteossa linjataan, että 60 prosentilla ikäluokasta tulee olla hyvät korkeakouluvalmiudet toisen asteen koulutuksen jälkeen.
– Meillä ei ole vieläkään saatu perusopetuksen kolmiportaista tukea kuntoon, eikä ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa kaikilla opiskelijoilla ole oikeutta tukiopetukseen tai erityisopettajan osa-aikaisesta antamaan tukeen. Opettajien opetustakin noin joka kolmas opiskelija haluaa lisää. Näiden eteen pitää tehdä tekoja.
Vuosittain opiskelupaikan ottaa korkeakouluista vastaan noin 50 000 hakijaa. Korkeakoulutuksen nettoaloittajien määrä on vuosittain hieman vajaat 40 000, sillä viidesosa opiskelupaikoista menee muille kuin ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan tuleville.
– Moni hakee tutkintotavoitteiseen koulutukseen, koska se on maksuton, vaikka hänelle työelämän näkökulmasta riittäisi osaamisen laajentaminen lyhyemmillä opinoilla.
Aikuisten kouluttautumisen rahoitusratkaisut puuttuvat yhä
Aikuisten kouluttautumisen rahoitusta ei ole ratkaistu. Maksuttomia korkeakoulujen tutkinto-opintoja käyttävät täydennyskoulutuksena ne aikuiset, joilla on jo aiempi korkeakoulututkinto. Näitä opintoja ei myöskään aina suoriteta loppuun.
– Meiltä puuttuu edelleen tutkinnon jälkeisen koulutuksen rahoituksen uudistus. Tarvitsemme Suomessa rahoitusmallin, joka mahdollistaa maksujen jakautumisen eri tahoille: opiskelijalle, työnantajalle tai yhteiskunnalle. Koulutuksen järjestäjillä tulee olla mahdollisuus järjestää koulutuksia monimuotoisemmin ja eri toimijoita palvellen sekä toisella asteella että korkea-asteella, Lahtinen sanoo.
Korkeakoulujen rahoituksen on oltava pitkäjänteistä
Tavoite koulutusasteen nostamisesta on hyvä, mutta edellyttää lisää aloituspaikkoja korkeakouluihin. Aloituspaikat on rahoitettava niin, että on mahdollista antaa opiskelijoille myös opetusta ja ohjausta eli kasvattaa opetushenkilöstön määrää.
– Kun meillä on lisätty aloituspaikkoja, se on tehty puutteellisella ja määräaikaisella rahoituksella. Esimerkiksi ammattikorkeakouluissa tutkinto tuotetaan nyt 50 prosenttia halvemmalla kuin kymmenen vuotta sitten ja tutkintokoulutusta tuetaan tutkimus- ja kehittämistyöhön hankitulla ulkopuolisella rahoituksella. Yliopistoissa tilanne ei ole sen parempi, sanoo Lahtinen.
Päivitetty 3.10. klo 16.44: Täsmennetty sanamuotoa ensimmäisen väliotsikon jälkeisessä kappaleessa.
Kuva: Leena Koskela