• Opettaja-lehti logo
  • OAJ-areena logo

OAJ: Valmistavasta opetuksesta pitää tehdä oppijan subjektiivinen oikeus

13.09.2022 - 13.42 Uutinen
Kuvituskuva

Valmistavan opetuksen ja oman äidinkielen opetuksen nykyiset resurssit eivät riitä antamaan oppijoille riittävää tukea, kertoo Koulutuksen arviointikeskus Karvin tuore selvitys. OAJ ehdottaa ratkaisuksi, että valmistava opetus kirjataan lakiin oppijan subjektiiviseksi oikeudeksi ja sen rahoitusta lisätään.

Valmistava opetus on tarkoitettu maahanmuuttotaustaisille lapsille ja nuorille, joilla ei vielä ole riittäviä kielellisiä valmiuksia esi- tai perusopetuksessa opiskeluun.

OAJ:n mielestä valmistava opetus pitää kirjata lakiin oppijan subjektiiviseksi oikeudeksi,

– Näin opetusta ja materiaaleja voidaan kehittää paremmin, perustelee erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen OAJ:stä.

Tällöin myös opettajan kelpoisuudet saataisiin kirjattua lakiin, mitä OAJ pitää tärkeänä. Yliopistoihin tulisi saada tutkinto-ohjelma valmistavan opetuksen opettajille.

Myös S2-opetuksen opinnot pitäisi yhdenmukaistaa kaikissa yliopistoissa.

– Olisi tärkeää, että opettaja voisi opinnoissaan suuntautua eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppijoiden opettamiseen tutkinto-ohjelman sisälläkin, Lyhykäinen perustelee.

OAJ esittää täydennyskoulutusohjelmaa maahanmuuttotaustaisten oppijoiden opettamiseen.
Lisäksi jokaiselle opettajalle – niin opiskeleville kuin jo työelämässä olevillekin – pitäisi varmistaa osaaminen kielitietoisesta opetuksesta.

Valmistavaa opetusta pitäisi tarjota pidempään kuin nyt

Karvin selvityksessä nousi esiin, että valmistavan opetuksen rahoitusta pitäisi lisätä, jotta opetusta voidaan pidentää tarpeen mukaan.

Nykyisin valmistavaa opetusta tarjotaan noin vuoden ajan. OAJ:n mielestä opetusta pitäisi olla tarjolla joustavasti vähintään kaksi vuotta oppijan henkilökohtaisen osaamisen mukaisesti.

Valmistavaa opetusta järjestetään myös inklusiivisesti niin, että oppija sijoitetaan tavalliselle luokalle. Lyhykäinen muistuttaa, että luokanopettajaa tai aineenopettajaa ei pidä tällöin jättää yksin selviytymään, vaan hänellä pitää aina olla valmistavan opetuksen opettaja, S2-opettaja tai erityisopettaja työparinaan.

Enintään 10 oppilaan ryhmäkoko sitovaksi

Opetushallitus suosittaa valmistavan opetuksen ryhmäkooksi 8-10 oppilasta. OAJ:n mielestä suositus pitää muuttaa sitovaksi.

– Valmistavan opetuksen ryhmässä puhutaan monia eri äidinkieliä ja oppijat ovat eri ikäisiä. Valmistavaa opetusta on ikävä kyllä järjestetty aivan liian isoissa ryhmissä, jolloin oppiminen ei onnistu ja opettaja kuormittuu, Lyhykäinen sanoo.

Kun oppija siirtyy valmistavan opetuksen jälkeen tavalliseen ryhmään, tarvitaan tuettua kielenoppimista, jossa valmistavan opetuksen opettaja tai S2-opettaja on luokanopettajan tai aineenopettajan työparina. Tähänkin tarvitaan lisää rahoitusta.

– Maahanmuutto ei ole ohimenevä ilmiö, vaan tavallista arkipäivää nyt ja tulevaisuudessa, muistuttaa Lyhykäinen.


Kaipaatko käytännön vinkkejä kriisin keskeltä saapuvan, suomea osaamattoman oppijan kohtaamiseen? Katso OAJ:n webinaaritallenne ja esiintyjien diat.
Karvin tiedote arvioinnin tuloksista.

 

Jaa