Oppivelvollisuusuudistuksen rahoitus riittää luultua paremmin – tutustu OAJ:n raportteihin
Rahoitus riittää oppivelvollisuuden laajentamisen toimeenpanoon oletettua paremmin. Uusiin velvoitteisiin osoitettua rahoitusta ei kuitenkaan ole käytetty täysimääräisesti opetushenkilöstön lisäämiseen, mihin OAJ on pettynyt. Opiskelijoilla tuen tarve on kasvanut ja heillä on motivaatioon ja käyttäytymiseen liittyviä haasteita, minkä arvellaan osin johtuvan korona-ajan poikkeusjärjestelyistä. OAJ on julkaissut neljä raporttia oppivelvollisuusuudistuksen vaikutuksista eri koulutusmuodoissa.
Oppivelvollisuuden laajentaminen on edennyt Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön selvitysten mukaan asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Oppilaita siirtyy peruskoulun jälkeen toiselle asteelle enemmän kuin aiemmin ja keskeyttämiset ovat vähentyneet.
Mutta mitä mieltä ovat opettajat ja rehtorit?
OAJ teetti helmikuussa kyselyt opettajille ja rehtoreille ja selvitti, miten ensimmäinen puoli vuotta on heidän mielestään sujunut. Erityisesti OAJ oli kiinnostunut rahoituksen riittävyydestä, uusien velvoitteiden aiheuttamasta työmäärästä sekä oppimateriaalien laadusta. Lisäksi kyselyissä selvitettiin perusopetuksen, lukio- ja ammatillisen koulutuksen tilannetta yleisesti muutenkin.
– Oli ilahduttavaa havaita, että ainakaan vielä rahoitus ei ole osoittautunut niin riittämättömäksi kuin aluksi pelättiin. Pettyneitä olemme siihen, ettei henkilöstöä ole lisätty sillä rahoituksella, joka uusien velvoitteiden hoitamiseen uudistuksessa kohdennettiin, sanoo OAJ:n va. koulutusjohtaja Nina Lahtinen.
Tutustu OAJ:n kyselyraportteihin täällä
Helsingin kaupungin tulokset saman suuntaisia
Helsingin kaupungin selvitys ensimmäisen vuoden kustannuksista on tuloksiltaan saman suuntainen kuin OAJ:n kyselyt.
Oppivelvollisuuden laajentamisen kokonaiskustannukset vuonna 2021 olivat Helsingissä 3,87 miljoonaa euroa, joista valtionosuus kattoi arviolta 94 prosenttia.
Vajaa kymmenesosa kuluista tuli henkilöstön lisäkustannuksista, jota tuli muun muassa ohjaustyöstä ja erityisestä tuesta.
Kun valtio rahoitti oppivelvollisuuden laajennusta 129 miljoonalla eurolla, se suuntasi muun muassa vähän yli 20 miljoonaa uusiin ohjausvelvoitteisiin ja 6,2 miljoonaa oppimateriaalien hankinta- ja käsittelykuluihin.
– Valtio suuntasi oppivelvollisuuden laajennuksen rahoituksesta noin 23 prosenttia henkilöstön lisäämiseen tai lisätyöajan ostamiseen nykyiselle henkilöstölle. Tämän verran pitäisi koulutuksen järjestäjienkin suunnata näihin. Ministeriön on ensiarvoisen tärkeää seurata sitä, että esimerkiksi perusopetuksen tehostettua oppilaanohjausta aidosti annetaan sitä tarvitseville. Tässä seurannassa on muistettava pitää huoli siitä, ettei tähän mennessä annettua ohjausta vähennetä, vaan uusi tehostettu oppilaanohjaus tulee aidosti nykyisen ohjauksen lisäksi siihen myönnetyllä rahoituksella, Lahtinen toteaa.
Hän muistuttaa, että opoja on myös koulutettava, jotta he tietävät mistä uudessa tehostetussa oppilaanohjauksessa on kysymys ja keillä sitä on oikeus saada.
Ministeriön on ensiarvoisen tärkeää seurata sitä, että esimerkiksi perusopetuksen tehostettua oppilaanohjausta aidosti annetaan sitä tarvitseville.
Tukea tarvitsevista suuri huoli
Suuri huoli tulosten perusteella nousee myös tukea tarvitsevista oppilaista ja opiskelijoita. Kyselyn mukaan tuki on riittämätöntä eikä tällä hallituskaudella ole luvassa parannusta tilanteeseen.
– Seuraavalla hallituskaudella on tuen korjaaminen varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle tehtävä niin pian kuin mahdollista, Lahtinen sanoo.
Oppivelvollisuuslakiin ollaan parhaillaan tekemässä korjauksia. OAJ:n muutosehdotukset esitykseen löytyvät täältä