Presidentti Tarja Halonen näkee suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuuksina oppimismahdollisuuksien laajuuden ja korkeasti koulutetut opettajat. Pelkän opettajien omistautumisen varaan koulutuksen tulevaisuutta ei kuitenkaan voida rakentaa, vaan myös rahoituksen on oltava kunnossa. Selvää on myös se, ettei pelkällä kutsumuksella elä, Halonen toteaa.
Historian saatossa koulutuksen arvostus ja panostus osaamiseen ovat edenneet sykäyksittäin. Autonomian aikana koulutus liittyi identiteetin luomiseen, ja identiteettiä luotiinkin nimenomaan osaamisen kautta. Itsenäistymisen jälkeen koulutukseen jälleen panostettiin, samoin sotien päätyttyä. Nyt digitalisoituvassa yhteiskunnassa koulutuksen merkitys on noussut jälleen esiin.
– On hienoa, että Suomessa koko yhteiskunta on valjastettu oppimaan ja vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Kun 5,5 miljoonan asukkaan maasta kaikki valjastetaan oppimaan, se on suhteessa paljon enemmän kuin suuremmissa maissa, joissa kaikki eivät pääse kouluun. Olemme siis kokoamme suurempia, Halonen tiivistää.
Kun 5,5 miljoonan asukkaan maasta kaikki valjastetaan oppimaan, se on suhteessa paljon enemmän kuin suuremmissa maissa.
Tasa-arvoinen koulutus on koko yhteiskunnan etu
Suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuudeksi Halonen mainitsee laaja-alaisuuden: kaikilla on mahdollisuus päästä koulutuksen piiriin riippumatta esimerkiksi sosioekonomisesta taustasta.
Jokaisella lapsella on subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen, ja maksuton koulutus yliopistoihin saakka tukee unelmien tavoittelua taustasta huolimatta. Kouluttautumisen mahdollisuuksia tukee se, että koulutus on pitkälti rahoitettu yhteiskunnan varoilla.
– Koulutuksen tasa-arvoa kannattaa vaalia globaalissa muuttuvassa taloudessa. Laajasti koulutettu väestöpohja on vahvuus. Se, kun eri taustoista tulevat ihmiset ovat samoissa ryhmissä ja luokissa, auttaa ymmärtämään yhteiskunnan kokonaisuutta ja ihmisten erilaisuutta. Lopulta samat ihmiset työskentelevät toistensa kanssa samoilla työpaikoilla.
Koulutuksen tasa-arvoa kannattaa vaalia globaalissa muuttuvassa taloudessa.
Halonen nostaa esiin myös jatkuvan oppimisen merkityksen.
– Mahdollisuus opiskella ja oppia läpi elämän on yksi järjestelmämme vahvuus – koskaan ei ole liian myöhäistä.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
"Kova omistautuminen ei riitä, jos opettaja ei saa mielestään tehtyä työtään riittävän hyvin. Selvää on myös se, ettei pelkällä kutsumuksella elä," Tarja Halonen toteaa.
Oppimistulosten heikentyminen uhkaa talouskasvua
Viime vuosina Suomessa on havahduttu siihen, että menestymme oppimistuloksia mittaavissa Pisa-vertailuissa aiempia vuosia heikommin. Pisa on OECD-maiden yhteinen tutkimusohjelma, jossa tutkitaan 15-vuotiaiden nuorten osaamista keskeisissä taidoissa, kuten matematiikassa ja lukutaidossa.
– Pisa-koe mittaa myös muiden maiden osaamista. Urheilutermein sanottuna oma hyvä juoksu ei auta, jos toinen juoksee nopeammin.
Urheilutermein sanottuna: oma hyvä juoksu ei auta, jos toinen juoksee nopeammin. Pisa-tulosten heikkeneminen tarkoittaa haasteita talouskasvulle.
Halosen mukaan Pisa-tulosten heikkeneminen tarkoittaa haasteita talouskasvulle: mikäli omaa osaamista ei ole, olemme yhä enemmän muiden maiden varassa.
– Globalisaation vuoksi on yhä tärkeämpää, että pystymme päättämään, missä asioissa haluamme olla maailman huippuja. Myös kansainvälisiä verkostoja tarvitaan, jotta osaamisesta on hyötyä talouskasvulle ja viennille, Halonen sanoo.
Vahvasta järjestelmästä yhä vahvempi
Miltä koulutuksen tulevaisuudenkuvat presidentin mielestä näyttävät? Tulevina vuosina tulisi Tarja Halosen mielestä panostaa erityisesti koulutuksen rahoitukseen ja aikuiskoulutukseen. Vaikka koulutusjärjestelmämme on laaja-alainen, emme Halosen mukaan osaa vielä riittävän hyvin vastata siihen, että ihmiset menestyisivät työmarkkinoilla myös muuttuvassa maailmassa.
Tulevina vuosina tulisi Tarja Halosen mielestä panostaa erityisesti koulutuksen rahoitukseen ja aikuiskoulutukseen.
– Me Suomessa kuvittelemme, että sijoitamme paljon opetukseen, mutta emme todellisuudessa niin tee. Koulutuksesta on säästetty paljon, ja se on ajanut alan rajuun tilanteeseen. Esimerkiksi peruskoulussa on paljon isoja ryhmiä. Parempien oppimistulosten maissa ryhmäkoot ovat pienempiä. Pienessä ryhmässä oppii paremmin myös ihmisten välistä kanssakäymistä, Halonen sanoo.
"Arvostus ei näy palkassa"
Yhä useampi opettaja harkitsee alanvaihtoa. Alanvaihtoaikeiden taustalla on usein liiallinen työkuorma sekä palkka, joka ei vastaa työn tai osaamisen vaatimuksia. Myös Halonen tunnistaa ilmiön.
– Kova omistautuminen ei riitä, jos opettaja ei saa mielestään tehtyä työtään riittävän hyvin. Selvää on myös se, ettei pelkällä kutsumuksella elä. Opetusala on naisvaltainen, eikä arvostus näy palkassa. Opettaja on koulutuksen sydän.
Opetusala on naisvaltainen, eikä arvostus näy palkassa. Opettaja on koulutuksen sydän.
Tarja Halosen sanoma opetusalalle luo kuitenkin toivoa:
– Teette tärkeää työtä ja olette tärkeitä ihmisiä. Sulkekaa se sydämeenne. Toivon, että tämä näkyisi myös muiden suhtautumisessa. Uskon, että asiat lähtevät kehittymään oikeaan suuntaan.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Tarja Halosta haastateltiin juttusarjaan, jossa yhteiskunnalliset vaikuttajat kertovat ajatuksiaan opettajien tekemän työn arvosta.
Info: Tarja Halonen
- Toimi Suomen tasavallan 11. presidenttinä vuosina 2000–2012.
- Työskennellyt aiemmin sosiaali- ja terveysministerinä, oikeusministerinä ja ulkoministerinä sekä kansanedustajana.
- Toimi Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtajana vuoden 2021 loppuun saakka.
- Toimii useissa YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen luottamustehtävissä.
Opettajien arvo -juttusarja
Tarja Halosta haastateltiin Opettajan arvo –sarjaan, jossa jututamme erilaisissa yhteiskunnallisissa asiantuntijatehtävissä toimivia vaikuttajia siitä, millainen merkitys opettajilla ja opettajien työllä on yhteiskunnassa erityisesti talouden ja kilpailukyvyn näkökulmasta.
- Lue lisää kampanjan teemoista ja tulevaisuuden kokoisesta tehtävästä: tehdääntulevaisuuksia.fi
- Parhaillaan neuvotellaan opettajien palkoista. Lue neuvotteluista osoitteessa oaj.fi/oajneuvottelee