PISA-tulosten romahdusta ei ratkaista paniikkiratkaisuilla vaan koulutuksen ja opetuksen laatuun sekä oppimisen tukeen panostamalla
Suomalaisten nuorten osaaminen on heikentynyt PISA-tutkimuksissa jo pitkälle toista vuosikymmenentä. Nyt trendinomainen lasku on jyrkentynyt suoranaiseksi romahdukseksi. OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murron mukaan nyt ei ole oikea hetki mennä paniikkiin, vaan panostaa pitkäjänteisesti koulutukseen ja korjata akuutit ongelmat.
Tänään julkaistun PISA-tutkimuksen tulokset osoittavat, että suomalaisten nuorten osaaminen on pudonnut kaikilla tutkimuksen osa-alueilla. Suhteellisesti pudotusta on eniten lukutaidossa.
– Hallitus toisensa perään on puhunut kauniisti koulutuksen merkityksestä. Juhlapuheet eivät kuitenkaan ole näkyneet riittävinä resursseina, mikä valitettavasti näkyy myös oppimistuloksissa. Viimeisimpiä PISA-tuloksia voi kutsua romahdukseksi. Mikäli halutaan palata koulutuksen kärkimaiden joukkoon, on koulutuksen halpuuttamiselle saatava loppu. Orpon hallitusohjelmassa on luvattu panostuksia perusopetukseen. Luvatut toimet pitää toteuttaa, mutta tässä uudessa tilanteessa tarvitaan aivan uuden tasoisia lisäpanostuksia, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto painottaa.
Pandemia-ajan jäljet näkyvät selvästi vuoden 2022 keväällä tehdyn PISA-tutkimuksen tuloksissa.
– Suomen PISA-tulokset ovat näivettyneet pitkään, ja tämän kertaista tulosten romahtamista vauhditti lisäksi koronapandemia. Suomessa opettajat ovat jo pandemian alkuvuosista lähtien varoittaneet syntyneestä oppimisvajeesta. Viimeistään PISA-tulokset näyttävät, että oppimisvaje on todella olemassa ja se pitää ottaa vakavasti, koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo toteaa.
Oppimiserot ovat kasvaneet sekä koulujen sisällä että koulujen välillä. Alueellisesti etenkin Itä-Suomen tilanne on huolestuttava.
– Koulutuksen yhdenvertaisuus ja tasa-arvo eivät toteudu Suomessa enää entiseen tapaansa. Koulutuksen korkeasta laadusta on pidettävä kiinni koko maassa. Asuinpaikka tai kotitausta eivät saa rajata lapsen oikeutta oppimiseen eikä tulevaisuuden mahdollisuuksia. Nyt ei missään nimessä ole oikea hetki purkaa koulutuksen laatuun liittyviä normeja, heikentää kuntien koulutukseen käytettävissä olevia resursseja tai tehdä mitään muitakaan koulutusta heikentäviä toimia lyhytnäköisten säästöjen toivossa, Murto sanoo.
Kuten aiemminkin, PISA-tutkimuksessa näkyy heikompien osaajien määrän kasvu. Uutena ilmiönä myös erinomaisten osaajien joukko on pienentynyt voimakkaasti.
– Hallitus on uudistamassa oppimisen tukea. Tässä kriittisessä tilanteessa mikä tahansa uudistus ei kuitenkaan riitä. Oppimisen tuki on uudistettava perusteellisesti ja jokaisen lapsen saamaa tukea on vahvistettava huomattavasti varhaiskasvatuksesta lähtien, jotta koulutuksen eriarvoistuminen voidaan pysäyttää. Samalla resurssien on riitettävä myös muiden oppilaiden opetukseen, Salo toteaa.
Suomessa on maailman luokan opettajia, joiden avulla PISA-tulosten kehityksen suunta voidaan kääntää kohti parempaa.
– Tuloksissa korostuu opettajan antaman tuen merkitys oppimisessa. Jokaisella lapsella on oltava oikeus koulutetun ja kelpoisen opettajan opetukseen. Koulujen ryhmäkokojen on oltava kohtuullisia, jotta opettajilla on mahdollisuus onnistua. Tämä vaikuttaa myös työrauhaan, joka mahdollistaa kaikkien oppimisen, Murto painottaa.