Karvin tuoreesta arvioinnista ilmenee, että opinto-ohjaukselle varatut resurssit eivät ole kaikkialla riittävät. Oppilaan- sekä opinto-ohjaukseen suunnattuja resursseja kohdennetaan eri tavoin eri oppilaitoksissa, eikä työnjako opinto-ohjauksessa ole oppilaitoksissa aina selkeää. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että oppilailla tai opiskelijoilla ei ole riittävästi keskusteluaikaa opinnoistaan ja tulevaisuuden suunnitelmistaan.

– OAJ on vaatinut opinto-ohjaukseen mitoituksia useiden vuosien ajan. Kouluissa ja oppilaitoksissa on merkittävä eroja siinä, kuinka monta ohjattavaa yhdellä opinto-ohjaajalla on. Tämä synnyttää merkittävää koulukohtaista eriarvoisuutta sen suhteen, kuinka yksilöllistä ohjausta oppilas tai opiskelija saa. Opinto-ohjaaja ei pysty tekemään työtään hyvin, jos työkuorma on mahdoton, OAJ:n erityisasiantuntija Pauliina Viitamies korostaa.

OAJ on vaatinut jo viime hallituskaudella lisärahoitusta opinto-ohjaajien palkkaamiseen, jotta oppivelvollisuuden laajentumisen jälkeiset uudet velvoitteet, kuten perusopetuksen tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus ja toisella asteella syrjäytymisvaarassa olevien opiskelijoiden ohjaus ja tuki, täyttyvät ja opinto-ohjaajien harteilla oleva taakka hellittää.

– Viimeaikaiset kyselyt tukevat samaa havaintoa, jonka OAJ on itsekin tehnyt: oppilaanohjaajia tai opinto-ohjaajia ei ole riittävästi oppilasmääriin nähden. Yhden opon vastuulla saisi olla enintään 150 ohjattavaa. Tämä sama koskee yhtä lailla peruskouluja, lukioita ja ammatillista koulutusta, sillä ohjauksen tarve ei katoa. Myös ryhmänohjaajat ja vastuuopettajat tekevät merkittävän määrän oppilaiden ja opiskelijoiden ohjaamista ja heille on osoitettava tähän riittävästi aikaa, OAJ:n erityisasiantuntija Mirjami Lehikoinen toteaa.

OAJ:n Ilmapuntari-kyselyissä (1, 2, 3) on käynyt ilmi, että opinto-ohjaajien määrää on lisätty vain vähän tarpeeseen nähden.