Yliopistopäivillä puhututti koulutuksen digitaalisuus ja tekoälyn uhat ja mahdollisuudet
Tämän vuoden Yliopistopäivillä esitelmien painopisteessä näkyi yliopistojen tulevaisuuden ohella koulutuksen digitalisoituminen, tekoäly sekä digitaaliset tekijänoikeuskysymykset. OAJ ja Yliopistojen opetusalan liitto YLL pitivät vuosittaiset Yliopistopäivät Espoon Hanasaaressa 17. ja 18.11.2023.
Generation AI-hanketta edustanut yliopistonlehtori Jari Laru piti Yliopistopäivillä esitelmän tekoälyn uhista ja mahdollisuuksista opetustyön arjessa. Laru korosti sitä, että tekoälyn luonne ymmärretään usein väärin.
– Tekoälyä lähestytään aika usein hakukoneena, kun se pystyy löytämään monenlaista tietoa. Mutta se ei ole hakukone, vaan kielimalli, joka tuottaa joka kerta vähän erilaisen vastauksen, Laru toteaa.
Laru painottaa tarvetta datan ja tekoälyn lukutaidolle.
– Suurissa kielimalleissa on olemassa hirveitä riskejä. Tekoäly on sen näköinen, kuin data jolla se on opetettu. Jos datassa on ollut mukana rasismia tai muita ennakkoluuloja, vinouttaa se myös tekoälyn osaamista. Tekoäly ei reflektoi omaa toimintaansa tai ymmärrä virheitään, Laru korostaa.
Tekoäly on läsnä niin monissa sovelluksissa, ettei sitä pääse pakoon vaikka haluaisi. Se on pakko myös ottaa huomioon pedagogisesti, sillä oppilaat ja opiskelijat tulevat joka tapauksessa sitä hyödyntämään.
– Opettaja voi esimerkiksi joutua antamaan erilaisia tehtävänantoja kuin aikaisemmin, mutta eivät kotitehtävät mihinkään katoa. Tekoälyä voi ajatella työkaluna, jonka avulla voi pallotella erilaisia vaihtoehtoja, Laru toteaa.
Jos jo esi- ja perusopetuksesta lähtien oppilaille opetetaan datan ja tekoälyn lukutaitoa, osaaminen kertyy aina tohtorintutkintoon saakka. Se voi tarkoittaa myös sitä, että Suomessa syntyy jatkossa uudenlaista tutkimusta ja liiketoimintaa.
Nousu huipulle ei onnistu ilman rahoitusta
Yliopistopäivät avannut OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto korosti riittävän rahoituksen merkitystä yliopistojen tulevaisuuden kannalta. Koulutuksen rahoitus ei ole isossa kuvassa korjaantunut 90-luvun lamaa edeltävälle tasolle. Resurssivaje näkyy myös korkeakoulutettujen määrässä, jonka suhteen Suomi on jäänyt verrokkimaistaan jälkeen.
– On hienoa, että eduskunta ja hallitus ovat ottaneet tavoitteeksi Suomen TKI-rahoituksen nostamisen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Mutta jotta tämä rahoitus on todella vaikuttavaa, se pitää käyttää oikein. Jotta tutkimuksen korkea taso voidaan turvata, tulee TKI-rahoitusta suunnata myös korkeakoulujen perusrahoitukseen. Ilman perustutkimusta ja siihen pohjautuvaa laadukasta korkeakoulutusta ei synny uusia innovaatioita ja maan tulevaisuuden kannalta elintärkeää osaamista, Murto alleviivaa.
Yliopistopäivillä puhui myös mm. Opetus- ja kulttuurimisteriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tulevaisuudesta ja korkeakoulujen pedagogista tilaa käsitellyt professori Auli Toom Helsingin yliopistosta.