Lakkautettavalle aikuiskoulutustuelle on löydettävä toimiva korvaaja
Hallitus on päättänyt ajaa alas aikuiskoulutustuen eikä korvaavaa mallia ole vielä olemassa. Päätöstä perustellaan myönteisillä työllisyysvaikutuksilla, mutta laskentatapa on ontuvalla pohjalla. OAJ esitteli omaa malliaan sosiaali- ja terveysministeriön sidosryhmäkuulemisessa 5.3. ja eduskunnan sivistysvaliokunnan kuultavana 7.3.
Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen aiheuttaa haitallista kitkaa työmarkkinoille. Lakkauttamisella on kielteisiä vaikutuksia työvoimapulasta kärsivien alojen ja koko kansantalouden kannalta.
– Hallitus perustelee aikuiskoulutustuen leikkausta jopa kymmenen tuhannen hengen myönteisellä työllisyysvaikutuksella. Laskelma perustuu yksinkertaiseen oletukseen, että aikuiskoulutustuen poissaolon aikana työpaikkaa ei täytetä vapaan aikana. Oletus on todellisuudelle vieras. Työnantajat palkkaavat usein poissaolojen ajaksi sijaisen, eli työtä ei jää kouluttautumisen vuoksi tekemättä eikä veroeuroja saamatta, OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen korostaa.
Aikuiskoulutustuki on mahdollistanut uudelleenkouluttautumisen, joka on auttanut osaajapulan keskellä. Tästä hyvä esimerkki on päiväkotien varhaiskasvatuksen opettajiksi kouluttautuvat. Kouluissa paljon kaivatuista erityisopettajista vähän alle puolet kouluttautuu aikuiskoulutustuella.
– Ilman riittävää määrää erityisopettajia ei hallituksen tavoite oppimisen tuen uudistamisesta voi toteutua. Tätä olemme tähdentäneet päättäjille pitkin matkaa, Lahtinen korostaa.
Aikuiskoulutustuen leikkaamisella on myös merkittäviä tasa-arvovaikutuksia, sillä tuen hyödyntäjistä kolme neljäsosaa on ollut naisia. Tuki on ollut tärkeä etenkin kuntien matalapalkkaisille naisvaltaisille aloille.
Mitä tilalle?
Sosiaali- ja terveysministeriö on nimennyt työryhmän korvaavan mallin luomiseksi. Työryhmä ei ole kuitenkaan ollut työssään yksimielinen.
– Ratkaisuiksi on esitetty muun muassa lainan ottamista, työnantajan maksamaa koulutusta ja oppisopimuskoulutusta. Nämä eivät kuitenkaan vastaa aikuiskoulutustuen perimmäiseen tarpeeseen, vaan ovat korkeintaan laastariratkaisuja. OAJ:lla olisi puolestaan tarjottavanaan konkreettinen malli, OAJ:n erityisasiantuntija Eira Bani korostaa.
OAJ:n mallissa säilytettäisiin se, mikä aikuiskoulutustuessa toimii. Rahoitus kerättäisiin edelleen työttömyysvakuusmaksuista, eli rahoitukseen osallistuisi sekä työnantaja että työntekijä. Samaan aikaan saamisen kriteereistä voisi päättää hallituskausittain.
– Kriteereinä voisi olla esimerkiksi se, että kouluttautuu pula-alalle, nostaa koulutuksella koulutusastettaan tai että koulutus on tarpeen työkyvyn ja työuran jatkamisen kannalta. Huomioon voitaisiin ottaa myös se, että työnantaja mahdollistaa tietyn osan opinnoista palkallisena tai palkkaa opintovapaan ajalle sijaiseksi työttömän työnhakijan, Bani toteaa.
Jos aikuiskoulutustuelle ei löydy toimivaa seuraajaa, kyse on koulutusleikkauksesta, jolla on haitalliset vaikutukset koko yhteiskunnan ja kansantalouden kannalta.
– Julkista taloutta on tärkeä tasapainottaa. Se pitäisi kuitenkin tehdä niin, ettei samalla syödä tulevaisuuden menestyksen eväitä. Koulutus pitäisi nähdä menoerän sijaan investointina, Lahtinen alleviivaa.
Lue OAJ:n sivistysvaliokunnalle antama lausunto aikuiskoulutustuesta
Koulutus on kannattava sijoitus
- Koulutus lisää tutkitusti palkan suuruutta ja helpottaa työllistymistä.
- Yksi vuosi koulutusta kasvattaa bruttoansiota tilastollisesti hieman yli seitsemän prosenttia.
- Toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaminen lisää elinkaaren aikana käytettävissä olevia nettotuloja miehillä noin 40 000 euroa ja naisilla noin 15 000 euroa verrattuna vain perusasteen koulutuksen varassa oleviin.
Lähde: Valtioneuvoston vuoden 2023 sivistyskatsaus