• Opettaja-lehti logo
  • OAJ-areena logo

Ammattikorkeakouluille ostovoimaa parantava uusi sopimus

04.03.2024 - 13.00 Uutinen
Kuvituskuva

Sivistan ammattikorkeakoulujen uusi sopimus tuo 1.5.2024 palkankorotuksen, joka turvaa tänä vuonna ostovoiman kehityksen. Yleiskorotus on 2,7 prosenttia ja paikallinen erä 0,4 prosenttia. Palvelussuhteen ehtoihin ei tule heikennyksiä.

Sopimuskausi alkaa 1.4.2024 ja päättyy 31.3.2026. Sopimus on irtisanottavissa päättymään 30.4.2025, jos osapuolet eivät pääse sopuun toisen vuoden palkankorotuksista. Osapuolet neuvottelevat korotuksista ensi talvena.

Ammattikorkeakouluilla on mahdollisuus paikallisesti sopien poiketa siitä, mitä liittotasolla sovitaan toisen vuoden palkankorotuksista. Korotuksen ajankohta ja profiili voivat vaihdella, mutta korotusprosenttien yhteismäärän on kuitenkin oltava vähintään sama kuin liittotasolla sovittu.

Paikallinen sopiminen palkankorotuksista on mahdollista vain, jos osapuolet pääsevät sopuun ns. optiovuoden palkankorotuksista helmikuussa 2025.

OAJ:n hallitus hyväksyi neuvottelutuloksen osaltaan 29.2. Uuden työehtosopimuksen neuvottelivat palkansaajia edustavat OAJ ja YTN ja 21 ammattikorkeakoulua edustava Sivistysala ry eli Sivista.

– Uusi sopimus muistuttaa opetushenkilöstön osalta pitkälti vanhaa pohjaa eli siirtymä uuteen sopimukseen on OAJ:n jäsenten kannalta turvallinen. Jäsenten arjessa ei muutos juuri näy. Nyt on kuitenkin avattu mahdollisuus kehittää ammattikorkeakoulujen palvelussuhteen ehtoja niin, että vastaavat entistä paremmin muuttuvaa työnkuvaa ja jäsenistön toiveita, OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos luonnehtii.

– Yhteistyö YTN:n kanssa sujui kiitettävästi lähes neljä kuukautta kestäneiden neuvottelujen ajan. Oli tärkeää, että palkansaajapuoli pysyi yhtenäisenä vaikeissakin vaiheissa, Lindroos kiittää.

Ammattikorkeakouluissa on vastakin kaksi henkilöstöryhmää, opetushenkilöstö sekä asiantuntija- ja tukihenkilöstö. Opetushenkilöstön palkka- ja työaikamääräykset pysyvät käytännössä entisellään.

Tekstejä muokattiin neuvottelujen kuluessa niin, että vastaisivat paremmin nykyisiä käytänteitä ja käsitteitä. Niihin saatiin joitakin parannuksia. Esimerkiksi yrittäjyys voidaan lukea vastedes osaksi työkokemusta. Lisäksi saatiin niin sanottu suoja-aika. Palkaton poissaolo vaikuttaa näin vapaajakson palkkaan vasta suoja-ajan jälkeen.