OECD:n tuore Education at a Glance -raportti vahvistaa, että Suomi on edelleen jäämässä verrokkimaistaan pahasti jälkeen koulutuksen rahoituksen ja korkeakoulutettujen määrän osalta.
– Suomi on jo vuosia ollut koulutuksen rahoituksen suhteen pitkällä takamatkalla kaikkiin muihin Pohjoismaihin verrattuna. Tiedämme, että maan osaamistasolla on vaikutus talouskasvuun ja tuottavuuteen. Jotta maahan saadaan korkeaa osaamista, tulee kaikkien koulutusasteiden olla kunnossa, OAJ:n pääekonomisti Mika Väisänen toteaa.
Huolestuttavaa on sekin, miten työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien 18–24-vuotiaiden nuorten määrä on kasvanut vuosien 2019 ja 2024 välillä. Muutos on Suomessa kielteisempi kuin OECD-maissa tai EU-maissa keskimäärin.
– Tiedämme kuinka kalliiksi syrjäytyminen voi tulla sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Siksi tiukkoina taloudellisinakin aikoina pitää pystyä varmistamaan, että nuoret saavat tukea ja ohjausta ja pystyvät jatkamaan toivomallaan koulutuspolulla, Väisänen jatkaa.
Opiskelijakohtainen kustannus perusopetuksesta korkea-asteen koulutukseen kasvoi OECD-maissa vuodesta 2015 vuoteen 2022, mutta Suomessa vastaavana ajanjaksona rahoitus pieneni.
– Menneiden vuosien koulutusleikkaukset olivat niin rajut, ettei koulutuksen rahoitus ole vieläkään toipunut siitä. Tällä hallituskaudella koulutuksen reaalinen rahoitus on pienentynyt entisestään. Kuten tuoreesta OECD:n raportista näemme, moni muu maa on suhtautunut koulutukseen voimavarana eikä menoeränä. Suomessa jaettu niukkuus näkyy nyt koulutustason laskussa, innovaatioiden puutteessa ja nuorten työttömyydessä, Väisänen toteaa.
Tarvitaan lisätoimia, jotta puolelle ikäluokasta saadaan korkeakouloututkinto
OECD:n raportin mukaan Suomi on yhä kaukana tavoitteesta, jonka mukaan puolella ikäluokasta olisi korkeakoulututkinto. Viimeisimmän OECD-raportin mukaan 25–34-vuotiaiden korkeakoulutettujen osuus on 39 prosenttia. Lukema on Suomessa pudonnut vuoteen 2021 verrattuna samaan aikaan kuin verrokkimaat ovat menneet vauhdilla ohi.
– Tavoitetta ei yksinkertaisesti ole mahdollista saavuttaa ilman riittäviä korkeakoulujen resursseja, jos haluamme samaan aikaan pitää kiinni myös korkeakoulutuksen laadusta. Päättäjien olisi viimeistään nyt herättävä siihen, että emme voi pitää itsestäänselvyytenä sitä, että Suomi on korkean osaamisen maa, OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen toteaa.
Korkeakoulutuksen opiskelijakohtaiset menot pienenivät Suomessa vuosina 2015–2022 reaalisesti 14 prosenttia. OECD-maissa opiskelijakohtaiset menot kasvoivat vastaavasti keskimäärin yhdeksän prosenttia.
– Olennaisinta ei ole pelkkä tutkintojen määrä, vaan koulutuksen laatu, jolla varmistetaan myös riittävä osaaminen. Suomi häviää korkeakoulutuksen rahoituksessa esimerkiksi naapurimaallemme Ruotsille, jossa opiskelijakohtainen rahoitus on yli 30 prosenttia suurempi Suomeen verrattuna. Korkeakoulujen liian heikko perusrahoitus heikentää myös tutkimuksen teon edellytyksiä. Siitäkin syystä ensi vuoden budjettileikkaus korkeakouluilta on käsittämätön, Lahtinen korostaa.
Suomessa korkeakoulutuksen läpäisyaste on OECD:n keskiarvoa parempi. Opiskelijoista 49 prosenttia suorittaa alemman korkeakoulututkinnon tavoiteajassa, kun OECD-maissa ajallaan valmistuu keskimäärin vain 43 prosenttia.
– Korkeakoulujen opetushenkilöstö on tehnyt erinomaista työtä, vaikka korkeakoulujen resurssit eivät ole olleet riittävät. Ylipäätään Suomen ehdoton vahvuus kaikilla koulutusasteilla on osaava henkilöstö, jonka palkkauksesta ja työhyvinvoinnista tulisi pitää vielä nykyistä parempaa huolta, Lahtinen jatkaa.
Lue tuore Education at a Glance -raportti
Education at a Glance on taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n vuosittainen indikaattorijulkaisu, jossa tarkastellaan mm. OECD:n jäsenmaiden koulutustasoa, koulutukseen osallistumista, koulutuksen kustannuksia, koulutuksen ja opetuksen järjestämistä sekä korkeakoulutettujen määriä ja työllistymistä.
