Työmarkkinoiden värittämä kevät puhutti Educassa

Educa-messujen yhteydessä järjestettiin paneelikeskustelu, jossa työnantaja- ja työntekijäpuolen edustajat keskustelivat työmarkkinakevään näkymistä. Paneelissa OAJ:ta edustivat puheenjohtaja Katarina Murto sekä valtuuston varapuheenjohtaja Mervi Berg. Keskustelun juonsivat toimittaja Robert Sundman ja OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos.

Kuvassa vasemmalta Sivistan työmarkkinajohtaja Hanne Salonen, toimittaja Robert Sundman, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto, toimitusjohtaja Markku Jalonen, erityisopettaja Mervi Berg, valtakunnansovittelija Anu Sajavaara ja OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos. Leena Koskela

Työmarkkinakeskustelut kiihtyvät kevättä kohden, kun lähes kaikki OAJ:laisten työehtosopimukset neuvotellaan uudestaan. Esimakua saatiin Educa-messujen työmarkkinapaneelissa, johon osallistuivat Katarina Murron ja Mervi Bergin lisäksi myös valtakunnansovittelija Anu Sajavaara, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen sekä Sivistysala ry:n (Sivista) työmarkkinajohtaja Hanne Salonen. Paneelin ensimmäinen kysymys koskikin neuvottelutavoitteita.

– OAJ lähtee tavoittelemaan ostovoimaa parantavaa palkkaratkaisua, sanoi OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Murto kertoo ymmärtävänsä inflaatiovuosien jälkeen muiden liittojen kymmenen prosentin palkankorotusvaatimuksen, mutta ei lähde sanomaan julki OAJ:n tavoitteita.

– Neuvottelut käydään neuvottelupöydässä eikä julkisuuden kautta, hän jatkaa.

Työn kuormittavuus, vaativuus ja erilaiset ristiriitaiset odotukset nousivat myös esiin. Panelistien kesken syntyi erimielisyyttä siitä, kuinka paljon palkankorotuksilla voidaan parantaa alan veto- ja pitovoimaa.

– Palkankorotus lämmittää keskimäärin kolme kuukautta, huomautti Hanne Salonen.

– Kyllä se vähän kauemmin tuntuu, kuittasi erityisopettajana toimiva OAJ:n Mervi Berg.

Vientimallin vaikutukset epäselviä myös valtakunnansovittelijalle

Työmarkkinapaneelissa keskusteltiin myös hallituksen päättämästä lakisääteisestä vientimallista, jota OAJ on vastustanut. Joulukuussa eduskunnan hyväksymässä vientimallilaissa valtakunnansovittelijan tarjoamat sovitteluratkaisut sidottiin vientialojen palkkaratkaisuihin.

Yleisöltä kysyttiin lappuäänestyksellä, onko lain merkitys neuvotteluihin selvä. Punaiset laput eli epäselvyys lain vaikutuksista voitti selvästi.

– Yleisössä oli joku, joka nosti molemmat laput. Minulla on vähän samanlainen olo, kertoi valtakunnansovittelija Anu Sajavaara.

– Ruotsin mallissa luotetaan enemmän neuvotteluosapuolien keskinäiseen sopimiseen ja luottamukseen. Sitä kohti meidänkin pitäisi mennä, jatkoi Markku Salonen.

Opettajan työ on edelleen maailman paras työ

Opetusala on edelleen haluttu ja hyvä ammatti. Tehtäväkentän rönsyäminen luo kuitenkin riskejä.

– Opettajien harteille asetetaan myös paljon vastuuta ympäröivästä yhteiskunnasta, sivistyksestä, kodin kannattelusta ja erilaisista yhteiskunnallisista asioista. Lennokkaita visioita on paljon, mutta millä resursseilla ne olisi tarkoitus toteuttaa? Kysyy Mervi Berg.

– Opettajan ammatti on edelleen maailman paras ammatti, mutta epärealistiset vaatimukset ja vaatimaton palkkakehitys saattavat aiheuttaa osaamisvuotoa alalta, Berg napauttaa.

Opetus on jatkossa kuntien tärkein tehtävä

Opetuksessa ja koulutuksessa on kyse kuntien tärkeistä, lakisääteisistä tehtävistä. Hyvinvointialueiden aloittamisen jälkeen sivistys- ja koulutussektori onkin kuntatalouden suurin osa.

– Opetussektorilta ei voi leikata todeten, että kuntatalous sakkaa ja opettajien pitäisi tehdä työtä halvemmalla. Kelpoinen opettaja turvaa kuitenkin sivistyksen tähän maahan ja se on kuntatalouden ydinkysymys, päättää Katarina Murto. 

Voit katsoa paneelin kokonaan tästä linkistä. 

Katso Sivistyskuntakoneesta, paljonko oma kotikuntasi käyttää rahaa koulutukseen

25.1. korjattu Markku Jalosen titteli toimitusjohtajaksi. 

Uusimmat uutiset ja tiedotteet