Oppimistuloslasku perusopetuksessa on kiistatonta ja kiihtyvää, todetaan perusopetuksen oppimistuloskehitystä tarkastelleen työryhmän loppuraportissa. Sama ilmiö näkyy monissa kehittyneissä maissa, mutta monet Suomen verrokit ovat vastanneet kehitykseen lisäämällä koulutuspanostuksia. Suomessa kehitys on ollut päinvastaista.
Edellisessä kehysriihessä hallitus päätti kuntien peruspalveluiden valtionosuuksiin kohdistuvista 60 miljoonan euron säästöistä, jotka väistämättä kohdistuvat myös varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestämiseen.
Korjaustoimet eivät onnistu ilman riittävää rahoitusta
Työryhmän keskeinen viesti on, että oppimistulosten laskua ei voida taittaa ilman perusopetuksen vahvistamista. OAJ painottaa erityisesti rahoituksen turvaamista.
– Laskevasta trendistä huolimatta voimme rakentaa vahvuuksiemme varaan. Esimerkiksi luovuudessa oppilaamme ovat maailman huippua. Muutenkin meillä olisi kaikki mahdollisuudet tuottaa huippuosaamista, mutta se edellyttää verrokkimaidemme tasoisia panostuksia koulutukseen, sanoo OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo.
Meillä olisi kaikki mahdollisuudet tuottaa huippuosaamista, mutta se edellyttää verrokkimaidemme tasoisia panostuksia koulutukseen.
Perusopetuksen valtionosuusprosenttia tulisi korottaa työryhmän esityksen mukaan, koska ikäluokkien pieneneminen ei vähennä opetuksen kustannuksia samassa suhteessa. Sen sijaan oppimisen ja tuen tarpeet ovat entistä moninaisempia.
– Myös OAJ on tuonut esiin, että ikäluokkien pienentymisestä vapautuvat resurssit tulisi kohdentaa koulutuksen laadun parantamiseen sen sijaan, että rahoitusta leikataan. Lisäksi rahoituksessa on huomioitava kuntien erilaiset lähtökohdat, Jaakko Salo sanoo.
Opetussuunnitelmaan vähemmän tavoitteita ja enemmän selkeyttä
Työryhmä esittää lisäksi opetussuunnitelman selkeyttämistä ja tavoitteiden vähentämistä. Myös OAJ on ollut näillä kannoilla. Jäseniltä saadun palautteen perusteella nykyinen opetussuunnitelma on opettajien näkökulmasta liian laaja ja vaikeasti hallittava.
– Seuraavalla hallituskaudella täytyy käynnistää perusteellinen opetussuunnitelmauudistus, jossa oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä vähennetään ja selkeytetään. Tavoitteiden, sisältöjen ja arviointikriteerien tulisi muodostaa johdonmukainen kokonaisuus, joka on aidosti toteutettavissa arjessa, Salo sanoo.
Oppiaineiden tavoitteiden ja sisältöjen vuosiluokkaistamista tulisi samalla selkeyttää, ja vähimmäisosaaminen määritellä vuosiluokittain.
Arviointia kehitettävä, ei ranking-listoja
Sekä työryhmän loppuraportti että OAJ korostavat, että koulutuksen arviointi ja oppilaan arviointi on pidettävä erillään myös jatkossa. Koulutuksen arvioinnin tulee olla riippumatonta ja kohdistua valtakunnallisesti oppiaineiden tavoitteiden toteutumiseen, ei yksittäisiin oppilaisiin tai kouluihin.
– Kansalliset kokeet oppimistuloksista, jotka johtaisivat lopulta koulujen vertailuun ja ranking-listoihin, eivät ole hyvä idea. Tällainen listaus voisi kasvattaa koulujen välisiä tasoeroja, eikä pelkkä oppimistulosten mittaaminen paranna tuloksia. OAJ on vuosien ajan vaatinut opettajan arviointityön tueksi selkeitä arviointikriteereitä ja valtakunnallista arvioinnin tehtäväpankkia, Salo sanoo.
Tehtäväpankki perustuisi opetussuunnitelman tavoitteisiin ja arviointikriteereihin ja tukisi arviointia esimerkiksi vuosiluokilla 2–3, 6–7 sekä 8–9. Sen tarkoituksena olisi vahvistaa arviointikäytäntöjen johdonmukaisuutta ja tarjota vertailukelpoista tietoa oppilaiden osaamisen kehittymisestä ilman, että siitä muodostuu kaikille yhteinen kansallinen koe.
Salo kiitteli loppuraportin julkistamistilaisuudessa työryhmää asiantuntevasta työryhmätyöstä.
– Raportti antaa runsaasti eväitä tarttumiseksi perusopetusta ja koko Suomea uhkaavaan oppimistulosten näivettymiseen, Salo sanoo.
