Heikko suhdannetilanne, kasvanut työttömyys ja laajentunut rahoitusvastuu kuormittavat kuntia tilanteessa, jossa niiden vaikutusmahdollisuudet työllisyyteen ovat rajalliset. Pitkäaikaistyöttömyys on noussut huolestuttavalle tasolle. Joulukuun 2025 lopussa yhtäjaksoisesti yli 12 kuukautta työttömänä oli jo lähes 140 000 ihmistä. Kehitys näkyy suoraan kuntien taloudessa: työttömyysturvan kuntaosuus eli niin sanotut sakkomaksut kohdistuvat pääosin pitkäaikaistyöttömiin, ja maksuosuus kasvaa työttömyyden pitkittyessä. Tällä hetkellä yli 400 päivää työttömänä olleiden osuus sakkomaksuista on noin 80 prosenttia.
– Kunnilla on vahvat taloudelliset kannusteet edistää kasvua ja työllisyyttä monin eri tavoin. Kunnat ovat ottaneet vastuun työllisyyden hoidosta ja panostaneet siihen merkittävästi omia varojaan ja osaamistaan. Heikko suhdannetilanne ja työttömyyden pitkittyminen siirtävät nyt kuitenkin kustannuksia kunnille tavalla, johon kunnat eivät voi vaikuttaa omilla toimillaan. Tulevassa kehysriihessä tarvitaan kipeästi päätöksiä, joilla parannetaan erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työllisyyspalvelujen vaikuttavuutta ja kevennetään kuntien sakkomaksutaakkaa, toteaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.
Heikossa työllisyystilanteessa koulutuksen ja osaamisen merkitys korostuu. Työttömistä työnhakijoista viidesosa on vain peruskoulun varassa ja puolella on toisen asteen tutkinto. Osaamisen päivittäminen tai kokonaan uuden ammatin hankkiminen on usein tehokkain tapa parantaa työllistymismahdollisuuksia, erityisesti pitkäaikaistyöttömien kohdalla. Tällä hetkellä kuntien etuuskulut eivät katkea, vaikka työtön työnhakija olisi koulutuksessa. Tämä ohjaa harhaan: investointi osaamiseen näyttäytyy kunnille taloudellisesti neutraalina tai jopa haitallisena, vaikka se on juuri sitä mitä yhteiskunta tarvitsee.
– Suomessa tarvitaan määrätietoisia panostuksia osaamiseen, eikä koulutuksesta voida enää leikata. Vapautuvilla sakkomaksuilla voitaisiin vahvistaa koulutusta ja kasvatusta kunnissa. Mahdollisuus opiskella työttömyysetuudella on keskeinen keino tukea yksilöitä työllistymään ja samalla turvata osaavan työvoiman saatavuus. Samalla on huolehdittava selkeästä ohjeistuksesta ja yhdenmukaisista käytännöistä, jotta opintojen ja työnhaun yhteensovittaminen toimii sujuvasti eikä aiheuta epävarmuutta työnhakijoille, korostaa OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.
- Tilanteen korjaamiseksi Kuntaliitto ja OAJ esittävät kolmea määräaikaista muutosta.
- Työllistymistä edistävään koulutukseen osallistuminen ei kerryttäisi työttömyyspäivien laskuria.
- Palkkatuettu työ laskettaisiin nykyistä vahvemmin työllistymiseksi siten, että se katkaisee työttömyyden kertymän.
- Työssäoloehdon kertymistä tulisi tarkastella uudelleen suhdannetilanteisiin sidottuna.
– Kuntaliitto ja OAJ esittävät, että pitkäaikaistyöttömyyden kasvaessa työttömille mahdollistettaisiin määräaikaisesti tutkintoon tai tutkinnon osiin johtava opiskelu työttömyysetuudella siten, että etuuden rahoitusvastuu olisi opiskelun ajalta valtiolla. Koulutuksen laajempi hyödyntäminen tukisi osaavan työvoiman saatavuutta, nostaisi koulutustasoa, vahvistaisi työllistymisedellytyksiä ja vastaisi talouden rakennemuutoksen sekä kansainvälisen kilpailun kasvaviin osaamistarpeisiin, jatkavat Reina ja Murto yhdessä.
Esitetyt muutokset ovat määräaikaisia ja sidottavissa suhdannetilanteeseen. Niiden tavoitteena on vahvistaa kannusteita osaamisen kehittämiseen ja työn vastaanottamiseen sekä turvata kuntien kyky hoitaa lakisääteiset tehtävänsä. Kuntaliitto ja OAJ korostavat, että osaamiseen panostaminen on keskeinen ratkaisu sekä työttömyyden vähentämiseen että talouskasvun vahvistamiseen. Ilman riittäviä toimenpiteitä riskinä on pitkäaikaistyöttömyyden edelleen kasvu ja kuntatalouden kestämätön heikkeneminen.
Reina ja Murto muistuttavat, ettei julkisessa taloudessa ei ole varaa päätöksiin, jotka heikentäisivät kuntien peruspalveluja. Uudet valtionosuusleikkaukset kohdistuisivat väistämättä sivistys- ja työllisyyspalveluihin ja johtaisi osaamistason heikentymiseen. Osaaminen on kuitenkin talouskasvun perusta.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ
Puheenjohtaja Katarina Murto, puh. 050 568 9188
Koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen, p. 020 748 9639
Johtava erityisasiantuntija Eira Bani, p. 020 748 9635
