Norjalaisen peruskoulua käsittelevän selvityksen pääviesti on, että kouluilta odotetaan jatkuvasti enemmän ilman että koulujen tai opettajien resursseja kasvatetaan.
Työryhmän mukaan oppimistulosten heikkeneminen ei johdu opettajien epäonnistumisesta, vaan koulun tehtävien kasvamisesta ja toimintaympäristön vaikeutumisesta. Ratkaisuksi se esittää koulutukseen yli neljän miljardin Norjan kruunun eli noin 368 miljoonan euron lisärahoitusta sekä vahvempaa tukea opettajille uran alkuvaiheessa.
OAJ:n jäsenkysely: harva saa mentorointia
OAJ kysyi viime vuosina opettajanuransa aloittaneilta jäseniltään mentoroinnista. Kyselyn 255 vastaajaa kertoo, että mentorointi on Suomessa harvinaista:
- vain 4,8 prosenttia kyselyyn vastanneista uusista opettajista kertoo, että heillä on käytössään koulutettu mentori
- vain 3 prosenttia opettajista on voinut vaihtaa opetustunteja mentorointiin
- vain 13 prosenttia on saanut osallistua mentorointiin työajalla.
Luvut kertovat karulla tavalla, että työuran alkuvaiheen tuki on Suomessa pitkälti sattumanvaraista, vaikka tutkimusnäyttö osoittaa mentoroinnin olevan yksi vaikuttavimmista keinoista vahvistaa opettajien osaamista, työhyvinvointia ja alalla pysymistä.
1,5 miljoonalla mentori tuhansille opettajille
OAJ esittää hallituksen ensi vuoden talousarvioon 1,5 miljoonan euron erityisavustusta, jolla laajennettaisiin varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen opettajien mentorointia.
Kyse olisi viime vuosina valmistuneiden ja työuransa aloittaneiden opettajien systemaattisesta tukemisesta koulutettujen mentorien avulla. Mentoroinnista vastaisivat tehtävään koulutetut opettajat, ja avustuksella korvattaisiin sekä mentorien että mentorointiin osallistuvien opettajien työaikaa.
– Mentoroinnin järjestäminen olisi opetuksen järjestäjien velvoite, mutta tällä määrärahan kohdennuksella toiminta saataisiin kunnolla käyntiin, OAJ:n erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen sanoo.
1,5 miljoonalla eurolla voitaisiin laskennallisesti rahoittaa:
- 4 000 opettajan kahdeksan tunnin mentorointi tai
- 2 000 opettajan kuudentoista tunnin mentorointi.
Norjan ja OECD:n selvitykset tukevat OAJ:n esitystä
Norjassa on todettu, että vahva opettajakunta ja ammattimainen koulun johtaminen ovat koulun onnistumisen tärkeimmät edellytykset. Samainen työryhmä arvioi, että ilman lisäinvestointeja paikallinen peruskoulu alkaa murentua.
Suomen tilanne näyttää erityisen huolestuttavalta juuri mentoroinnin osalta. OAJ:n oman jäsenkyselyn lisäksi OECD:n kansainvälisen TALIS-tutkimuksen mukaan hyvin harva suomalainen opettaja saa mentorointia.
– TALIS-tutkimuksesta käy ilmi, että meillä Suomessa aloittelevista opettajista mentorointia saa vain 14 prosenttia, kun OECD-maiden keskiarvo on 26 prosenttia. Näiden lukujen valossa oman jäsenkyselymme tulokset eivät olleet yllätys, sanoo OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen.
Oppimisen kriisiä ei ratkaista jättämällä nuoret opettajat yksin
Työuran alku on opettajalle vaativa vaihe, jossa oikea-aikainen tuki voi vahvistaa osaamista, työhyvinvointia ja alalla pysymistä. Siksi mentorointi on yksi keino vahvistaa opettajien osaamista ja sitä kautta oppimistuloksia.
Mentorointia on esittänyt ratkaisuksi myös Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä, joka kokosi toimenpiteitä oppimistulosten laskun kääntämiseksi.
– Kun hallitus on leikannut kaikki opettajien täydennyskoulutusrahat, vähintä mitä se voi tehdä, on käynnistää mentorointiin esittämämme mukainen hanke, Lyhykäinen sanoo.
OAJ:n mentorointikysely
- Kyselyyn vastasi 255 uransa alkuvaiheessa olevaa opettajaa
- Vastaajat olivat OAJ:n jäseniä
- Toteutettiin huhti-toukokuussa 2026
Teaching and Learning International Survey (TALIS 2024)
- OECD:n kansainvälinen opetuksen ja oppimisen tutkimusohjelma
- Tutkimuksessa oli mukana 53 maata ja aluetta
- Suomessa tutkimukseen osallistui 4 300 perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 opettajaa ja 226 rehtoria 226 koulusta
