Päiväkodinjohtajista ei ole pulaa, tehtävä on ollut vetovoimainen, alalla pysytään, ja polku johtajaksi yliopistoväylää pitkin on olemassa sekä opettajalle että sosionomille.
– Pidämme tätä hallituksen esitystä OAJ:ssä aivan käsittämättömänä. Lakiluonnoksen ainoa peruste muutokselle on kirjaus hallitusohjelmassa. Hallitus haluaa väljentää päiväkodin johtajien kelpoisuuksia jopa sillä riskillä, että osaamistaso peruskoulussa saattaa laskea, ilman mitään kestäviä perusteita ja täysin vastoin tutkittua tietoa, sanoo Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.
Opetusministeri murentaa varhaiskasvatuslain perustaa
Nykyisen päiväkodinjohtajan kelpoisuuden voi saada varhaiskasvatuksen opettaja tai sosionomi, jolla on kasvatustieteen maisterin tutkinto. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan kelpoisuuden voisi tulevaisuudessa saavuttaa varhaiskasvatuksen sosionomi ja opettaja myös sosiaali- ja terveysalan ylemmällä ammattikorkeakoulututkinnolla, sosionomi (ylempi AMK), jota täydennetään vähintään kasvatustieteen 60 opintopisteen perus- ja aineopinnoilla.
– Kelpoisuusmuutos heikentäisi johtajilta vaadittavaa osaamista. Jos sosionomi haluaisi edetä omalla alallaan sosiaalityöntekijäksi, hänen pitäisi suorittaa maisteritutkinto ja sitä ennen sosiaalityön perus- ja aineopinnot. Päiväkodin johtajana häneltä ei enää vaadittaisi maisteritutkintoa, vaan ainoastaan kasvatustieteen perus- ja aineopinnot riittäisivät, Murto ihmettelee.
Hänen mukaansa kyse on täysin eri tieteenalasta kuin se, jolle sosionomin pohjatutkinto perustuu. Lisäksi päiväkodinjohtajan on kyettävä johtamaan koko päiväkodin toimintaa.
– Nämä kasvatustieteen perus- ja aineopinnot eivät tule mitenkään korvaamaan sitä pedagogista osaamista ja syvällistä ymmärrystä pedagogiikasta, jota päiväkodinjohtajien kasvatustieteen maisterin tutkinto antaa. Hallitus on opetusministerin johdolla romuttamassa tällä esityksellä ilman mitään perusteita sekä varhaiskasvatuslain perustaa että opetusalan kelpoisuuksia. Tätä on mahdoton ymmärtää, emmekä missään nimessä hyväksy sitä, Murto toteaa.
Esitysluonnokseen sisältyy riski lasten osaamistason laskusta
Päiväkodinjohtajien kelpoisuusmuutosta valmisteli laaja asiantuntijatyöryhmä, joka ei löytänyt kelpoisuusmuutokselle mitään tutkimusperusteita. Kaikki esitetty tutkimus-, arviointi- ja selvitystieto sen sijaan tuki voimassa olevan lain kelpoisuusvaatimusten säilyttämistä.
– Lakiluonnoksen perusteluista käy selvästi esille, että esityksellä saattaa olla vaikutuksia varhaiskasvatuksen pedagogiikan ja didaktiikan laatuun, joka saattaa vaikuttaa pidemmällä aikajänteellä muun muassa perusopetuksen oppimistuloksiin laskevasti, Murto painottaa.
– Onkin käsittämätöntä, että opetusministeri vie kelpoisuuksien väljentämistä koskevan esityksen eteenpäin ja tuhoaa näin edeltäjiensä vuosien työn, jossa varhaiskasvatus siirrettiin sosiaalihuollosta osaksi koulutusjärjestelmää ja päiväkodin johtajilta edellytettiin nimenomaan kasvatustieteen maisterin tutkintoa, hän hämmästelee.
Päiväkodin johtajista ei ole pulaa eikä esitysluonnokselle rahoitusta
Hallituksen esitysluonnoksella on yliopistoille taloudellisia vaikutuksia, jos yliopistot lisäävät kasvatustieteen perus- ja aineopintojen tarjontaa, mitä muutosesitys käytännössä edellyttää. Lisäkustannuksiin ei ole varattu rahoitusta valtion budjetista.
– Hallitukselta on edesvastuutonta viedä eteenpäin kelpoisuusmuutosta, jolle ei ole tarvetta eikä perusteita ja joka edellyttää lisäresursseja, vaikka niitä ei ole varattu valtion budjettiin, Murto painottaa.
Esitysluonnoksesta käy myös ilmi, että kelpoisista päiväkodinjohtajista ei ole pulaa. Ministeriö selvitti asiaa ja totesi, että vuoden 2030 tasolla kelpoisten päiväkodinjohtajien määrä tulee olemaan moninkertainen tarpeeseen verrattuna. Lisäksi uusia kelpoisia koulutetaan vuosittain riittävästi kattamaan poistuma.
– Nämä lakiluonnoksessakin esitetyt luvut ovat kiistattomat. Päiväkodin johtajista ei ole pulaa nyt eikä 2030 jälkeen. Pedagoginen johtaminen on keskeinen varhaiskasvatuksen laatua ohjaava tekijä. Nykyinen vaade kasvatustieteen maisterikoulutuksen suorittamisesta on edellytettävä jatkossakin sekä varhaiskasvatuksen sosionomilta että opettajalta, Murto toteaa.
