• Opettaja-lehti logo
  • OAJ-areena logo

KORONA-nettipääkuva-1170x536px.jpg

Koronavirus: Opetus poikkeusoloissa

Miten koronavirus vaikuttaa opettajien ja muiden OAJ:n jäsenten työhön? Kokoamme tälle sivulle vastauksia jäsenten huoliin ja kysymyksiin.

 

Opetus koronaviruksen aikana

Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus antavat verkkosivuillaan tietoa ja ohjeita niin opettajille kuin koulutuksen järjestäjille. 

Ministeriön ohjeet

Opetushallituksen ohjeet

Turvallisuus ennen kaikkea!

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos viestii koronavirustilanteen kehittymisestä. Työterveyslaitos puolestaan ohjeistaa työpaikkoja koronavirusepidemian ehkäisemisestä.

THL:n tilannekatsaus

Työterveyslaitoksen ohjeet

 

Opettajien työturvallisuudesta on huolehdittava

OAJ keskittää koronaepidemian aikana voimansa opettajien tukemiseen ja työhyvinvoinnin vahvistamiseen. Vaadimme Suomen hallitusta huolehtimaan kaikin mahdollisin keinoin siitä, että opettajat voivat tehdä työtään turvallisesti. Päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa työskentelevät opettajat mahdollistavat yhteiskunnan toiminnan myös koronapandemian aikana. 

Lue lisää

Usein kysytyt kysymykset

Koronaviruksen aiheuttamat poikkeusolot ovat herättäneet OAJ:n jäsenissä huolta ja kysymyksiä. Kokoamme OAJ:n vastauksia tälle sivulle. 

Toimintaohjeet kasvatus-, opetus- ja tutkimusalan työntekijöille muuttuvassa koronatilanteessa 

  • Kysy esihenkilöltä tai työsuojeluvaltuutetulta, onko työpaikan koronaohjeita päivitetty. 
  • Pyydä tarvittaessa esihenkilöltä ohjeet työn turvalliseen tekemiseen ja tartunnoilta suojautumiseen työpaikalla.
  • Jos epävarma tilanne kuormittaa tai oma tilanteesi huolestuttaa, älä jää asian kanssa yksin, vaan ota asia puheeksi esihenkilösi tai työpaikan työsuojeluvaltuutetun kanssa. 
  • Käänny tarvittaessa työterveyshuollon puoleen, etenkin, jos kuulut riskiryhmään tai koet muuten terveydelle haitallista kuormitusta. 
  • Seuraa alueellisia suosituksia ja noudata työnantajan ohjeita tartunnoilta suojautumiseksi.
  • Tällä hetkellä valtakunnallinen maskisuositus ei ole voimassa. Maskia voi kuitenkin edelleen käyttää tehokkaana keinona suojautua tartunnoilta.
  • Jos kuulut vakavan taudin riskiryhmään ja/tai et voi ottaa rokotuksia terveydellisistä syistä (allergia jollekin rokotteen ainesosalle) ja sinulla on terveydellinen este esimerkiksi maskin käytölle, käsittele asiaa yhdessä työterveyshuollon edustajan ja esihenkilösi kanssa selvittääksenne mahdollisia vaihtoehtoisia suojautumisen keinoja.
  • Ilmoita esihenkilölle ja/tai työsuojeluvaltuutetulle, jos työnantajan ohjeita ei ole mahdollista noudattaa tai koet niiden olevan riittämättömiä tartuntojen estämiseksi. 
  • Ilmoita esihenkilölle ja/tai työsuojeluvaltuutetulle, jos havaitset terveysturvallisuutta vaarantavia seikkoja tai toimintatapoja työympäristössä.
  • Käänny työsuojeluvaltuutetun puoleen, jos työnantaja ei ryhdy toimeen työympäristön puutteiden korjaamiseksi. Kerro työsuojeluvaltuutetulle, mitkä seikat vaarantavat turvallisuutta sekä missä ja milloin havainnot on tehty, jotta hän pystyy viemään asiaa eteenpäin. 

 

Toimintaohjeet kasvatus-, opetus- ja tutkimusalan esihenkilöille muuttuvassa koronatilanteessa 

  • Pyydä omalta esihenkilöltäsi perehdytystä omiin työsuojeluvastuihisi.
  • Käy vuoropuhelua työnantajan kanssa suunnitelmista ja toimenpiteistä työturvallisuuden varmistamiseksi, anna niistä palautetta ja pyydä tarvittaessa tarkennuksia.
  • Tutustu työsuojelun toimintaohjelmaan esihenkilön näkökulmasta.
  • Tarkista, onko työsuojelun toimintaohjelma päivitetty koronatilanne huomioiden. Jos näin ei ole tehty, keskustele asiasta työsuojelupäällikön kanssa.
  • Tutustu työnantajan laatimaan vaarojen tunnistamiseen ja riskien arviointiin.  
  • Tarkista, onko riskien arviointia päivitetty koronatilanne huomioiden. Jos näin ei ole tehty, keskustele asiasta työsuojelupäällikön kanssa.
  • Arvioi, onko ohjeistuksissa otettu huomioon vastuullasi olevan toimintaympäristön erityispiirteet. Jos näin ei ole tehty, pyydä niihin täsmennyksiä. 
  • Työnantajan on huolehdittava siitä, että työpaikalla altistuneiden luettelo on ajan tasalla. Pyydä tarvittaessa työnantajalta perehdytystä siihen, miten tämä toteutetaan tietosuoja huomioiden.
  • Seuraa työyhteisön tilaa myös tilanteen aiheuttaman kuormituksen ja työyhteisön sosiaalisen toimivuuden osalta. Ryhdy tarvittaessa toimenpiteisiin. Pyydä tähän tukea omalta esihenkilöltäsi, työsuojelupäälliköltä tai henkilöstöasiantuntijalta. Voit keskustella työyhteisön tilanteesta myös työterveyshuollon asiantuntijan kanssa.
  • Pyydä tarvittaessa työterveyshuollosta apua työyhteisössä mahdollisesti esiintyvän kuormituksen terveydellisen merkityksen arvioinnissa.
  • Sovi oman esihenkilösi kanssa alaisten hyvinvoinnin tukemisen priorisoinnista työtä suunnitellessa.
  • Pidä huolta myös omasta jaksamisestasi. Ota tarvittaessa oma tilanteesi puheeksi esihenkilön ja/tai työterveyshuollon kanssa.
  • Ota mahdolliset lisähenkilöresurssitarpeet esille työsuojelun edustajan kanssa, jos työkuorma kasvaa liian isoksi.
  • Esihenkilöllä on lain mukaan vastuu alaistensa terveydestä ja turvallisuudesta työpaikalla. Seuraa oman alueesi tilannetta, viranomaisohjeistuksia ja suosituksia. Keskustele näistä työnantajan kanssa. 

 

Toimintaohjeet henkilöstön edustajille muuttuvassa koronatilanteessa 

  • OAJ kannustaa työsuojeluvaltuutettuja, luottamusmiehiä ja paikallis- sekä opettajayhdistyksiä tekemään tiivistä yhteistyötä koronaan liittyvissä asioissa työpaikalla.
  • Perehdy työsuojelun toimintaohjelmaan, vaarojen tunnistamiseen ja riskien arviointiin – onko näitä päivitetty koronatilanne ja kasvatus- ja koulutussektorin erityispiirteet huomioiden? Jos näin ei ole toimittu, tuo asia esille työsuojelun yhteistoiminnassa.
  • Muistuta tarvittaessa työntekijöitä siitä, että töihin tullaan vain terveinä ja että hengitystieinfektioista täytyy toipua rauhassa ennen kuin palataan töihin.
  • Kannusta työntekijöitä tekemään turvallisuushavaintoja ja ilmoittamaan niistä työnantajalle organisaatiossa sovitun menettelyn mukaisesti.
  • Jos menettelystä ei ole sovittu, tuo asia esille työsuojelun yhteistoiminnassa.
  • Tee ehdotuksia siitä, miten työturvallisuutta voi parantaa työsuojelun yhteistoiminnassa.
  • Tuo esille mahdolliset havainnot työyhteisön kuormituksesta ja muutoksista sosiaalisessa toimivuudessa.
  • Työsuojeluvaltuutettuna voit ohjata riskiryhmiin kuuluvia työntekijöitä pyytämään työterveyshuollon arvion riskiryhmään kuuluvan työntekijän tilanteesta. 
  • Luottamusmiehen on oltava keskustelussa mukana, jos työnantajan kanssa keskustellaan väliaikaisista muutoksista työtehtävissä, työntekopaikassa tai työajassa. 
  • Tuo mahdolliset terveyttä ja turvallisuutta vaarantavat seikat työnantajan tietoon. Työnantajan on ryhdyttävä toimiin niiden poistamiseksi. Ota huomioon, että työsuojeluvaltuutetun täytyy pystyä yksilöimään, mitkä seikat vaarantavat turvallisuutta sekä missä ja milloin havainnot on tehty.
  • Ota yhteyttä työsuojeluviranomaisiin, jos työnantaja ei ryhdy toimiin tartuntojen rajoittamiseksi, henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi tai terveydelle haitallisen työkuormituksen ennaltaehkäisemiseksi tilanteissa, joissa tartunnat leviävät voimakkaasti omalla alueella. 
  • Käy vuoropuhelua työnantajan kanssa työturvallisuutta parantavista suunnitelmista ja toimenpiteistä, anna niistä palautetta sekä pyydä tarvittaessa tarkennuksia. 
  • Voit ehdottaa työsuojelun yhteistoiminnassa, että koronatestit sisällytetään organisaation työterveyshuoltosopimukseen, perustellen ehdotusta sillä, että työntekijät altistuvat koronalle päivittäisessä työssään, työnantajilla on edelleen velvollisuus pitämään luettelo altistuneista.
1. Saako koronarokotuksessa käydä työajalla?
Tartuntatautilain mukaan työntekijällä on oikeus käydä koronarokotuksessa työaikana, jos se ole mahdollista muuna aikana ilman vaikeuksia.
 
Se aika, joka työntekijän päivittäisestä säännöllisestä työajasta käytetään koronarokotuksessa käymiseen, luetaan työssäoloajaksi, eikä palkkaa vähennetä.
 

 

2. Voiko työnantaja määrätä minut ottamaan rokotuksen?

Rokotuksen ottaminen kuuluu jokaisen itsemääräämisoikeuteen. Työnantajalla ei ole opetus-, kasvatus- ja tutkimusalalla oikeutta määrätä työntekijää ottamaan rokotusta.

 

3. Onko työnantajalla oikeus saada tietoa rokotuksestani?

Työnantaja ei voi edellyttää tiedon saamista työntekijän rokotuksesta. Työntekijä voi kertoa rokotuksestaan vapaaehtoisesti työnantajalle tai työnantajan edustajalle, jos katsoo, että siitä on työturvallisuuden kannalta hyötyä.

Tartuntatautilain väliaikainen muutos kuitenkin mahdollistaa sen, että työnantajalla on oikeus selvittää sosiaalihuoltolain alaisissa koulukodeissa työskentelevien rokotustiedot. Muutos on voimassa 1.1.2022–31.12.2022.

4. Saako työnantaja kysyä minulta rokotuksistani?

Työnantaja saa keskustella kanssasi rokotuksista ja voi myös kysyä niistä. Työntekijä ei tarvitse vastata rokotuksia koskeviin kysymyksiin, koska rokotus on henkilökohtainen asia ja arkaluonteinen tieto.

 

5. Voiko työnantaja irtisanoa palvelussuhteen, jos rokotuksia ei ole otettu?

Työnantaja ei voi antaa varoitusta tai irtisanoa palvelussuhdetta rokottamattomuuden takia.

 

6. Mikä on opettajan rooli oppilaiden koronarokotusten järjestelyissä? 

Rokotuksia voidaan antaa koulussa, mutta rokotukset eivät liity koulun toimintaan, joten oppilaiden rokotusasiat tulee hoitaa suoraan huoltajien, oppilaiden ja kouluterveydenhuollon välillä. Rokotustieto on myös salassa pidettävä terveystieto, johon opettajalla ei ole edes oikeutta ilman asianomaisen suostumusta. Näin ollen opettaja ei voi toimia salassa pidettävien terveystietojen välittäjänä. Jos oppilas joutuu olemaan poissa opetuksesta rokotuksen vuoksi niin hänelle myönnettäneen ko. ajalle vapaata koulutyöstä ja tällöin opettajalle riittää vain tieto, että oppilas on terveydellisistä syistä pois opetuksesta.

 

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Oma luottamusmiehesi ja OAJ:n toimiston asiantuntijat ovat apunasi.
Katso täältä, keneen voit olla yhteydessä.

Alta löydät OAJ:n työsuojeluvaltuutetuille lähettämät ohjeet asioista, jotka pitää työpaikoilla varmistaa.

1. Koronaryhmä

Opetuksen- ja varhaiskasvatuksen järjestäjällä tulee olla työsuojeluorganisaatioon kuuluva ryhmä, joka ottaa vastuun koronatartuntojen ehkäisystä kouluissa ja päiväkodeissa.  

2. Riskiryhmiin kuuluvien huomiointi

Työnantajan on kartoitettava, onko koulujen ja päiväkotien henkilöstössä riskiryhmiin kuuluvia.  Riskiryhmiin kuuluvat on määritellyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

THL on vuoden 2022 alussa lisännyt raskaana olevat riskiryhmään kuuluviksi. Raskaana olevan opettajan tilannetta ja työtehtäviä tulee tarkastella työsuojelun näkökulmasta. Raskaana olevan tehtäviä voidaan tarvittaessa muuttaa altistumisen estämiseksi. Jos tehtävien muuttaminen ei ole mahdollista, työntekijä voi pyytää työterveydestä lausunnon asiasta ja hakea Kelasta erityisäitiysrahaa.  

Työnantajan tulee laatia yhteistyössä työterveyshuollon kanssa toimintaohjeet, miten riskiryhmiin kuuluvien kanssa menetellään. 

3. Käsihygienia

Työsuojeluvaltuutetulle tulee antaa tieto, miten käsihygieniasta on huolehdittu kouluissa ja päiväkodeissa viranomaisten ohjeiden ja suositusten mukaisesti. 

4. Suojaimet

Koulun ja päiväkodin henkilöstöllä on halutessaan oikeus käyttää tarvittavia suojaimia, kuten maskia ja hanskoja. Työnantaja voi myös edellyttää tarvittavien suojaimien käyttämistä, jos se on perusteltua esimerkiksi alueellisesti kiihtyvän epidemian vuoksi, eikä ellei niiden käyttämiselle ole terveydellistä estettäTällöin suojaimien hankkiminen on työnantajan velvollisuus.

5. Suojaetäisyys ja tilojen käyttörajoitukset

Työnantaja ohjeistaa tarvittaessa suojaetäisyyksistä ja tilojen käyttörajoituksista valtakunnallisten ja/tai alueellisten viranomaisten ohjeiden ja suosituksen mukaan.

7. Tuki psykososiaalisessa kuormituksessa

Työnantajan tulee huolehtia riittävästä tuesta esihenkilöille ja henkilöstölle psykososiaalisesti kuormittavassa tilanteessa.  

8. Toimintaohjeet koronan leviämisen varalta

Opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjän tulee ohjeistaa kouluja ja päiväkoteja siitä, miten toimitaan, jos epäillään tai todetaan koronatartunta koulussa tai päiväkodissa.  

9. Siivous

Työnantajan on huolehdittava, että siivoushenkilökuntaa on riittävästi päiväkodeissa ja kouluissa paikalla.  

Jos epäilet koronavirustartuntaa, katso päivitetyt ohjeet työterveyshuollon tai terveyskeskuksen sivuilta.  Jos sinulla on koronavirusinfektioon sopivia oireita, saat ohjeet testiin hakeutumiseen terveydenhuollosta.  

 Voit tehdä oirearvion Omaolo-palvelussa. Palautteessa saat ohjeet testiin hakeutumisesta ja tiedon siitä, kuinka kiireellisesti sinun kannattaa hakeutua hoitoon.

 Työntekijällä ei ole velvollisuutta kertoa terveydentilaansa tai läheistensä terveydentilaan liittyvää tietoa työnantajalleen. Jotta työnantaja osaisi kuitenkin suojata muita työpaikalla, työnantajan olisi erittäin tärkeää saada tieto COVID-19-tartunnastasi tai siihen liittyvästä epäilystä. 

Ilmoita työnantajalle sairastumisestasi työpaikkasi käytäntöjen mukaan. Jos työnantajasi vaatii lääkärintodistuksen sairauslomasta, ota yhteyttä omaan terveyskeskukseesi tai työterveyshuoltoosi puhelimella tai niiden tarjoamilla verkkosovelluksilla. 

Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on pidettävä luetteloa niistä työntekijöistä, jotka ovat altistuneet työssä vakavaa vaaraa tai sairautta aiheuttaville biologisille tekijöille. Koronavirus kuuluu biologisten tekijöiden vaaraluokkaan 3. Luetteloa tulee pitää, mikäli voidaan todeta, että työntekijä on työssään ollut kontaktissa koronavirustartunnan saaneeseen henkilöön tai koronavirusta sisältävään materiaaliin, jolloin voidaan todeta, että altistus on tapahtunut nimenomaan työssä. Pelkkä mahdollisuus altistumiselle työssä ei vielä synnytä työnantajalle luettelonpitovelvollisuutta. Jos olet sairastunut, tarkista esihenkilöltäsi tai työsuojeluvaltuutetulta, että lain mukaiset tiedot osaltasi on luetteloitu.  

Työturvallisuuslain mukaan työntekijän on noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita. Tarkista työpaikkasi ohjeet esihenkilöltäsi tai työsuojeluvaltuutetultasi. 

Lähde: Työterveyslaitos: Ohje työntekijöille koronavirustartunnan ehkäisyyn

 

Tutustu viranomaisten ohjeisiin

 

1. Voidaanko koronaviruksen riskiryhmiin kuuluvat opettajat määrätä kouluille antamaan lähiopetusta?

Työnantajan tulee työturvallisuuslain mukaan etukäteen selvittää, miten opettajat voivat työskennellä lähiopetuksessa vaarantamatta terveyttään. Työsuojeluvaltuutettu on mukana tekemässä riskien kartoitusta ja vaarojen arviointia. Vaarojen arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös yksittäisten opettajien terveydentila.

Jos riskiryhmään kuuluva kokee, ettei kykene turvallisesti työskentelemään lähiopetuksessa, hänen tulee viipymättä kääntyä asiassa sekä oman työsuojeluvaltuutettunsa että työterveyshuollon puoleen. Työterveyslääkäri voi tässä tilanteessa ottaa kantaa siihen, miten riskiryhmään kuuluvan opettajan tehtävät tulee järjestää lähiopetuksen aikana.

 
2. Olen raskaana eli kuulun vakavan koronataudin riskiryhmään. Työympäristöni turvallisuus huolestuttaa. Mitä teen?

Raskaana olevat kuuluvat terveysviranomaisten mukaan vakavan korontaudin riskiryhmään. Raskaus tulee ottaa huomioon työpaikalla tehtävässä riskien ja vaarojen arvioinnissa.  

Keskustele esihenkilösi kanssa siitä, miten työskentelysi voidaan järjestää turvallisesti. Ota luottamusmies mukaan keskusteluun, jos siinä käsitellään palvelussuhteen ehtoja (työn tekemisen paikka, palkka tai työaika). Raskaus ei ole peruste muuttaa palkkaa, vaikka työtehtäviä tai sijoitusta muutettaisiin väliaikaisesti.

Työterveyshuollosta saat lääketieteellisen arvion tilanteestasi ja siitä, onko nykyinen työsi järjestetty riittävän turvallisesti. Lisäksi Kelasta voi selvittää mahdollisuutta hakea erityisäitiysrahaa ja aikaistaa äitiysvapaan alkamista. 

 

3. Miten opetushenkilöstö suojataan työpaikalla?

Lähiopetusta antavan opetushenkilöstön turvallisuudesta tulee huolehtia asianmukaisesti. Työnantaja on vastuussa opettajien työturvallisuudesta myös poikkeuksellisen epidemiatilanteen aikana.

Terveysviranomaiset ottavat viime kädessä kantaa siihen, onko opetustyössä tarpeellista käyttää suojavarusteita. Jos työskentely aiheuttaa huolta työturvallisuudesta, asiasta on syytä viipymättä keskustella työpaikan työsuojeluvaltuutetun, oman esimiehen ja työterveyshuollon kanssa.

 

4. Jos saan koronaan sopivia oireita, olenko karanteenissa vai tulenko oireiden salliessa töihin, vaikka saatan olla vielä taudinkantaja?

Koronaepidemian aikainen ohje on, että vähänkin sairaana on oltava poissa töistä. Työnantaja ja työterveyshuolto antavat tarkempia ohjeita sairaustapauksista ja mahdollisista karanteeneista.

Jos jäät karanteeniin, selvitä työnantajasi kanssa, maksetaanko sinulle poissaolosi ajalta palkkaa vai Kelan korvaus.

Katso myös kysymys 5. Onko opettajalla oikeus palkkaan viranomaisen määräämän karanteenin ajalta?

 

5. Onko opettajalla oikeus palkkaan viranomaisen määräämän karanteenin ajalta?

Kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri voi määrätä henkilön karanteeniin enintään kuukauden ajaksi, jos todetun tai perustellusti epäillyn yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen vaara on ilmeinen, eikä taudin leviämistä voida estää muulla tavoin.

Päätös karanteenista voidaan tehdä henkilölle, joka on altistunut tai jonka on perustellusti epäilty altistuneen yleisvaaralliselle tartuntataudille.

Työntekijä saa näiden tartuntatautilain mukaisten turvaamistoimien ajalta Kelan maksamaa päivärahaa, joka vastaa täyttä ansionmenetystä. Kelan maksama tartuntatautipäiväraha ei kuluta sairauspäivärahaoikeuden enimmäismääriä, eikä siihen sovelleta omavastuuaikaa.

Karanteeniin asetetuille henkilöille toimitetaan virallinen päätös, joka perustuu tartuntatautilakiin. Jos sinut määrätään karanteeniin, toimita päätös karanteenista työnantajallesi.

Jos työntekijä on terve, ja työnantajan kanssa sovitaan terveysviranomaisen määräämän karanteenin ajalle etätöitä, työntekijälle maksetaan normaali palkka. Tartuntatautipäivärahaa ei tällöin makseta kenellekään.

 

6. Voiko työnantaja määrätä opettajan tekemään työtehtäviä viranomaisen määräämän karanteenin aikana?

Opettajaa ei voida velvoittaa työskentelemään hänelle määrätyn karanteenin aikana. Jos opettaja on työkykyinen ja suostuu jatkamaan työntekoa myös ollessaan karanteenissa, hän voi jatkaa työskentelyä karanteeniin liittyviä rajoituksia noudattaen. Tällöin työnantaja maksaa opettajalle normaalisti palkan.

Opettajan tulee olla tartuntatautiviranomaisen päättämässä karanteenissa kotonaan tai muussa viranomaisen hyväksymässä tai osoittamassa paikassa. Jos etätyön tekeminen kotona ei ole mahdollista, työnantaja voi järjestää opettajalle muun turvallisen työskentelytilan ja työvälineet etätöitä varten.

Jos etätyön tekemisestä ei sovita opettajan kanssa, ei työnantaja todennäköisesti silloin maksa myöskään palkkaa karanteenin ajalta. Tällöin opettajan on haettava karanteenin aikaisesta ansionmenetyksestä KELA:n maksamaa tartuntatautipäivärahaa. Päivärahahakemusten käsittelyaika on noin 34 viikkoa.

Lisätietoja tartuntatautipäivärahan hakemisesta Kelan sivuilla.

 
7. Pitääkö opettajan olla karanteenin aikana tavoitettavissa?

Jos työnantaja maksaa karanteenin ajalta palkkaa, tulee opettajan olla työnantajan tavoitettavissa.

Jos työnantaja ei maksa karanteenin ajalta palkkaa, ei opettajalla ole työntekovelvoitetta, ja tilanteessa menetellään samalla tavalla kuin muidenkin palkattomien vapaiden aikana.

 
8.  Miten toimitaan, jos työnantaja määrää opettajan jäämään kotiin varotoimena?

Viranomaiset suosittelevat omaehtoista karanteenia määrätyissä tilanteissa tartuntojen ehkäisemiseksi. Jos tämän suosituksen mukaisen omaehtoisen "karanteenin" siis määrää työnantaja eikä terveysviranomainen, työnantajan tulee maksaa opettajalle normaali palkka työpaikalta poissaolon aikana. Työntekijää ei voi velvoittaa hakemaan palkatonta virka- tai työvapaata.

Omaehtoisessa karanteenissa olevalla opettajalla ei ole oikeutta tartuntatautipäivärahaan.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijä työskentelee kotona omaehtoisen karanteenin aikana. Jos etätyön tekemisestä omaehtoisen karanteenin aikana ei ole sovittu, työntekijällä on oikeus mennä työskentelemään työpaikalleen ja työnantajalla on normaali palkanmaksuvelvollisuus.

 

9. Työskentelen lähiopetuksessa. Miten voin suojata riskiryhmään kuuluvaa lastani?

Lain mahdollistamat vaihtoehdot ovat joko pyytää työnantajalta mahdollisuutta siirtyä toisiin tehtäviin tai olla poissa töistä ilman palkkaa. Huoli lapsen terveydestä kannattaa viipymättä ottaa puheeksi työnantajan kanssa ja selvittää mahdollisuutta muunlaisiin työjärjestelyihin.

Työlainsäädäntö mahdollistaa olemaan poissa työstä pakottavista perhesyistä. Tällöin poissaolo on palkatonta. Työntekijän ja viranhaltijan on ilmoitettava työnantajalle poissaolostaan ja sen syystä niin pian kuin mahdollista. Työntekijän ja viranhaltijan on esitettävä työnantajan pyynnöstä luotettava selvitys poissaolonsa perusteesta.

Jos jäät pois töistä pakottavista perhesyistä, kannattaa selvittää Kelasta mahdollisuutta saada väliaikaista epidemiatukea. Lisätietoa asiasta on Kelan sivuilla.

Jos taas kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri on määrännyt lapsen pidettäväksi kotona tartuntataudin leviämisen estämiseksi, ja huoltaja on tämän vuoksi estynyt tekemästä työtään, alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla on oikeus saada Kelan tartuntatautipäivärahaa. Työntekijän tulee hakea tartuntatautipäivärahaa itse Kelalta.

 

10. Voiko huoltaja päättää, että oppilas ei tule kouluun?

Oppilaan huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Jos lapsi suorittaa oppivelvollisuuttaan käymällä peruskoulua, lapsella on velvollisuus osallistua opetukseen, jos hänelle ei ole myönnetty tilapäistä vapautusta opetuksesta.

Oppilas voi olla poissa koulusta vain, jos huoltaja on anonut hänelle poissaololupaa ja opetuksen järjestäjä on myöntänyt luvan. Huoltajan pitää perustella syy, miksi oppilas on poissa koulusta ja luvan myöntäjä harkitsee, ovatko perustelut riittäviä.

Opetuksen järjestäjän on linjattava, pidetäänkö kunnassa perusteltuna syynä poissaoloon esimerkiksi sitä, jos oppilaan perheenjäsen kuuluu riskiryhmään. Näin toimimalla varmistetaan, että oppilaita kohdellaan yhdenvertaisesti.

Oppilaalle, jolle on annettu lupa olla poissa koulusta, ei järjestetä täksi ajaksi opetusta. Oppilaan pitää itse selvittää, mitä koulussa opiskellaan poissaolon aikana ja opiskella nämä asiat itsenäisesti.

Oppilaan huoltaja on vastuussa siitä, että oppilas ei jää jälkeen opetuksesta. Jos oppilas on kouluun palattuaan kuitenkin jäänyt jälkeen opetuksessa, hänellä on oikeus saada tukiopetusta.

Jos oppilaan poissaololle  ei ole lainkaan anottu lupaa tai sitä ei ole myönnetty,  poissaolot ovat luvattomia. Opetuksen järjestäjän velvollisuus on seurata luvattomia poissaoloja ja ilmoittaa niistä huoltajalle.

Luvattomiin poissaoloihin on puututtava ja pyrittävä selvittämään niiden syy sekä ratkaisemaan syy niin, että oppilas palaa kouluun. Asian selvittämiseksi tehdään huoltajan lisäksi tarvittaessa yhteistyötä oppilashuollon ammattihenkilöiden ja muiden viranomaisten kanssa.

 

11. Jos oppilas kuuluu riskiryhmään, onko hänellä oikeus jäädä kotiin ja saada silti opetussuunnitelman mukaista opetusta?

Jos riskiryhmään kuuluva oppilas ei voi palata kouluun, hänelle on mahdollista tehdä päätös erityisistä opetusjärjestelyistä. Opetuksen järjestäjä linjaa, missä tilanteissa tehdään päätöksiä erityisistä opetusjärjestelyistä. Järjestely ei saa vaarantaa muun ryhmän oikeutta opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen.

 

Opetusministeriö ohjeistaa asiasta seuraavasti:

”Vaikea koronavirustauti on äärimmäisen harvinainen lapsilla, eikä sen riski ole lisääntynyt terveillä eikä niillä lapsilla ja nuorilla, joiden perussairaus on hoitotasapainossa. Hoitava lääkäri arvioi voiko lapsi, jolla tai jonka perheenjäsenellä on vaikea perussairaus tai joka tarvitsee säännöllistä puolustuskykyä lamaavaa lääkitystä, palata kouluun tai varhaiskasvatukseen. Vaikean koronavirustaudin riskiryhmään kuuluvat ne lapset, joiden perussairaus muutenkin aiheuttaa suurentuneen riskin vakaville infektioille.”

THL: Vakavan koronavirustaudin riskiryhmät

 

12. Voiko kunta sulkea päiväkodin, koulun tai oppilaitoksen omalla päätöksellään? Miten päätöksenteko päiväkodin, koulun tai oppilaitoksen sulkemisesta tai siirtymisestä etäopetukseen tapahtuu käytännössä?

Päätöksentekoprosessin eteneminen on kuvattu Opetushallituksen ohjeessa kohdassa Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtyminen -prosessikaavio.

Tartuntatautilain 58 §:n mukaan kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin voi päättää koulujen, oppilaitosten tai päiväkotien sulkemisesta, kun laajaa tartunnan vaaraa aiheuttava yleisvaarallinen tai perustellusti yleisvaaralliseksi epäilty tartuntatauti on todettu tai sen esiintyminen on perustellusti odotettavissa.

Edellytyksenä on lisäksi, että toimenpide on välttämätön yleisvaarallisen tai perustellusti yleisvaaralliseksi epäillyn tartuntataudin leviämisen estämiseksi.

Kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin voi tällä perusteella päättää sulkea sellaisen päiväkodin, koulun tai oppilaitoksen, jossa on paljon koronatartuntoja. Toimielin voi päättää sulkemisesta myös siinä tapauksessa, että kunnan alueella esiintyy niin runsaasti koronatartuntoja, että päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten sulkeminen on välttämätöntä taudin leviämisen estämiseksi.

Aluehallintovirasto voi tehdä alueellaan vastaavat päätökset silloin, kun ne ovat tarpeen usean kunnan alueella.

Kun päätös tilojen sulkemisesta on tehty, varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja koulutuksen järjestäjät ja tuottajat päättävät siitä, kuinka he kasvatuksen ja opetuksen tämän jälkeen järjestävät. Opetushallituksen ohjeessa on ohjeet opetuksen järjestämisestä oppilaitoksen sulkemisen jälkeen.

 

13. Miten järjestän päiväkodissa tai koulussa väljemmät tilat tai pienemmät ryhmät, opetuksen omassa ryhmässä, koulukuljetukset, käsien pesun, siivoukset, kiertävän opettajan tunnit jne.?

Opetusministeriö on ohjeistanut, että ryhmäkokoja ja henkilöstömitoitusta koskeva sääntely on voimassa sellaisena kuin se on voimassa varhaiskasvatusta ja perusopetusta koskevassa lainsäädännössä. Varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja kouluissa vältetään tavanomaista suurempia ryhmiä, kuten esimerkiksi useamman opettajan yhdistettyjä ryhmiä.

Kouluruokailu järjestetään oman luokan tai ryhmän kanssa, ei yhteisruokailua ruokasalissa. Ruokasalia voi kuitenkin käyttää porrastetusti. Hygieniasta huolehditaan ruuanvalmistuksen ja -jakelun sekä syömisen aikana. Välitunnit voidaan esimerkiksi porrastaa.

Opetuksen järjestäjä ohjeistaa käytännön järjestelyistä tarkemmin kunkin koulun tilanteeseen sopivaksi.

 

14. Miksi OAJ ei mene poliittiseen lakkoon vastustaakseen hallituksen koulutusta koskevia päätöksiä?

Kaikkia viranhaltijoita koskee niin sanottu pysyvä työrauhavelvoite, eli hallituksen toimiin kohdistuvat poliittiset lakot ovat heidän kohdallaan laittomia. Näin on myös OAJ:n virkasuhteisten opettajien kohdalla. 

 

15. Miten peruskoulun ja lukion yhteiset opettajat toimivat, jos lukiot jatkavat etäopetuksessa mutta perusopetuksessa palataan lähiopetukseen?

Opetusta annetaan lukujärjestykseen merkittyinä aikoina mahdollisimman tavalliseen tapaan. Opettaja opettaa yläkoulun oppilaita lähiopetuksessa ja lukion opiskelijoille etäopetus annetaan eri aikoina. Opetus ei voi tapahtua päällekkäin. 

 

16. Jos sairastun koronaan kesäloman aikana ja sairastan tautia 2–3 viikkoa, saanko korvauksia jostain tai voinko siirtää lomaani?

OAJ:n työelämäoppaassa on ohjeistettu, miten kannattaa toimia, jos sairastuu opetuksettomana aikana. 

Kesäkeskeytysjärjestelmässä olevat opettajat eivät voi siirtää kesälomaansa. Vuosityöajassa olevien opettajien vahvistettuja vapaajaksoja ei ole mahdollista siirtää. 

 

17. Miten sekä alakoulussa, yläkoulussa että lukiossa opettavat aineenopettajat neuvottelevat työnantajansa kanssa korvaukset etätyön ja lähityön yhtäaikaisesta tekemisestä? 

Lähiopetusta ja etäopetusta ei ole mahdollista tehdä yhtä aikaa. Lähiopetus annetaan normaalisti koululla oppilaiden läsnäollessa. Etäopetus lukioon voidaan antaa myös koulun tiloissa. Oppitunnit pidetään niille lukujärjestyksessä varattuna aikana. Nämä työt eivät voi olla päällekkäin, kuten eivät normaalioloissakaan.

Jos järjestelystä aiheutuu opettajalle lisätyötä, tuntimääristä ja korvauksesta tulee sopia etukäteen rehtorin kanssa. Ole tarvittaessa yhteydessä omaan luottamusmieheesi.

 

18. Kunnassani on päätetty, että harkinnanvaraisia virkavapaita ei myönnetä enää tänä keväänä. Voiko kunta toimia näin? 

Työnantajalla tulisi olla määriteltynä yhteisesti henkilöstön edustajan kanssa sovitut pelisäännöt harkinnanvaraisten virkavapaiden myöntämiseen. Jos näihin sovittuihin käytäntöihin halutaan tehdä muutoksia, tulee ne sopia henkilöstön edustajan kanssa uudelleen. 

Vaikka työnantajalla onkin asiassa harkintavalta, ei päätöksiä tule tehdä mielivaltaisesti. Työnantajan tulee käyttää harkinnanvaraisten virkavapaiden myöntämisessä tasapuolisuuden, yhdenmukaisuuden, kohtuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita. 

Harkinnanvaraisten virkavapaiden syyt voivat olla moninaiset. Pakottavat perhesyyt tai perheessä asuvan riskiryhmään kuuluvan henkilön suojaamiseksi anottu virkavapaa ovat sellaisia perusteita, joita työnantajan soisi harkitsevan toisin.  Virkavapaita myöntäessä henkilöstöä tulee kohdella yhdenvertaisesti. 

 

19. Onko mahdollista, että opettaja joutuu opettamaan osaa luokasta lähiopetuksena ja osaa etäopetuksena? Mitä opettajan tulee tehdä, jos työvelvoitteet näiden järjestelyjen ansiosta lisääntyvät?

Tällä hetkellä opetus järjestetään peruskouluissa lähtökohtaisesti lähiopetuksena.

Jos koko kurssin tai jakson opetus annetaan osalle oppilaista etänä, etäopetus on toteutettava niin, että se ei vie opettajalta enempää aikaa kuin näiden oppilaiden opettaminen lähiopetuksessa. Ei saa syntyä tilanteita, että opettaja esimerkiksi opettaa lähiopetuksessa päivät ja tarkastaa etäopetuksessa teetettyjä tehtäviä illat.

Yksittäisten poissa olevien oppilaiden on mahdollista seurata lähiopetustuntia esimerkiksi suoratoistona etänä. Pelkässä oppitunnin striimaamisessa ilman opettajan tekemää lisätyötä ei ole kyse varsinaisesta etäopetuksesta. Etäopetuksesta on kyse silloin, kun opettaja joutuu tekemään lisätyötä etäopetuksen valmistelussa ja teknisessä toteutuksessa.

Etäopetus lisää opettajan työmäärää huomattavasti, ja tällaisessa tilanteessa opettajalle kuuluu maksaa ylimääräisestä työstä. Opettajan kannattaa ottaa yhteyttä luottamusmieheen ja sopia korvauksesta työnantajan kanssa.

 

20. Onko opettajan pakko suostua opetuksensa suoratoistoon?

Työnantajan työjohto-oikeuteen kuuluu oikeus päättää mitä, miten, missä ja mihin aikaan työtä tehdään. Näin ollen opettaja ei lähtökohtaisesti voi kieltäytyä opetuksensa suoratoistosta.

Suoratoistettua opetusta ei lähtökohtaisesti tule tallentaa tai toistaa. Työnantaja ei voi velvoittaa opettajaa suoratoiston tallentamiseen.

Opetuksen suoratoiston käyttämisen on aina perustuttava välttämättömään tarpeeseen, kuten tilanteessa, jossa opetus ei poikkeuksellisesti ole järjestettävissä lähiopetuksena. Kun suoratoistoa käytetään työnantajan määräyksestä, työnantajan on järjestettävä suoratoiston toteuttamiseen tarvittavat välineet.

Opetuksen suoratoistoa on koronavirusepidemian aikana tarkoituksenmukaista käyttää lähinnä silloin, kun oppilas ei esimerkiksi riskiryhmään kuulumisen vuoksi voi osallistua lähiopetukseen tai kun terve oppilas on asetettu terveysviranomaisen päätöksellä karanteeniin. Tällöin opetuksen suoratoisto on toteutettava siten, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän lisätyötä opettajalle.

Muuten koronavirusepidemian aikana toimitaan sairauspoissaolotilanteissa kuten aikaisemminkin: jos oppilas on sairas, hän on poissa koulusta, selvittää ja tekee itsenäisesti poissaolon aikaiset tehtävät sekä saa tarvittaessa tukiopetusta, kun palaa takaisin kouluun.

Suoratoiston on oltava lähinnä tilapäinen ratkaisu niille, jotka eivät poikkeuksellisesti pysty osallistumaan lähiopetukseen. Laadukas etäopetus ei toteudu lähiopetusta suoratoistamalla. Suoratoistona ei anneta kontaktiopetusta, vaan oppilas ainoastaan seuraa opetusta. Suoratoistoa käytettäessä on hyväksyttävä, että opetuksen laatu ei vastaa lähiopetusta.

Opetuksen suoratoisto ei myöskään voi sitoa opettajaa pedagogisesti esimerkiksi luentotyyppiseen opetukseen, vaan opetus on voitava järjestää niin monipuolisesti kuin opettaja arvioi parhaaksi.

Jos esimerkiksi koko luokka on altistumisepäilyn vuoksi asetettu karanteeniin, opetus voidaan päättää järjestää kokonaan etäopetuksena.

Täysipainoinen etäopetus tarkoittaa sitä, että opettajalla on mahdollisuus seurata oppilaiden työskentelyä ja olla tiiviissä vuorovaikutuksessa heidän kanssaan opetuksen aikana. Etäopetus ei onnistu, mikäli opettajalla on samanaikaisesti opetettavanaan lähiopetusryhmä.

jos koko kurssi tai jakso opetetaan osalle oppilaista suoratoistona ei voida sanoa, etteikö tästä muodostuisi lisätyötä. Lisätyö on etukäteen arvioitava ja korvattava opettajalle.

Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava tukiopetuksesta ja ohjauksesta poikkeustilanteen seurauksena.

 

21. Voiko opettaja puuttua siihen, että oppilas ei käytä koulussa maskia?

Oppilaita koskee kouluissa maskisuositus, eikä heitä voida velvoittaa maskin pitämiseen.

Opettaja voi ohjeistaa oppilaita maskin käytössä, tarjota maskia ja suosittaa, että viranomaisten antamaa suositusta noudatetaan. Opettaja voi selvittää oppilaan huoltajilta, miksi he eivät edellytä lapseltaan maskin käyttöä. Kaikki eivät pysty käyttämään maskia esimerkiksi terveyssyistä. Silloin esimerkiksi suojavisiirin käyttö voi olla mahdollista.

Jos joku koulussa ei käytä maskia, on syytä kiinnittää huomiota etäisyyksiin ja muihin turvallisuutta lisääviin tekijöihin.

 

22. Työskentelen opettajana kunnan palveluksessa. Minun pitäisi sairastuessani toimittaa lääkärintodistus työnantajalle viikon sisällä, tai saatan menettää ensimmäisen sairauslomapäiväni palkan. Tämä ei kuitenkaan ole aina mahdollista koronan aikana, koska voin olla sairaana karanteenissa. Lisäksi lääkärintodistusten saamisessa on ollut viivästyksiä. Miten opettajan pitäisi toimia sairastuessaan, jotta hän ei menetä sairauslomansa palkkaa?

Kuntien työntekijöitä edustavat järjestöt ovat sopineet Kuntatyönantajan kanssa, että työntekijän tai viranhaltijan sairastuessa koronaepidemian aikana voidaan toimia näin:

Opettajan tulee lääkärin etävastaanoton jälkeen soittaa välittömästi työnantajalle ja kertoa lääkärin toteaman työkyvyttömyyden syy ja kesto puhelimessa. Tämän jälkeen lääkäri toimittaa todistuksen työkyvyttömyydestä opettajalle postitse. Opettajan tulee postittaa todistus työnantajalle mahdollisimman pian sen saavuttua.

Lääkärintodistus voidaan toimittaa myös suoraan työnantajalle tai toimittaa sähköisesti. Sähköisessä toimituksessa on tärkeää huolehtia toimituksen tietoturvallisuudesta.

 

23. Onko opettajan pakko käyttää maskia tai visiiriä koulussa, päiväkodissa tai oppilaitoksessa?

Jos työnantaja edellyttää työntekijöiltä hengityksensuojainten tai kasvomaskien käyttöä, työnantajan pitää hankkia suojaimet ja maskit ja valvoa niiden käyttämistä. Työntekijällä on velvollisuus käyttää työnantajan antamia suojavarusteita, ellei hänellä ole erityisiä terveydellisiä syitä olla käyttämättä niitä.

 

24. Kollegani ei halua käyttää maskia tai visiiriä työpaikalla. Tähän ei ole terveydellistä syytä. Voidaanko hänet pakottaa käyttämään maskia tai visiiriä?

Jos työnantaja edellyttää hengityksensuojainten tai kasvomaskien käyttöä työpaikalla, työntekijällä on velvollisuus käyttää työnantajan antamia suojavarusteita.

 

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Oma luottamusmiehesi ja OAJ:n toimiston asiantuntijat ovat apunasi.
Katso täältä, keneen voit olla yhteydessä.

Tutustu viranomaisten ohjeisiin

Koronaviruksen takia on annettu paikallisia rajoituksia ja suosituksia, jotka vaikuttavat työhön oppilaitoksissa. Tarkista paikalliset rajoitukset oman kuntasi verkkosivuilta.
1. Työskentelen kunnallisen varhaiskasvatusyksikön johtajana. Meidät on ohjeistettu pitämään viikonloppuisinkin puhelinta auki ja olemaan tavoitettavissa. Korvauksesta ei ole ollut mitään puhetta. Ymmärrän tarpeen näin haastavana aikana, mutta onko oikein velvoittaa työntekijöitä olemaan jatkuvasti tavoitettavissa ilman sovittua korvausta?

Työnantaja ei voi velvoittaa päiväkodin johtajia olemaan jatkuvasti tavoitettavissa. Vaikka johtaja on viranhaltija, työtehtäviä tehdään vain säännöllisenä työaikana, jos ylityöstä ei ole sovittu.

Päiväkodin johtaja voidaan määrätä varallaoloon. Varallaolo tarkoittaa, että työntekijän pitää olla jonakin sovittuna aikana tavoitettavissa ja valmiudessa ryhtyä työtehtäviin sovitun ajan kuluessa. Jos varallaolo on työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä, päiväkodin johtaja ei viranhaltijana saa kieltäytyä siitä.

Työnantajan velvollisuutena on selvittää, paljonko varallaoloaikaa on, ja huomioida varallaolosta johtuva kuormittuminen. Ketään ei siis voida määrätä olemaan jatkuvasti varalla.

Työnantaja ei voi velvoittaa varallaoloon ilman korvausta. Jos varallaolokorvauksesta ei ole sovittu, kannattaa olla yhteydessä paikalliseen luottamusmieheen.

Työntekijää ei saa määrätä varallaoloon kesken viikoittaista vapaa-aikaa ilman hänen suostumustaan.

Näiden kriteerien pitää täyttyä varallaolon tapauksessa:

  1. keskeytymätön 35 tunnin vapaa-aika tulee pyrkiä antamaan sunnuntain yhteydessä mikäli mahdollista,
  2. päiväkodin johtajalle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika.

Varallaolokorvauksen määrän, sen määräytymisperusteiden sekä varallaolo ehtojen on oltava etukäteen tiedossa, kun varallaolosta sovitaan.

Varallaolosta sovittaessa tulee edetä seuraavilla ohjeilla:

  • Ensin on sovittava työntekijän varallaolosta, siihen liittyvistä toimintaohjeista ja varallaolosta maksettavasta korvauksesta virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti.
  • Sen jälkeen sovitaan, mihin kellonaikoihin työntekijä on tavoitettavissa säännöllisen työaikansa ulkopuolella esimerkiksi työntekijöiden tai asiakkaiden puhelinsoittoja varten.

Jos jossain tilanteessa tarvitaan jatkuvaa päivystystä, työnantajan pitää sopia useamman työntekijän kanssa kiertävästä varallaolosta, jotta varallaolo ei kuormita liikaa yksittäistä työntekijää ja hänelle mahdollistetaan riittävästi vapaa-aikaa sekä arkena että viikonloppuna.

Jos varallaolon aikana tulee puhelinyhteydenottoja, siitä muodostuu korvattavaa ylityötä, koska puhelujen aikana työntekijä tekee työtä säännöllisen työaikansa ulkopuolella eikä ole varalla. Myös esimerkiksi sähköpostien tai tekstiviestien lukeminen ja puhelimen ääniviestien kuunteleminen katsotaan työn tekemiseksi.

Varallaolo voidaan sijoittaa vuorokausilevon ajalle. Jos vuorokausilepo ja varallaoloaika ovat päällekkäin ja työntekijä saa kesken vuorokausilevon yhteydenoton, työnteko keskeyttää vuorokausilevon. Tällöin työntekijälle tulee korvata saamatta jäänyt lepoaika.

Korvattavan lepoajan määrä on yhteydenoton ja siihen liittyneen työnteon vuoksi saamatta jäänyt lepoaika. Korvaava lepoaika on annettava sellaisena aikana, jolloin työntekijä ei ole sidottu varallaoloon.

 

2. Valtioneuvosto suosittelee minimoimaan sosiaaliset kontaktit. Päiväkodin johtajana minulla on etätyöoikeus ja sopimuskin sitä varten tehtynä, ja koen, että tänä poikkeusaikana työni on mahdollista tehdä etänä. Kaupunki on kuitenkin määrännyt, että päiväkodin johtajan täytyy olla työpaikalla tekemässä työtänsä. Miksi?

Valtioneuvosto on määritellyt, että varhaiskasvatuksen henkilöstö kuuluu yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisiin aloihin. Tällä tarkoitetaan mm. sitä, että varhaiskasvatuksella on suuri merkitys yhteiskunnan toimivuudelle. Kriittisiin ammattialoihin kuuluminen ei tässä yhteydessä tarkoita riskiryhmään kuulumista.

Työnantajan työnjohto-oikeuteen kuulu valta määrätä työntekopaikasta. Etätyöhön ei siis ole subjektiivista oikeutta, vaan sen tekemisestä sovitaan työnantajan kanssa. Vaikka sinulla olisi olemassa aiemmin tehty sopimus etätyön tekemisestä, voi työnantaja antaa tässä tilanteessa määräyksen, että sinun on tehtävä työtäsi työpaikalla.

Epätavallisesta tilanteesta johtuen työnantaja saattaa katsoa, että johtajan läsnäolo tukee varhaiskasvatuksen henkilöstöä, vahvistaa koko työyhteisön yhteisöllisyyttä sekä mahdollistaa tarvittaessa nopean reagoimisen yllättäviin tilanteisiin ja viranomaisilta mahdollisesti tuleviin ohjeisiin.

 

3. Olen varhaiskasvatuksen opettaja ja alakouluikäisen, riskiryhmään kuuluvan lapsen vanhempi. Miten voin suojata lastani koronariskiltä, jos olen velvoitettu työskentelemään lähikontakteissa?

Tässä erittäin vaikeassa tilanteessa lain mahdollistamat vaihtoehdot ovat valitettavasti joko pyytää työnantajalta mahdollisuutta siirtyä etätöihin tai olla poissa töistä ilman palkkaa.

Huoli lapsen terveydestä kannattaa ottaa puheeksi työnantajan kanssa ja kysyä mahdollisuudesta siirtyä etätöihin. Jos etätyö ei ole mahdollista, voi työnantaja velvoittaa varhaiskasvatuksen opettajan tulemaan työpaikalle töihin.

Työsopimuslaki mahdollistaa olemaan poissa työstä pakottavista perhesyistä. Tällöin poissaolo on palkatonta. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle poissaolostaan ja sen syystä niin pian kuin mahdollista. Työntekijän on esitettävä työnantajan pyynnöstä luotettava selvitys poissaolonsa perusteesta.

 

4. Miten varmistutaan siitä, että me varhaiskasvatuksen opettajat emme sairastu koronavirukseen tai levitä sitä työpaikallamme?

Työnantajan vastuulla on huolehtia henkilöstön työolosuhteiden terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Työterveyshuollon vastuulla on ohjeistaa toimet koronavirustartuntojen ehkäisemiseksi työssä.

 

5. Olen varhaiskasvatuksen opettaja. Jos saan koronaan sopivia oireita, olenko kaksi viikkoa karanteenissa vai tulenko oireiden salliessa muutaman päivän päästä töihin, vaikka saatan olla vielä taudinkantaja?

Koronaepidemian aikainen ohje on, että vähänkin sairaana on oltava poissa töistä. Työnantaja ja työterveyshuolto antavat tarkempia ohjeita sairastapauksista ja mahdollisista karanteeneista.

 

6. Työskentelen yksityisessä päiväkodissa ja työpaikallani suunnitellaan lomautuksia. Mitä minun olisi hyvä tietää asiasta?

Koronaviruksen aiheuttama poikkeusolot vaikuttavat tällä hetkellä voimakkaasti yksityisten päiväkotien toimintaan. Monet työnantajat ovat aloittaneet lomautukseen tähtäävät lakisääteiset yhteistoimintaneuvottelut.

Lomauttamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa työn tekeminen ja palkanmaksu keskeytyvät joko toistaiseksi tai määräajaksi, mutta työsuhde ei pääty. Lomauttaminen on aina väliaikainen toimenpide. Lomauttamiseen on oltava työsopimuslain mukainen peruste.
 

Älä suostu "vapaaehtoiseen" lomautukseen

Joskus työnantajat yrittävät välttää tekemästä ikävää päätöstä lomauttamisesta ja keksivät harhaanjohtavia käsitteitä sille, että työntekijä luopuisi omista oikeuksistaan työnantajan eduksi. Tällainen työnantajan harhauttava toiminta on epäeettistä ja tuomittavaa.

Työnantajat saattavat puhua esimerkiksi "vapaaehtoisesta lomautuksesta", "säästövapaasta" tai "sankarivapaasta". Laki ei tunne näitä käsitteitä, vaan niissä on kyse palkattomasta virkavapaasta tai työlomasta työnantajan painostamana.

Älä suostu palkanmaksusi keskeyttämiseen ilman lomautusta, koska silloin voit menettää oikeutesi palkkaan tai työttömyyskorvaukseen.

 

Varhaiskasvatuksen opettajien yhteyshenkilö lomautusneuvotteluihin

Jos päiväkodin OAJ:hin kuuluvat opettajat eivät ole valinneet luottamusmiestä, joka edustaa heitä yhteistoimintalain mukaisesti, niin he voivat valita OAJ:hin kuuluvia opettajia edustavan yhteyshenkilön työnantajan ilmoittamaan lomautusneuvotteluun. Opettajien yhteyshenkilö saa neuvontaa sekä ohjausta OAJ:stä.

Työnantajat haluavat usein edetä neuvotteluissa ja tehdä päätöksiä nopeasti, mutta turhaan kiireeseen ei tarvitse lähteä mukaan.

Työpaikan yhteyshenkilön on tärkeää kuunnella tarkasti, mitä työnantaja esittää ja tehdä muistiinpanoja. Pyytäkää lisää tietoa, jos jotain jää epäselväksi. Ei kannata hyväksyä mitään, mistä ei ole varma.

Henkilöstön edustajien onkin tärkeää heti neuvottelujen alussa vaatia työnantajaa pitämään neuvotteluista pöytäkirjaa. Yt-neuvotteluissa on syytä pyytää kirjaamaan kaikki eriävät mielipiteet ja näkemykset neuvottelupöytäkirjaan.

Ilmoittaudu työpaikkasi yhteyshenkilöksi

Työpaikan yhteyshenkilö voi ilmoittaa yhteystietonsa OAJ:lle. Yhteyshenkilöt saavat lisätietoa yksityisen päiväkodin lomautustilanteesta työmarkkinaedunvalvonnan erityisasiantuntija Timo Mäeltä tai OAJ:n lakimieheltä. Yhteydenotot: timo.maki@oaj.fi

Tutustu myös kohtaan Koronavirus ja lomautukset yksityisellä sektorilla.

 

7. Oulussa varhaiskasvatuksen työntekijöitä ja vanhempia on ohjeistettu, että päiväkotiin saa tuoda lapsen lievästi flunssaisena koronaepidemian aikana. Mikä on OAJ:n näkemys tähän?

OAJ:n mukaan kuntien tulee toimia maan hallituksen linjauksen mukaisesti. Sosiaalisia kontakteja tulee pyrkiä mahdollisimman laajasti välttämään.

Työturvallisuuslain mukaan työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijän turvallisesta työskentely-ympäristöstä. Työnantajan tulee tehdä jokaisessa päiväkodissa vaarojen arviointi ja arvioida, millaisia työturvallisuusriskejä syntyy, jos lievästi flunssaiset lapset tuodaan päiväkotiin.

Työnantaja on velvollinen huomioimaan myös sen, että osa työntekijöistä saattaa kuulua riskiryhmiin.

Olisi tärkeää pyytää kaupungin työsuojeluvaltuutettua selvittämään asiaa ja kaupungin antamaa ohjetta. Tarvittaessa asiasta voi olla yhteydessä aluehallintovirastoon.

 
8. Voiko kunta siirtää varhaiskasvatuksen opettajille vahvistettuja talvilomia koronavirusepidemian vuoksi?

Vahvistetun vuosiloman siirtäminen tai peruminen ei ole työehtosopimusmääräysten eikä vuosilomalain mukaan mahdollista tällaisesta syystä. Vuosilomaa voidaan siirtää vain työkyvyttömyystilanteissa. Talvilomat on annettava vahvistetun vuosilomalistan mukaisesti 30.4. mennessä.

Tutustu myös kohtaan Koronavirus ja lomat.

 

9. Milloin työnantajan on viimeistään ilmoitettava kesäloman ajankohta kunnissa työskenteleville varhaiskasvatuksen opettajille?

Työnantajan on kuultava työntekijää ennen kuin päättää vuosiloman ajankohdan. Kun työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan, siitä on ilmoitettava työntekijälle tai viranhaltijalle viimeistään kuukautta ennen loman alkua ja vain poikkeustapauksissa viimeistään kahta viikkoa ennen loman tai sen osan alkamista. Kesäloman ajankohdasta ilmoitettaessa kuukauden ilmoittamisaika on aina ehdoton pääsääntö. Jos kesäloman ajankohta esimerkiksi ajoittuu toukokuun alkuun, siitä on ilmoitettava viimeistään maaliskuun loppuun mennessä.

Kesäloma tulee antaa yhtäjaksoisena, ellei yhteisesti toisin sovita. Työnantajalla on oikeus työn käynnissä pitämiseksi jakaa se osa kesälomasta, joka ylittää 10 vuosilomapäivää, pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa. Työnantajan yksipuolinen oikeus jakaa kesäloma osiin voi tulla kyseeseen vain poikkeuksellisissa tilanteissa.

Työnantaja ei voi muuttaa vahvistettua vuosilomaa yksipuolisesti. Työntekijän ei koskaan tarvitse keskeyttää lomaansa. Koronan aiheuttamilla poikkeusoloilla ei ole vaikutusta vuosiloman ilmoittamis- ja vahvistamismenettelyihin.

Tutustu myös kohtaan Koronavirus ja lomat.

 

10. Voiko työpaikan työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies passittaa flunssaoireisen työntekijän kotiin? 

Koronavirustilanteen aikainen ohje on, että oireileva henkilö ei saa mennä töihin, vaikka oireet olisivat vähäisiä.

Työsuojeluvaltuutettu voi lähettää flunssaoireisen työntekijän kotiin tietyin edellytyksin.  Työsuojelun valvontalain mukaan työsuojeluvaltuutetulla on oikeus keskeyttää välitöntä ja vakavaa vaaraa aiheuttava työ. Tällainen tilanne voi olla kysymyksessä silloin, jos oireet selkeästi viittaavat koronaan ja henkilö työskentelee kontaktissa muiden työntekijöiden kanssa.

Työsuojeluvaltuutetun tulee ilmoittaa työn keskeyttämisestä työnantajalle. Sairastunutta tulee kehottaa poistumaan työpaikalta ja ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon tai julkiseen terveydenhuoltoon. Koronavirustartuntaa epäiltäessä ei tule mennä suoraan vastaanotolle. 

Luottamusmiehellä ei ole vastaavaa lakiin perustuvaa oikeutta keskeyttää työtä, mutta luottamusmes voi kehottaa sairastunutta lähtemään kotiin, kuten voivat muutkin työpaikan työntekijät. 

 

11. Olen huolissani useamman kaupungin linjauksesta alkaa sulkea päiväkoteja ja yhdistelemään niitä isommiksi ryhmiksi. Työnantajani sulki varhaiskasvatuksen yksikkömme ja siirsi meidät toiseen taloon. Nyt meitä on samassa ryhmässä 13 alle 3-vuotiasta lasta ja 6 kasvattajaa. Täyttääkö työnantaja velvollisuutensa huolehtia työntekijöidensä terveydestä?

On kaikkien etu, että lapsia on epidemian aikana varhaiskasvatuksessa mahdollisimman vähän. Tämän takia myös työnantajien on pidettävä huolta siitä, että lapsiryhmät pysyvät mahdollisimman pieninä. Ryhmiä ei siis pidä tässä tilanteessa millään verukkeella yhdistää.

Koronaviruksen tarttumisen riskiä pienennetään pitämällä sosiaaliset kontaktit mahdollisimman vähäisinä, kun lapset eivätkä myöskään aikuiset ryhmissä vaihdu tilanteiden muuttuessa. Tämä suojelee varhaiskasvatuksen henkilökuntaa, lapsia ja heidän huoltajiaan tartunnoilta ja varmistaa sen, että yhteiskunnan kannalta kriittisillä aloilla työskentelevät pystyvät olemaan töissä eikä heitä sairastu liian useita samaan aikaan.

OAJ näkee tärkeänä, että kunnat tai muut varhaiskasvatuksen järjestäjät eivät ala tässä tilanteessa yhdistelemään yksiköitä tai ryhmiä. Olemme tuoneet kantaamme esille ja toivomme, että viesti menee mahdollisimman nopeasti perille kaikille työnantajille.

Olemme olleet yhteydessä päättäjiin ja toivomme hallitukselta niin selkeää linjausta varhaiskasvatuksen ryhmien yhdistämisestä, että sitä ei ole mahdollista tulkita kunnissa omalla tavalla.

Opetusministeriö on ohjeistanut, että varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja kouluissa tulee välttää tavanomaista suurempia ryhmiä, kuten esimerkiksi useamman opettajan yhdistettyjä ryhmiä.

 

12. Onko opettajalla oikeus palkkaan viranomaisen määräämän karanteenin ajalta?

Kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri voi määrätä henkilön karanteeniin enintään kuukauden ajaksi, jos todetun tai perustellusti epäillyn yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen vaara on ilmeinen, eikä taudin leviämistä voida estää muulla tavoin.

Päätös karanteenista voidaan tehdä henkilölle, joka on altistunut tai jonka on perustellusti epäilty altistuneen yleisvaaralliselle tartuntataudille.

Työntekijä saa näiden tartuntatautilain mukaisten turvaamistoimien ajalta Kelan maksamaa päivärahaa, joka vastaa täyttä ansionmenetystä. Kelan maksama tartuntatautipäiväraha ei kuluta sairauspäivärahaoikeuden enimmäismääriä, eikä siihen sovelleta omavastuuaikaa.

Karanteeniin asetetuille henkilöille toimitetaan virallinen päätös, joka perustuu tartuntatautilakiin. Jos sinut määrätään karanteeniin, toimita päätös karanteenista työnantajallesi.

Jos työntekijä on terve, ja työnantajan kanssa sovitaan terveysviranomaisen määräämän karanteenin ajalle etätöitä, työntekijälle maksetaan normaali palkka. Tartuntatautipäivärahaa ei tällöin makseta kenellekään.

 

13. Voiko työnantaja määrätä opettajan tekemään työtehtäviä viranomaisen määräämän karanteenin aikana?

Opettajaa ei voida velvoittaa työskentelemään hänelle määrätyn karanteenin aikana. Jos opettaja on työkykyinen ja suostuu jatkamaan työntekoa myös ollessaan karanteenissa, hän voi jatkaa työskentelyä karanteeniin liittyviä rajoituksia noudattaen. Tällöin työnantaja maksaa opettajalle normaalisti palkan.

Opettajan tulee olla tartuntatautiviranomaisen päättämässä karanteenissa kotonaan tai muussa viranomaisen hyväksymässä tai osoittamassa paikassa. Jos etätyön tekeminen kotona ei ole mahdollista, työnantaja voi järjestää opettajalle muun turvallisen työskentelytilan ja työvälineet etätöitä varten.

Jos etätyön tekemisestä ei sovita opettajan kanssa, ei työnantaja todennäköisesti silloin maksa myöskään palkkaa karanteenin ajalta. Tällöin opettajan on haettava karanteenin aikaisesta ansionmenetyksestä KELA:n maksamaa tartuntatautipäivärahaa. Päivärahahakemusten käsittelyaika on noin 34 viikkoa.

Lisätietoja tartuntatautipäivärahan hakemisesta Kelan sivuilla.

 
14. Pitääkö opettajan olla karanteenin aikana tavoitettavissa?

Jos työnantaja maksaa karanteenin ajalta palkkaa, tulee opettajan olla työnantajan tavoitettavissa.

Jos työnantaja ei maksa karanteenin ajalta palkkaa, ei opettajalla ole työntekovelvoitetta, ja tilanteessa menetellään samalla tavalla kuin muidenkin palkattomien vapaiden aikana.

 
15.  Miten toimitaan, jos työnantaja määrää opettajan jäämään kotiin varotoimena?

Viranomaiset suosittelevat omaehtoista karanteenia määrätyissä tilanteissa tartuntojen ehkäisemiseksi. Jos tämän suosituksen mukaisen omaehtoisen "karanteenin" siis määrää työnantaja eikä terveysviranomainen, työnantajan tulee maksaa opettajalle normaali palkka työpaikalta poissaolon aikana.

Omaehtoisessa karanteenissa olevalla opettajalla ei ole oikeutta tartuntatautipäivärahaan.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijä työskentelee kotona omaehtoisen karanteenin aikana. Jos etätyön tekemisestä omaehtoisen karanteenin aikana ei ole sovittu, työntekijällä on oikeus mennä työskentelemään työpaikalleen ja työnantajalla on normaali palkanmaksuvelvollisuus.

 

16. Työskentelen opettajana kunnan palveluksessa. Minun pitäisi sairastuessani toimittaa lääkärintodistus työnantajalle viikon sisällä, tai saatan menettää ensimmäisen sairauslomapäiväni palkan. Tämä ei kuitenkaan ole aina mahdollista koronan aikana, koska voin olla sairaana karanteenissa. Lisäksi lääkärintodistusten saamisessa on ollut viivästyksiä. Miten opettajan pitäisi toimia sairastuessaan, jotta hän ei menetä sairauslomansa palkkaa?

Kuntien työntekijöitä edustavat järjestöt ovat sopineet Kuntatyönantajan kanssa, että työntekijän tai viranhaltijan sairastuessa koronaepidemian aikana voidaan toimia näin:

Opettajan tulee lääkärin etävastaanoton jälkeen soittaa välittömästi työnantajalle ja kertoa lääkärin toteaman työkyvyttömyyden syy ja kesto puhelimessa. Tämän jälkeen lääkäri toimittaa todistuksen työkyvyttömyydestä opettajalle postitse. Opettajan tulee postittaa todistus työnantajalle mahdollisimman pian sen saavuttua.

Lääkärintodistus voidaan toimittaa myös suoraan työnantajalle tai toimittaa sähköisesti. Sähköisessä toimituksessa on tärkeää huolehtia toimituksen tietoturvallisuudesta.

 

17. Onko opettajan pakko käyttää maskia tai visiiriä koulussa, päiväkodissa tai oppilaitoksessa?

Jos työnantaja edellyttää työntekijöiltä hengityksensuojainten tai kasvomaskien käyttöä, työnantajan pitää hankkia suojaimet ja maskit ja valvoa niiden käyttämistä. Työntekijällä on velvollisuus käyttää työnantajan antamia suojavarusteita, ellei hänellä ole erityisiä terveydellisiä syitä olla käyttämättä niitä.

 

18. Kollegani ei halua käyttää maskia tai visiiriä työpaikalla. Tähän ei ole terveydellistä syytä. Voidaanko hänet pakottaa käyttämään maskia tai visiiriä?

Jos työnantaja edellyttää hengityksensuojainten tai kasvomaskien käyttöä työpaikalla, työntekijällä on velvollisuus käyttää työnantajan antamia suojavarusteita.

 

19. Olen raskaana eli kuulun vakavan koronataudin riskiryhmään. Työympäristöni turvallisuus huolestuttaa. Mitä teen?

Keskustele esihenkilösi kanssa siitä, miten työskentelysi voidaan järjestää turvallisesti. Ota luottamusmies mukaan keskusteluun, jos siinä käsitellään palvelussuhteen ehtoja (työn tekemisen paikka, palkka tai työaika). Raskaus ei ole peruste muuttaa palkkaa, vaikka työtehtäviä tai sijoitusta muutettaisiin väliaikaisesti.

Työterveyshuollosta saat lääketieteellisen arvion tilanteestasi ja siitä, onko nykyinen työsi järjestetty riittävän turvallisesti.

 

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Oma luottamusmiehesi ja OAJ:n toimiston asiantuntijat ovat apunasi.
Katso täältä, keneen voit olla yhteydessä.

 

Tutustu viranomaisten ohjeisiin

 

1. Voidaanko opetus lukiossa antaa lähiopetuksen rajoitusten päätyttyä edelleen etäopetuksena?

Lähiopetusten rajoitusten päätyttyä lukioissa toimitaan normaaliolojen lainsäädännön ja paikallisten terveysviranomaisten päätösten mukaisesti. Lukiolain mukaan koulutuksen järjestäjä päättää koulutuksen järjestämisestä ja järjestämistavoista koulutuksen järjestämisluvassa määrätyin ehdoin.

Lain perusteluiden mukaan opetusta on mahdollista antaa myös etäopetuksena, mutta lähiopetus on lähtökohtainen opetuksen järjestämismuoto. Nuorille tarkoitetussa koulutuksessa koulutukselle säädettyjen tavoitteiden ei voida katsoa toteutuvan täysimääräisesti pelkässä etäopetuksessa. Lukiokoulutukseen kuuluvat olennaisesti ryhmässä toimiminen, yhteisöllisyys ja vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot.

Koulutuksen järjestäjän on opintoja järjestäessään huolehdittava koulutukselle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta ja siitä, että opiskelijan edellytykset oppimäärän ja ylioppilastutkinnon suorittamiseen eivät vaarannu.

 

2. Onko opettajan pakko suostua opetuksensa suoratoistoon?

Työnantajan työjohto-oikeuteen kuuluu oikeus päättää mitä, miten, missä ja mihin aikaan työtä tehdään. Näin ollen opettaja ei lähtökohtaisesti voi kieltäytyä opetuksensa suoratoistosta.

Suoratoistettua opetusta ei lähtökohtaisesti tule tallentaa tai toistaa. Työnantaja ei voi velvoittaa opettajaa suoratoiston tallentamiseen.

Opetuksen suoratoiston käyttämisen on aina perustuttava välttämättömään tarpeeseen, kuten tilanteessa, jossa opetus ei poikkeuksellisesti ole järjestettävissä lähiopetuksena. Kun suoratoistoa käytetään työnantajan määräyksestä, työnantajan on järjestettävä suoratoiston toteuttamiseen tarvittavat välineet.

Opetuksen suoratoistoa on koronavirusepidemian aikana tarkoituksenmukaista käyttää lähinnä silloin, kun oppilas ei esimerkiksi riskiryhmään kuulumisen vuoksi voi osallistua lähiopetukseen tai kun terve oppilas on asetettu terveysviranomaisen päätöksellä karanteeniin. Tällöin opetuksen suoratoisto on toteutettava siten, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän lisätyötä opettajalle.

Muuten sairaspoissaolotilanteessa toimitaan kuten aikaisemminkin: jos oppilas on sairas, hän on poissa koulusta, selvittää ja tekee itsenäisesti poissaolon aikaiset tehtävät sekä saa tarvittaessa tukiopetusta, kun palaa takaisin kouluun.

Suoratoiston on oltava lähinnä tilapäinen ratkaisu niille, jotka eivät perustellusta syystä pysty osallistumaan lähiopetukseen. Esimerkiksi lomamatka ei ole perusteltu syy. Laadukas etäopetus ei toteudu lähiopetusta suoratoistamalla. Suoratoistona ei anneta kontaktiopetusta, vaan oppilas ainoastaan seuraa opetusta. Suoratoistoa käytettäessä on hyväksyttävä, että opetuksen laatu ei vastaa lähiopetusta.

Opetuksen suoratoisto ei myöskään voi sitoa opettajaa pedagogisesti esimerkiksi luentotyyppiseen opetukseen, vaan opetus on voitava järjestää niin monipuolisesti kuin opettaja arvioi parhaaksi.

Täysipainoinen etäopetus tarkoittaa sitä, että opettajalla on mahdollisuus seurata oppilaiden työskentelyä ja olla tiiviissä vuorovaikutuksessa heidän kanssaan opetuksen aikana. Etäopetus ei onnistu, mikäli opettajalla on samanaikaisesti opetettavanaan lähiopetusryhmä.

Jos koko kurssi tai jakso opetetaan osalle oppilaista suoratoistona ei voida sanoa, etteikö tästä muodostuisi lisätyötä. Lisätyö on etukäteen arvioitava ja korvattava opettajalle.

Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava tukiopetuksesta ja ohjauksesta poikkeustilanteen seurauksena.

 

3. Työskentelen opettajana kunnan palveluksessa. Minun pitäisi sairastuessani toimittaa lääkärintodistus työnantajalle viikon sisällä, tai saatan menettää ensimmäisen sairauslomapäiväni palkan. Tämä ei kuitenkaan ole aina mahdollista koronan aikana, koska voin olla sairaana karanteenissa. Lisäksi lääkärintodistusten saamisessa on ollut viivästyksiä. Miten opettajan pitäisi toimia sairastuessaan, jotta hän ei menetä sairauslomansa palkkaa?

Kuntien työntekijöitä edustavat järjestöt ovat sopineet Kuntatyönantajan kanssa, että työntekijän tai viranhaltijan sairastuessa koronaepidemian aikana voidaan toimia näin:

Opettajan tulee lääkärin etävastaanoton jälkeen soittaa välittömästi työnantajalle ja kertoa lääkärin toteaman työkyvyttömyyden syy ja kesto puhelimessa. Tämän jälkeen lääkäri toimittaa todistuksen työkyvyttömyydestä opettajalle postitse. Opettajan tulee postittaa todistus työnantajalle mahdollisimman pian sen saavuttua.

Lääkärintodistus voidaan toimittaa myös suoraan työnantajalle tai toimittaa sähköisesti. Sähköisessä toimituksessa on tärkeää huolehtia toimituksen tietoturvallisuudesta.

 

4. Onko opettajan pakko käyttää maskia tai visiiriä koulussa, päiväkodissa tai oppilaitoksessa?

Jos työnantaja edellyttää työntekijöiltä hengityksensuojainten tai kasvomaskien käyttöä, työnantajan pitää hankkia suojaimet ja maskit ja valvoa niiden käyttämistä. Työntekijällä on velvollisuus käyttää työnantajan antamia suojavarusteita, ellei hänellä ole erityisiä terveydellisiä syitä olla käyttämättä niitä.

 

5. Kollegani ei halua käyttää maskia tai visiiriä työpaikalla. Tähän ei ole terveydellistä syytä. Voidaanko hänet pakottaa käyttämään maskia tai visiiriä?

Jos työnantaja edellyttää hengityksensuojainten tai kasvomaskien käyttöä työpaikalla, työntekijällä on velvollisuus käyttää työnantajan antamia suojavarusteita.

 
6. Olen raskaana eli kuulun vakavan koronataudin riskiryhmään. Työympäristöni turvallisuus huolestuttaa. Mitä teen?

Keskustele esihenkilösi kanssa siitä, miten työskentelysi voidaan järjestää turvallisesti. Ota luottamusmies mukaan keskusteluun, jos siinä käsitellään palvelussuhteen ehtoja (työn tekemisen paikka, palkka tai työaika). Raskaus ei ole peruste muuttaa palkkaa, vaikka työtehtäviä tai sijoitusta muutettaisiin väliaikaisesti.

Työterveyshuollosta saat lääketieteellisen arvion tilanteestasi ja siitä, onko nykyinen työsi järjestetty riittävän turvallisesti.

 

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Oma luottamusmiehesi ja OAJ:n toimiston asiantuntijat ovat apunasi.
Katso täältä, keneen voit olla yhteydessä.

Tutustu viranomaisten ohjeisiin

 

1. Työskentelen opettajana kunnan palveluksessa. Minun pitäisi sairastuessani toimittaa lääkärintodistus työnantajalle viikon sisällä, tai saatan menettää ensimmäisen sairauslomapäiväni palkan. Tämä ei kuitenkaan ole aina mahdollista koronan aikana, koska voin olla sairaana karanteenissa. Lisäksi lääkärintodistusten saamisessa on ollut viivästyksiä. Miten opettajan pitäisi toimia sairastuessaan, jotta hän ei menetä sairauslomansa palkkaa?

Kuntien työntekijöitä edustavat järjestöt ovat sopineet Kuntatyönantajan kanssa, että työntekijän tai viranhaltijan sairastuessa koronaepidemian aikana voidaan toimia näin:

Opettajan tulee lääkärin etävastaanoton jälkeen soittaa välittömästi työnantajalle ja kertoa lääkärin toteaman työkyvyttömyyden syy ja kesto puhelimessa. Tämän jälkeen lääkäri toimittaa todistuksen työkyvyttömyydestä opettajalle postitse. Opettajan tulee postittaa todistus työnantajalle mahdollisimman pian sen saavuttua.

Lääkärintodistus voidaan toimittaa myös suoraan työnantajalle tai toimittaa sähköisesti. Sähköisessä toimituksessa on tärkeää huolehtia toimituksen tietoturvallisuudesta.

 

2. Onko opettajan pakko käyttää maskia tai visiiriä koulussa, päiväkodissa tai oppilaitoksessa?

Jos työnantaja edellyttää työntekijöiltä hengityksensuojainten tai kasvomaskien käyttöä, työnantajan pitää hankkia suojaimet ja maskit ja valvoa niiden käyttämistä. Työntekijällä on velvollisuus käyttää työnantajan antamia suojavarusteita, ellei hänellä ole erityisiä terveydellisiä syitä olla käyttämättä niitä.

 

3. Kollegani ei halua käyttää maskia tai visiiriä työpaikalla. Tähän ei ole terveydellistä syytä. Voidaanko hänet pakottaa käyttämään maskia tai visiiriä?

Jos työnantaja edellyttää hengityksensuojainten tai kasvomaskien käyttöä työpaikalla, työntekijällä on velvollisuus käyttää työnantajan antamia suojavarusteita.

 

4. Olen raskaana eli kuulun vakavan koronataudin riskiryhmään. Työympäristöni turvallisuus huolestuttaa. Mitä teen?

Keskustele esihenkilösi kanssa siitä, miten työskentelysi voidaan järjestää turvallisesti. Ota luottamusmies mukaan keskusteluun, jos siinä käsitellään palvelussuhteen ehtoja (työn tekemisen paikka, palkka tai työaika). Raskaus ei ole peruste muuttaa palkkaa, vaikka työtehtäviä tai sijoitusta muutettaisiin väliaikaisesti.

Työterveyshuollosta saat lääketieteellisen arvion tilanteestasi ja siitä, onko nykyinen työsi järjestetty riittävän turvallisesti.

 

 

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Oma luottamusmiehesi ja OAJ:n toimiston asiantuntijat ovat apunasi.
Katso täältä, keneen voit olla yhteydessä.

Tutustu viranomaisten ohjeisiin

 

1. Ammattikorkeakoulujen terveysalan opettajat voidaan määrätä hoitotyöhön, kun valmiuslaki on voimassa. Silloin heidän palkkansa laskee. Mistä kompensaatio? Tulevatko ammattikorkeakoulut tässä vastaan? Entä kuka opettaa opiskelijoita?

Kun valmiuslaki on voimassa, TE-toimisto voi antaa työvelvollisuuden piiriin kuuluvalle työmääräyksen. Työmääräyksen antaminen ei edellytä työvelvollisen suostumusta. Kyseessä on velvollisuus, jonka tahallisesta tai tuottamuksellisesta laiminlyönnistä on säädetty rikosoikeudellinen seuraamus.

Työmääräys annetaan enintään kahdeksi viikoksi ja se voidaan uusia kerran. Jos opettaja sää työmääräyksen, hän on työvelvollisuussuhteessa siihen työnantajaan, jonka johdon ja valvonnan alaiseksi TE-toimisto hänet määrää.

Työvelvollisuussuhteen ehdot, kuten palkka ja työaika, määräytyvät tehtävän työn perusteella. Jos työvelvollisuuden piirissä oleva opettaja määrätään työvelvoitetyöhön palkallisen kesäkeskeytyksen tai vapaajakson aikana, on opettajalla oikeus opettajan palkan lisäksi
myös työvelvoitetyön mukaiseen palkkaan.
 
Työvelvollisuussuhteen aikana henkilön työ- tai virkasuhde, jossa hän oli välittömästi ennen työvelvollisuuden alkamista, jatkuu keskeytymättä.
 
Ammattikorkeakoulun tehtävä on ratkaista se, miten opiskelijoiden opetus- ja ohjaus toteutetaan opettajan mahdollisen työvelvoitteen aikana.
 
 
2. Pitääkö opettajan tehdä tässä tilanteessa  erillinen etätyösopimus?

Opettajan ei tarvitse tehdä erillistä etätyösopimusta. Opetustyö jatkuu normaalin työajan puitteissa normaalilla palkalla. 

 

3. Onko opettajan pakko käyttää maskia tai visiiriä koulussa, päiväkodissa tai oppilaitoksessa?

Jos työnantaja edellyttää työntekijöiltä hengityksensuojainten tai kasvomaskien käyttöä, työnantajan pitää hankkia suojaimet ja maskit ja valvoa niiden käyttämistä. Työntekijällä on velvollisuus käyttää työnantajan antamia suojavarusteita, ellei hänellä ole erityisiä terveydellisiä syitä olla käyttämättä niitä.

 

4. Kollegani ei halua käyttää maskia tai visiiriä työpaikalla. Tähän ei ole terveydellistä syytä. Voidaanko hänet pakottaa käyttämään maskia tai visiiriä?

Jos työnantaja edellyttää hengityksensuojainten tai kasvomaskien käyttöä työpaikalla, työntekijällä on velvollisuus käyttää työnantajan antamia suojavarusteita.

 

5. Olen raskaana eli kuulun vakavan koronataudin riskiryhmään. Työympäristöni turvallisuus huolestuttaa. Mitä teen?

Keskustele esihenkilösi kanssa siitä, miten työskentelysi voidaan järjestää turvallisesti. Ota luottamusmies mukaan keskusteluun, jos siinä käsitellään palvelussuhteen ehtoja (työn tekemisen paikka, palkka tai työaika). Raskaus ei ole peruste muuttaa palkkaa, vaikka työtehtäviä tai sijoitusta muutettaisiin väliaikaisesti.

Työterveyshuollosta saat lääketieteellisen arvion tilanteestasi ja siitä, onko nykyinen työsi järjestetty riittävän turvallisesti.

 

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Oma luottamusmiehesi ja OAJ:n toimiston asiantuntijat ovat apunasi.
Katso täältä, keneen voit olla yhteydessä.

Tutustu viranomaisten ohjeisiin

 

1. Voidaanko taiteen perusopetuksessa, kansalaisopistoissa ja muussa vapaassa sivistystyössä järjestää opetusta etänä?

Kyllä voidaan – mitään kategorista estettä tälle ei ole. Opetus- ja kulttuuriministeriö toteaa ohjeissaan, että esimerkiksi taiteen perusopetus suositetaan järjestettävän mahdollisimman laajalti lähiopetusta korvaavilla vaihtoehtoisilla tavoilla, kuten etäopiskeluna tai erilaisten digitaalisten oppimisympäristöjen avulla.

Myös KT on ohjeistanut koulutuksen järjestäjiä, että jos opetusta on poikkeustilanteessakin mahdollista järjestää esimerkiksi etäopetusjärjestelyin, voi koulutuksen järjestäjä niin tehdä.

 

2. Mistä kansalaisopiston työsuhteessa oleva tuntiopettaja saa korvauksen menettämistään tuloista, jos osa kansalaisopistojen tuntiopetuksesta keskeytetään? Entä taiteen perusopetus ja tuntiopettajien palkanmaksu siellä? 

Työnantajan tulisi tarjota tuntiopettajalle ensisijaisesti mahdollisuutta etäopetuksen antamiseen ja sitä kautta opetustuntien ja palkanmaksun säilyttämiseen.

Jos tämä ei ole mahdollista (esimerkiksi opetettavan kurssin sisällön vuoksi) ja työn tekeminen estyy, työsuhteessa olevalla työntekijällä on oikeus saada palkkaa enintään 14 päivän ajalta. Tämän jälkeen työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta.

Jos tuntiopetuksesi on kokonaan estynyt, ilmoittaudu heti ensimmäisten tuntien tultua peruutetuksi TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. TE-toimistolle tulee toimittaa työnantajan todistus siitä, että työnteko on estynyt. Opettajien työttömyyskassan sivuilla on tarkempaa ohjeistusta asiassa.

Jos olet jo aiemmin saanut soviteltua työttömyyspäivärahaa, sinun tulee toimia työttömyyskassan antamien ohjeiden mukaisesti.

 

3. Pitääkö opettajan tehdä tässä tilanteessa  erillinen etätyösopimus?

Opettajan ei tarvitse tehdä erillistä etätyösopimusta. Opetustyö jatkuu normaalin työajan puitteissa normaalilla palkalla. 

 

4. Onko opettajan pakko käyttää maskia tai visiiriä koulussa, päiväkodissa tai oppilaitoksessa?

Jos työnantaja edellyttää työntekijöiltä hengityksensuojainten tai kasvomaskien käyttöä, työnantajan pitää hankkia suojaimet ja maskit ja valvoa niiden käyttämistä. Työntekijällä on velvollisuus käyttää työnantajan antamia suojavarusteita, ellei hänellä ole erityisiä terveydellisiä syitä olla käyttämättä niitä.

 

5. Kollegani ei halua käyttää maskia tai visiiriä työpaikalla. Tähän ei ole terveydellistä syytä. Voidaanko hänet pakottaa käyttämään maskia tai visiiriä?

Jos työnantaja edellyttää hengityksensuojainten tai kasvomaskien käyttöä työpaikalla, työntekijällä on velvollisuus käyttää työnantajan antamia suojavarusteita.

 
6. Olen raskaana eli kuulun vakavan koronataudin riskiryhmään. Työympäristöni turvallisuus huolestuttaa. Mitä teen?

Keskustele esihenkilösi kanssa siitä, miten työskentelysi voidaan järjestää turvallisesti. Ota luottamusmies mukaan keskusteluun, jos siinä käsitellään palvelussuhteen ehtoja (työn tekemisen paikka, palkka tai työaika). Raskaus ei ole peruste muuttaa palkkaa, vaikka työtehtäviä tai sijoitusta muutettaisiin väliaikaisesti.

Työterveyshuollosta saat lääketieteellisen arvion tilanteestasi ja siitä, onko nykyinen työsi järjestetty riittävän turvallisesti.

 

 

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Oma luottamusmiehesi ja OAJ:n toimiston asiantuntijat ovat apunasi.
Katso täältä, keneen voit olla yhteydessä.

Opettajien työttömyyskassa palvelee OAJ:n jäseniä työttömyysturvaan ja lomautuksiin liittyvissä asioissa.

Yksityistä sektoria koskenut määräaikainen poikkeus työnantajan takaisinottovelvollisuuden pidentämisestä päättyi 31.12.2020.
 
 

 

Yksityisen sektorin lomautussäännöksiä muutettiin ajalle 1.4.2020–31.12.2020. Poikkeusajan lakimuutokset olivat määräaikaisia ja niiden voimassaolo on lakannut.

1. Mitä lomautus tarkoittaa?

Lomautus tarkoittaa, että työnteko ja palkanmaksu keskeytyvät väliaikaisesti, mutta palvelussuhde pysyy muutoin voimassa. OAJ:n verkkosivujen työelämäoppaasta löydät runsaasti tietoa lomautuksista - esimerkiksi lomautuksen perusteista, lomautusmenettelystä sekä työntekijän velvollisuuksista lomautusten aikana. 

Työelämäopas: Lomautukset

 

2. Työskentelen yksityisessä päiväkodissa ja työpaikallani suunnitellaan lomautuksia. Mitä minun olisi hyvä tietää asiasta?

Koronaviruksen aiheuttama poikkeusolot vaikuttavat tällä hetkellä voimakkaasti yksityisten päiväkotien toimintaan. Monet työnantajat ovat aloittaneet lomautukseen tähtäävät lakisääteiset yhteistoimintaneuvottelut.

Lomauttamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa työn tekeminen ja palkanmaksu keskeytyvät joko toistaiseksi tai määräajaksi, mutta työsuhde ei pääty. Lomauttaminen on aina väliaikainen toimenpide. Lomauttamiseen on oltava työsopimuslain mukainen peruste.
 

Älä suostu "vapaaehtoiseen" lomautukseen

Joskus työnantajat yrittävät välttää tekemästä ikävää päätöstä lomauttamisesta ja keksivät harhaanjohtavia käsitteitä sille, että työntekijä luopuisi omista oikeuksistaan työnantajan eduksi. Tällainen työnantajan harhauttava toiminta on epäeettistä ja tuomittavaa.

Työnantajat saattavat puhua esimerkiksi "vapaaehtoisesta lomautuksesta", "säästövapaasta" tai "sankarivapaasta". Laki ei tunne näitä käsitteitä, vaan niissä on kyse palkattomasta virkavapaasta tai työlomasta työnantajan painostamana.

Älä suostu palkanmaksusi keskeyttämiseen ilman lomautusta, koska silloin voit menettää oikeutesi palkkaan tai työttömyyskorvaukseen.

 

Varhaiskasvatuksen opettajien yhteyshenkilö lomautusneuvotteluihin

Jos päiväkodin OAJ:hin kuuluvat opettajat eivät ole valinneet luottamusmiestä, joka edustaa heitä yhteistoimintalain mukaisesti, niin he voivat valita OAJ:hin kuuluvia opettajia edustavan yhteyshenkilön työnantajan ilmoittamaan lomautusneuvotteluun. Opettajien yhteyshenkilö saa neuvontaa sekä ohjausta OAJ:stä.

Työnantajat haluavat usein edetä neuvotteluissa ja tehdä päätöksiä nopeasti, mutta turhaan kiireeseen ei tarvitse lähteä mukaan.

Työpaikan yhteyshenkilön on tärkeää kuunnella tarkasti, mitä työnantaja esittää ja tehdä muistiinpanoja. Pyytäkää lisää tietoa, jos jotain jää epäselväksi. Ei kannata hyväksyä mitään, mistä ei ole varma.

Henkilöstön edustajien onkin tärkeää heti neuvottelujen alussa vaatia työnantajaa pitämään neuvotteluista pöytäkirjaa. Yt-neuvotteluissa on syytä pyytää kirjaamaan kaikki eriävät mielipiteet ja näkemykset neuvottelupöytäkirjaan.

Työelämäopas: Yt-menettely

Työelämäopas: Luottamusmiehen muistilista yt-neuvotteluissa

 

Ilmoittaudu työpaikkasi yhteyshenkilöksi

Työpaikan yhteyshenkilö voi ilmoittaa yhteystietonsa OAJ:lle. Yhteyshenkilöt saavat lisätietoa yksityisen päiväkodin lomautustilanteesta työmarkkinaedunvalvonnan erityisasiantuntija Timo Mäeltä tai OAJ:n lakimieheltä. Yhteydenotot: timo.maki@oaj.fi 

 
3. Miten toimin, jos minut lomautetaan työstäni?

OAJ:n jäsenten on mahdollista hakea lomautuksen ajalta ansiopäivärahaa. Lue ohjeet Opettajien työttömyyskassan sivuilta.

Jos sinut lomautetaan, ilmoittaudu TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänä. Voit hakea ansiopäivärahaa kahden viikon kuluttua lomautuksen alkamisesta.

Jos lomautuksesi kestää kaksi viikkoa lyhyemmän ajan, hae ansiopäivärahaa aikaisintaan lomautuksen viimeisenä päivänä.

Tutustu myös kohdan Koronavirus ja varhaiskasvatus kysymykseen lomautuksista yksityisissä päiväkodeissa.

 

4. Minut on lomautettu määräajaksi. Lomautusilmoitus on annettu, mutta lomautus ei ole vielä alkanut. Työnantaja tarjoaa minulle kahden viikon määräaikaista työtä lomautuksen ajalle. Miten minun kannattaa toimia?

Tarjottu työ kannattaa ottaa vastaan, koska muuten voit menettää oikeutesi työttömyyspäivärahaan. Lomautus jatkuu työn päätyttyä lomautusilmoituksen mukaisesti.

 

5. Määräaikainen lomautukseni on alkanut. Työnantajani tarjoaa minulle työtä kesken lomautuksen. Miten toimin?

Tarjottu työ kannattaa ottaa vastaan, koska muuten  voit menettää oikeutesi työttömyyspäivärahaan. Lomautus jatkuu työn päätyttyä lomautusilmoituksen mukaisesti.

 

6. Pitääkö minun ottaa lomautuksen aikana vastaan toistuvia lyhyitä työmääräyksiä ja kuinka lyhyellä varoitusajalla minun on suostuttava työhön?

Lyhytkin tarjottu työ kannattaa ottaa vastaan, jotta säilytät oikeutesi  työttömyyspäivärahaan.

 

7. Minut on lomautettu kahdeksi kuukaudeksi. Kesken lomautuksen työnantaja tarjoaa minulle osa-aikatyötä kuukaudeksi. Pitääkö minun suostua osa-aikatyöhön?

Myös osa-aikatyö kannattaa ottaa vastaan, jotta et menetä oikeutta työttömyyspäivärahaan. Osa-aikatyön määrästä riippuen saatat olla oikeutettu palkan lisäksi soviteltuun työttömyyspäivärahaan.

 

8. Kuinka lyhyellä varoitusajalla tarjottu työ täytyy ottaa vastaan?

Lainsäädännössä ei ole säädetty minimiaikaa, mutta siitä on saatettu sopia yhteistoimintaneuvotteluissa. Työttömyysturvalain näkökulmasta työntekijän tulee olla lomautuksen aikana valmis ottamaan työtä vastaan.

 

9. Minut on lomautettu määräaikaisesta työsuhteestani, mutta olen saanut lomautuksen aikana uuden työpaikan. Voinko irtisanoutua vanhasta työsuhteestani ja millä irtisanomisajalla?

Voit irtisanoutua työsuhteestasi lomautuksen aikana ilman irtisanomisaikaa. Tätä oikeutta ei kuitenkaan ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana, jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa.

 

10. Jos olen työllistynyt lomautuksen aikana toisen työnantajan palvelukseen, tarvitseeko minun ottaa lomauttaneen työnantajan tarjoama työ vastaan?

Et ole velvollinen ottamaan tarjottua työtä vastaan, vaan voit jatkaa lomautusilmoituksen mukaisen lomautuksen ajan työtä uuden työnantajan palveluksessa. Uusi työsuhde sinulla on mahdollista irtisanoa viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen.

 

11. Kertyykö minulle vuosilomaa lomautuksen aikana?

Vuosilomaa kertyy jokaisen lomautusjakson 30 ensimmäiseltä päivältä.

 

12. Voinko käyttää työpuhelintani lomautuksen aikana?

Työvälineiden käytöstä lomautuksen aikana tulee erikseen sopia työnantajan kanssa.

 

13. Miten minun tulee toimia, jos työnantaja peruuttaa lomautuksen?

Jos sinut on lomautettu toistaiseksi, työnantajan tulee ilmoittaa työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää ennen työn alkamista. Määräaikaisessa lomautuksessa vastaavanlaista määräaikaa ei ole, vaan olet velvollinen ottamaan tarjotun työn vastaan, kun työnantaja on peruuttanut lomautuksen.

 

14. Voiko työnantaja siirtää lomautustani myöhemmäksi sillä perusteella, että työnantaja tarvitseekin minut töihin aikaisemmin sovitun lomautuksen ajaksi?

Työsopimuslaki ei mahdollista lomautuksen siirtämistä myöhemmäksi, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi asiasta erikseen. Jos työnantajalle tulee myöhemmin uusi lomautustarve, työnantajan tulee käydä uudestaan lomautusta koskevat yhteistoimintaneuvottelut.

 

15. Miten lomautus vaikuttaa vuosilomani kertymiseen?

Yksityisellä sektorilla (SOSTES) noudatetaan vuosilomalakia. Kun vuosilomaan oikeuttavia työssäolokuukausia lasketaan, huomioidaan varsinaisten työpäivien lisäksi muun muassa lomautuspäivät, kuitenkin enintään 30 työpäivää kerrallaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos lomautus kestää kerrallaan enimmillään 30 työpäivää, se ei vaikuta millään tavalla vuosiloman kertymiseen.

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Oma luottamusmiehesi ja OAJ:n toimiston asiantuntijat ovat apunasi.
Katso täältä, keneen voit olla yhteydessä.
1. Mitä lomautus tarkoittaa?

Lomautus tarkoittaa, että työnteko ja palkanmaksu keskeytyvät väliaikaisesti, mutta palvelussuhde pysyy muutoin voimassa. OAJ:n verkkosivujen työelämäoppaasta löydät runsaasti tietoa lomautuksista - esimerkiksi lomautuksen perusteista, lomautusmenettelystä sekä työntekijän velvollisuuksista lomautusten aikana. 

Työelämäopas: Lomautukset

 
2. Mistä löydän tietoa kuntien lomautuksista?

OAJ seuraa opetusalan lomautustilannetta ja kokoaa tälle sivulle listaa kunnista, joissa lomautukset ovat ajankohtaisia.

Kuntien lomautussäännöistä löydät tietoa OAJ:n työelämäoppaasta.

 
3. Miten toimin, jos minut lomautetaan työstäni?

OAJ:n jäsenten on mahdollista hakea lomautuksen ajalta ansiopäivärahaa. Lue ohjeet Opettajien työttömyyskassan sivuilta.

Jos sinut lomautetaan, ilmoittaudu TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänä. Voit hakea ansiopäivärahaa kahden viikon kuluttua lomautuksen alkamisesta.

Jos lomautuksesi kestää kaksi viikkoa lyhyemmän ajan, hae ansiopäivärahaa aikaisintaan lomautuksen viimeisenä päivänä.

Tutustu myös kohdan Koronavirus ja varhaiskasvatus kysymykseen lomautuksista yksityisissä päiväkodeissa.

 

4. Miten minun tulee toimia, jos työnantaja peruuttaa lomautuksen?

Jos olet saanut lomautusilmoituksen, mutta lomautus ei ole vielä alkanut, työskentely jatkuu normaalisti. Jos lomautus on alkanut ja sinut on lomautettu toistaiseksi, työnantajan tulee ilmoittaa lomautuksen päättymisestä vähintään seitsemän päivää ennen työn alkamista.

Määräaikaisen lomautuksen osalta vastaavaa määräaikaa ei ole. Sinun kannattaa kuitenkin sopia työhön paluusta ja ottaa tarjottu työ vastaan, koska muuten voit menettää oikeuden työttömyyspäivärahaan. Lomautus päättyy, kun palaat työhön.

 

5. Voiko työnantaja siirtää lomautustani myöhemmäksi sillä perusteella, että työnantaja tarvitseekin minut töihin aikaisemmin sovitun lomautuksen ajaksi?

Kunnan yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa on lainsäädännöstä poiketen sovittu mahdollisuudesta lomautuksen siirtämiseen. Jos työnantajalle ilmaantuu lomautusilmoitusaikana uutta tilapäistä työtä, työnantaja voi siirtää lomautuksen ajankohtaa ilmoitettua myöhemmäksi.

Lomautuksen ajankohtaa voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sen verran kuin lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

Jos työnantajalle tulee myöhemmin uusi lomautustarve, työnantajan tulee käydä uudestaan lomautusta koskevat yhteistoimintaneuvottelut ja noudattaa lomautusilmoituksen antamisen osalta uutta kuukauden ilmoitusaikaa.  

 

6. Minut on lomautettu määräajaksi. Lomautusilmoitus on annettu, mutta lomautus ei ole vielä alkanut. Työnantaja tarjoaa minulle kahden viikon määräaikaista työtä lomautuksen ajalle. Miten minun kannattaa toimia?

Tarjottu työ kannattaa ottaa vastaan, koska muuten voit menettää oikeutesi työttömyyspäivärahaan. Lomautus alkaa työn päätyttyä lomautusilmoituksen mukaisena.

Koska työnantaja on tarjonnut sinulle työtä lomautusilmoituksen aikana, työnantaja voi siirtää lomautuksen ajankohtaa ilmoitettua myöhemmäksi. Lomautuksen ajankohtaa voidaan tällä perusteella siirtää vain kerran uutta lomautusilmoitusta antamatta ja enintään sen verran kuin lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää.

Jos työnantajalle tulee uusi lomautustarve myöhemmin, työnantajan tulee käydä uudestaan lomautusta koskevat yhteistoimintaneuvottelut ja noudattaa lomautusilmoituksen antamisen osalta uutta kuukauden ilmoitusaikaa.

 

7. Määräaikainen lomautukseni on alkanut. Työnantajani tarjoaa minulle työtä kesken lomautuksen. Miten toimin?

Tarjottu työ kannattaa ottaa vastaan, koska muuten voit menettää oikeutesi työttömyyspäivärahaan. Lomautus jatkuu työn päätyttyä lomautusilmoituksen mukaisena.

 

8. Pitääkö minun ottaa lomautuksen aikana vastaan toistuvia lyhyitä työmääräyksiä ja kuinka lyhyellä varoitusajalla minun on suostuttava työhön?

Lyhytkin tarjottu työ kannattaa ottaa vastaan, jotta säilytät oikeutesi työttömyyspäivärahaan.

 

9. Minut on lomautettu määräaikaisesta palvelussuhteestani, mutta olen saanut lomautuksen aikana uuden työpaikan. Voinko irtisanoutua vanhasta työsuhteestani ja millä irtisanomisajalla?

Voit irtisanoutua vanhasta palvelussuhteestasi lomautuksen aikana ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tai viranhaltijan tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.

 
10. Jos olen työllistynyt lomautuksen aikana toisen työnantajan palvelukseen, tarvitseeko minun ottaa lomauttaneen työnantajan tarjoama työ vastaan?

Et ole velvollinen ottamaan tarjottua työtä vastaan, vaan voit jatkaa ilmoitetun lomautuksen ajan työtä normaalisti uuden työnantajan palveluksessa.

Jos haluat irtisanoutua uudesta työstäsi, sinun on mahdollista irtisanoa uusi työsuhde viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen. Jos uusi työ on virkasuhteinen, noudatetaan 14 vuorokauden irtisanomisaikaa, ellei toisin sovita.

 

11. Kertyykö minulle vuosilomaa lomautuksen aikana?

Vuosilomaa kertyy jokaisen lomautusjakson 30 ensimmäiseltä kalenteripäivältä.

 

12. Voinko käyttää työpuhelintani lomautuksen aikana?

Työvälineiden käytöstä tulee erikseen sopia työnantajan kanssa.

 

13. Miten lomautus vaikuttaa vuosilomani kertymiseen?

Kuntasektorilla noudatetaan KVTES:ta. Kun vuosilomaan oikeuttavia työssäolokuukausia lasketaan, huomioidaan varsinaisten työpäivien lisäksi ne työpäivät, joina viranhaltija tai työntekijä on ollut estynyt suorittamasta työtään lomautettuna ollessaan enintään 30 kalenteripäivää kerrallaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos lomautus kestää kerrallaan enimmillään 30 kalenteripäivää, se ei vaikuta millään tavalla vuosiloman kertymiseen.

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Oma luottamusmiehesi ja OAJ:n toimiston asiantuntijat ovat apunasi.
Katso täältä, keneen voit olla yhteydessä.
1. Saanko palkkaa, jos työpaikkani suljetaan tartuntataudin vuoksi?

Jos työpaikkasi suljetaan tartuntataudin vuoksi, työnantajan tulisi tarjota sinulle ensisijaisesti mahdollisuutta etäopetuksen antamiseen ja sitä kautta opetustuntien ja palkanmaksun säilyttämiseen.

Jos tämä ei ole mahdollista (esimerkiksi opetettavan kurssin sisällön vuoksi), ja työn tekeminen estyy, työsuhteessa olevalla työntekijällä on oikeus saada palkkaa enintään 14 päivän ajalta. Tämän jälkeen työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta.

Jos virkasuhteessa olevan työntekijän työpaikka suljetaan, eikä hänellä ole mahdollisuutta tehdä töitä etänä, palkanmaksu jatkuu normaalisti. Viranhaltijalaissa ei ole rajoitettu palkanmaksua 14 päivään.

Jos työtä ei ole vielä neljäntoista päivän jälkeen mahdollista tehdä, sinun kannattaa hakea ansiopäivärahaa Opettajien työttömyyskassasta. Ansiopäivärahan saamiseksi sinun tulee ilmoittautua TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä palkattomana päivänä.

2. Täytyykö minun hakea vapaata tai lomaa työstäni, jos työpaikkani suljetaan tartuntataudin vuoksi?

Työpaikan sulkemisen ajaksi ei kannata hakea vapaata työstä, sillä silloin menettää mahdollisuuden saada ansiopäivärahaa.

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Oma luottamusmiehesi ja OAJ:n toimiston asiantuntijat ovat apunasi.
Katso täältä, keneen voit olla yhteydessä.
1. Hallitus otti keväällä 2020 käyttöön valmiuslain antaman mahdollisuuden poiketa työaikalain ja vuosilomalain määräyksistä. Koskeeko tämä opetusalan henkilöstöä?

Valtioneuvoston asetusta voidaan soveltaa terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa, pelastustoimessa, hätäkeskustoiminnassa ja poliisitoimessa työskentelevään henkilöstöön. Toimintavaltuuksia ei voi kohdistaa opetus- tai kasvatusalalla työskenteleviin viranhaltijoihin tai työntekijöihin.

 

2. Työnantaja on vahvistanut vuosilomani ajankohdan. Voiko työnantaja siirtää vuosiloman ajankohtaa?

Työnantaja on lähtökohtaisesti sidottu ilmoittamaansa tai sopimaansa vuosiloman ajankohtaan.

Jos työnantaja kuitenkin työnantaja siirtää vuosiloman ajankohtaa poikkeuksellisessa tilanteessa vuosilomalakiin vedoten, työnantajan tulee korvata kaikki se vahinko, joka työntekijälle aiheutuu vuosiloman siirtämisestä. Tällaisia korvattavia vahinkoja voivat olla esimerkiksi lomamatkan peruuntumisesta aiheutuvat korvaukset, hotelli- tai mökkivuokrat tai matkaliput.

 

3. Työnantajani on määrännyt, että vanhat lomat on käytettävä huhtikuun loppuun mennessä. Voiko työnantaja määrätä minulle vuosilomia, jotka olen aiemmin sopinut säästettäväksi?

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia 15 lomapäivää (vuosilomalain mukaan 18 päivää) ylittävän osan säästämisestä pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen niin kutsuttuna säästövapaana. Säästövapaan ajankohdasta sovitaan yhdessä. Työnantaja ei voi yksipuolisesti määrätä säästövapaan ajankohtaa.

Työnantaja voi määrätä viime lomanmääräytymisvuoden 2019–2020 pitämättömiä talvilomia pidettäväksi huhtikuun loppuun mennessä, ellei lomia ole vielä vahvistettu tai sovittu säästettäväksi.

Työnantaja ei voi määrätä 2020–2021 lomanmääräytymisvuoden lomia pidettäväksi ennen tulevaa lomakautta, joka alkaa 2.5.

 

4. Voiko työnantaja määrätä minulle vapaapäiviä työaikapankkiin säästetyistä työaikakorvauksista?

Kunnissa ja yksityisillä palveluntuottajilla on mahdollisuus tehdä sopimus paikallisesta työaikapankista. Työaikapankki tarkoitetaan vapaaehtoisuuteen perustuvaa järjestelmää, jolla vapaa-ajaksi muutettuja työaikakorvauksia voidaan säästää pidettäväksi myöhemmin vapaana kokonaisina päivinä.

Työaikapankkivapaan ajankohdasta pitää sopia työnantajan ja työntekijän kesken. Työnantajalla ei ole oikeutta määrätä yksipuolisesti työaikapankkivapaan ajankohtaa.

Jos paikallisesta työaikapankista ei ole sopimusta, työnantajan pitää merkitä vapaana annettavat työaikakorvaukset etukäteen työvuoroluetteloon ja ottaa vapaa-aikakorvauksen määrä huomioon myös ko. viikon säännöllisessä työajassa. Työnantaja voi siis määrätä työaikakorvauksia pidettäväksi vapaana merkitsemällä ne etukäteen työvuoroluetteloon.

Ellei vapaana annettavaa työaikakorvausta ole etukäteen merkitty työvuoroluetteloon, voidaan sen ajankohdasta sopia työnantajan ja työntekijän kesken. Työnantaja ei voi määrätä vapaapäivää tekemällä vahvistettuun työvuoroluetteloon muutosta, ellei muutoksesta sovita yhteisesti.

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Oma luottamusmiehesi ja OAJ:n toimiston asiantuntijat ovat apunasi.
Katso täältä, keneen voit olla yhteydessä.
Kaikki OAJ:n järjestämät koulutukset toteutetaan lähikoulutuksina koulutuskalenterin mukaan. Lisäksi järjestetään webinaareja. 
 
 

OAJ puolustaa – Liity jäseneksi!

OAJ on jäsentensä tukena ja turvana. Niin poikkeusoloissa kuin niiden jälkeen. Yhdeksän kymmenestä opettajasta kuuluu OAJ:hin. Liity joukkoon!

Liity jäseneksi

Lue lisää Opettaja-lehdestä!

Miten koronavirus on vaikuttanut OAJ:läisten työhön? Opettaja-lehti on pureutunut korona-arkeen monesta eri näkökulmasta.

Opettaja-lehden koronajutut