• Opettaja-lehti logo
  • OAJ-areena logo

OAJ:n sähköisten jäsenpalvelujen on käyttökatko jatkuu perjantaihin 18.6.  Lue lisää. Maksuton puhelinpalvelu palvelee ma–to klo 10–14, p. 0800 418 401. Huom! Yhteydenottolomakkeet toimivat normaalisti!

Oppivelvollisuus laajenee – uudistuksen toimeenpano alkaa

Oppivelvollisuuden laajentaminen astuu voimaan 1.8.2021 alkaen ikäluokka kerrallaan. Laki oppivelvollisuudesta koskee kaikkia niitä perusopetuksen oppilaita, jotka ovat 1.1.2021 jälkeen oppivelvollisina perusopetuksessa.

Jatkossa oppivelvollisuus päättyy, kun opiskelija täyttää 18 vuotta tai kun hän tätä ennen suorittaa toisen asteen tutkinnon tai vastaavan ulkomaisen koulutuksen. Oppivelvollisilla on myös oikeus maksuttomiin oppimateriaaleihin sen vuoden loppuun, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta, ellei hän tätä ennen saa toisen asteen tutkintoa suoritettua.

Lakiuudistus ei koske niitä oppilaita, joiden nykylain mukainen oppivelvollisuus peruskoulussa on päättynyt tai jotka ovat jo saaneet peruskoulun päättötodistuksen 31.12.2020 mennessä.

OAJ ja työnantajapuolen edustajat neuvottelevat toimeenpanon edetessä ja yksityiskohtien tarkentuessa korvauksiin liittyvistä periaatteista ja korvausten kohdentamisesta. Jo nyt on selvää, että opetuksen ja koulutuksen järjestäjän on arvioitava oppivelvollisuusuudistuksen toimeenpanon yhteydessä rehtorin työmäärän ja vastuiden kasvua ja sitä, aiheuttaako tämä tarvetta apulaisrehtoriresurssille.

Oppivelvollisuuslaskuri

Oppivelvollisuuslaskurista näkee miten paljon laskennallisesti omassa kunnassa on varattava ohjausresurssia uusien tehtävien toteuttamiseen lain edellyttämällä tavalla.

Euromäärä on suuntaa antava. Kunta ja koulutuksen järjestäjä päättävät, paljonko rahaa velvoitteiden toimeenpanoon käyttävät.

Toivottavasti laskurista on hyötyä kuntapäättäjille ja koulutuksen järjestäjille. Rahoitusta on aiempina vuosina leikattu, mutta sen ei pidä antaa vaikuttaa oppivelvollisuusuudistuksen toimeenpanoon. Uudistuksen rahoitus pitää pystyä suuntaamaan uusien velvoitteiden toteuttamiseen.

Seurannan avulla voidaan todentaa, riittääkö rahoitus vai ei. Uudistus on luvattu korvata kunnille ja koulutuksen järjestäjille kokonaan. 

Laskuria kehitetään käyttökokemusten perusteella. Kehitys- ja muutosehdotukset ovat tervetulleita. 

Lataa laskuri ja tallenna se omalle koneellesi!

Oppivelvollisuuden suorittaminen valmentavissa koulutuksissa

Oppivelvollisuutta voi suorittaa 1.8.2021–31.7.2022 lukion ja ammatillisen koulutuksen (sisältää oppisopimuskoulutuksen) lisäksi valmentavissa koulutuksissa, joita ovat perusopetuksen lisäopetus eli kymppiluokka, lukiokoulutukseen valmentava koulutus LUVA ja ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus VALMA sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus TELMA. Lisäksi on voinut hakeutua opiskelemaan muun muassa kansanopistojen pitkille linjoille ja maahanmuuttajien koulutukseen.

Laki tutkintokoulutukseen valmentavasta eli TUVA-koulutuksesta astuu voimaan 1.8.2022. Tähän uuteen koulutukseen on sisällytetty perusopetuksen lisäopetus sekä LUVA- ja VALMA-koulutukset. Nämä vanhanmuotoiset koulutukset lakkaavat, ja niiden sijaan 1.8.2022 jälkeen hakeudutaan uuteen TUVA-koulutukseen. Nykymuotoisiin LUVA- ja VALMA-koulutuksiin aiemmin hakeutuneetkaan eivät voi opiskella niissä enää 31.7.2023 jälkeen.

Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus TELMA sekä kansanopistojen pitkät linjat ja maahanmuuttajien koulutukset pysyvät vastaavina kuin ennenkin. Ne eivät muutu. Oppivelvollinen voi hakeutua myös niihin suorittamaan oppivelvollisuuttaan.

Miten oppivelvollisuuden laajentaminen vaikuttaa eri koulutusmuodoissa?

Alakoulun luokanopettajilla työnkuva ei muutu tämän uudistuksen myötä mitenkään. Aineenopettajilla päivittäinen työ ei myöskään muutu.

Perusopetuksen oppilaanohjaajien uudeksi tehtäväksi tulee antaa vuosiluokilla 8–9 tehostettua oppilaanohjausta, jota annetaan henkilökohtaisena ja muuna oppilaanohjauksena. Sen aikana oppilaalle laaditaan henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma. Tätä suunnitelmaa ei ole säädetty laadittavaksi muille kuin tehostettuun oppilaanohjaukseen osallistuville oppilaille. Tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta on velvollisuus antaa 1.8.2021 alkaen.

Oppivelvollisuusuudistus lisää oppilaanohjaukseen liittyviä tehtäviä myös lukuvuoden päättymisen ja jatko-opintojen aloittamisen välisenä aikana. Oppilaanohjaajan tulee antaa kesäajan ohjausta niille oppivelvollisille, jotka eivät ole saaneet peruskoulun jälkeistä opiskelupaikkaa. Työ on toteutettava sopimusmääräysten puitteissa työajalla.

Perusopetuksen yläkoulujen rehtoreiden työssä keskeisimmät muutokset liittyvät myös edellä mainittujen oppilaanohjauksen uusien velvoitteiden organisointiin ja hallinnollisiin tehtäviin. Heidän tehtävänään on myös huolehtia siitä, että kouluissa on riittävästi kelpoista henkilökuntaa ottaen huomioon oppilaanohjaajille tulleet uudet velvoitteet. Perusopetuksen laatukriteereiden mukaan suositeltava enimmäisoppilasmäärä yhtä opoa kohtaan perusopetuksen yläluokilla on 250.

Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet on päivitetty oppilaanohjauksen osalta vastaamaan uudistunutta lainsäädäntöä. Rehtorin on pidettävä huoli myös siitä, että koulussa noudatettava paikallinen opetussuunnitelma päivitetään ennen 1.8.2021 ja tähän työhön on resursoitu työaikaa.

Opetuksen järjestäjän on päätettävä, kuka (esimerkiksi rehtori tai opo) ilmoittaa asuinkunnalle oppivelvolliset, jotka eivät ole aloittaneet opintoja toisella asteella opetus- ja kulttuuriministeriön määräämään päivään mennessä (elo-syyskuun vaihteessa), ja miten ilmoittaminen tapahtuu.
Kouluille on annettava selkeät kirjalliset ohjeet asuinkunnalle ilmoittamisprosessista. Näistä oppivelvollisista, jotka eivät ole aloittaneet opintoja toisella asteella, vastuu siirtyy asuinkunnalle.

Asuinkunnan on organisoitava se, kuinka sille ilmoitettujen oppivelvollisten ohjaustoiminta toteutetaan. Jos asuinkunta ei löydä yhdessä koulukuntoisen oppivelvollisen kanssa tälle opiskelupaikkaa kahden kuukauden aikana, asuinkunta voi viime sijassa määrätä oppivelvollisen valmentaviin koulutuksiin ja 1.8.2021 alkaen TUVA-koulutukseen. Asuinkunnan on kehitettävä toimintoja, joilla se arvioi oppivelvollisen koulukuntoisuutta. Monialaisen yhteistyön avulla on kehitettävä palveluvalikko, jolla tukea ja parantaa koulukuntoisuutta tarpeen niin vaatiessa.

Opetushallitus valmistelee VALPAS-tietojärjestelmää, jonka tarkoituksena on koota ajantasainen tieto oppivelvollisen opiskelutilanteesta ja jonka kautta muun muassa tieto opintojen keskeytymisestä saatetaan asuinkunnan tietoon. Opetuksen järjestäjä päättää järjestelmän käyttöönottamisesta ja käytön organisoimisesta. Rehtoreilla ja oppilaanohjaajilla järjestelmän käyttöönottaminen helpottaisi uusien vastuiden ja työtehtävien hoitamista.

Perusopetuksen rahoitusta lisätään oppilaanohjauksen uusien velvoitteiden johdosta (3,2 miljoonaa euroa tehostettuun opinto-ohjaukseen ja 2,6 miljoonaa euroa kesäajan ohjaukseen).

Opetuksen järjestäjä päättää, järjestääkö se 1.8.2021 jälkeen uutta TUVA-koulutusta. Uuden perusopetuksesta poikkeavan koulutuskokonaisuuden järjestämisestä päätettäessä on syytä arvioida myös kyseisen koulun rehtorin työmäärää ja tarvetta apulaisrehtorille. Esimerkiksi yhteistyö alueen koulujen ja oppilaitosten johtajien välillä tulee uuden koulutuksen myötä entistä tärkeämmäksi ja vie aikaa.

Oppivelvollisuutta laajennettaessa opiskelijat otetaan lukiokoulutukseen samalla periaatteella kuin ennenkin. Koulutuksen järjestäjä päättää opiskelijaksi ottamisen periaatteista ja mahdollisesta keskiarvorajasta. Oppivelvollinen opiskelija on siihen asti, kunnes hän täyttää 18 vuotta.

Koulutuksen järjestäjän eli käytännössä opettajan ohjaus- ja valvontavastuu oppivelvollisesta alkaa siitä, kun opiskelija tosiasiallisesti aloittaa opintonsa koulutuksen järjestäjän lukiossa opiskelijana. Pelkkä opiskelupaikan vastaanottaminen ei riitä vielä synnyttämään ohjaus- ja valvontavastuuta. Jos opiskelija siirtyy toiseen oppilaitokseen tai vaihtaa koulutusmuotoa, lukiokoulutuksen järjestäjän valvonta- ja ohjausvastuu jatkuu, kunnes oppivelvollinen aloittaa opintonsa uudessa oppilaitoksessa.
Tarvittaessa opiskelijaa ohjataan lisäksi sellaisten palvelujen piiriin (esimerkiksi sosiaali- tai terveyspalvelut, nuorisotoimen palvelut), jotka antavat tukea opiskelijan elämäntilanteeseen ja mahdollistavat opintojen jatkamisen.

Opetushallitus valmistelee VALPAS -tietojärjestelmää, jonka tarkoitus on koota ajantasainen tieto oppivelvollisen opiskelutilanteesta ja jonka kautta muun muassa tieto opintojen keskeytymisestä saatetaan asuinkunnan tietoon.

Oppimateriaalien hankkiminen ja opettajien kuuleminen

Rehtorin ja opettajan näkökulmasta yksi suurimmista muutoksista on se, että uudistuksen myötä oppimateriaalien ja opiskelussa tarvittavien laitteiden hankintavastuu siirtyy koulutuksen järjestäjälle. Koulutuksen järjestäjä päättää, miten ja mitä materiaaleja hankitaan, ja mahdollisesta yhteistyöstä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa niiden hankinnassa. Käytännössä vähintään toteutuksen organisointi lukiotasolla tulee rehtorin vastuulle.

Koulutuksen järjestäjälle säädettiin samalla opetushenkilön kuulemisvelvoite ennen oppimateriaalien sekä mahdollisten työvälineiden ja -asujen hankintaa. Kuuleminen ei OAJ:n mielestä tarkoita yksipuolista kuulemista, vaan yhteistoiminnassa käytyä keskustelua ja selvittämistä opetukseen parhaiten soveltuvasta oppimateriaalista ja -välineistä. Laadukas ja lukiopedagogiikkaan soveltuva oppimateriaali on myös koulutuksen järjestäjän etu.

Oppimateriaalien ja välineiden hankintaan uudistukseen varatusta rahoituksesta kohdennettiin yhteensä 6,2 miljoonaa. Tämä on tarkoitettu uusiin kuluihin, joita maksuttomuus aiheuttaa (esimerkiksi ICT-tuki, hankintojen järjestäminen ja hallinnointi, kierrätys). Paikallisesti on arvioitava, mistä lisätyötä muodostuu, ja lisätyö on korvattava.

Oppivelvollisen poissaolot ja opintojen eteneminen sekä opiskeluoikeuden menettäminen

Opiskelijalla on velvollisuus osallistua opetukseen, jollei hänen poissaololleen ole perusteltua syytä. Koulutuksen järjestäjä päättää opiskelijan poissaoloa koskevista menettelyistä. Tämä velvoite on ollut voimassa jo aiemmin. Nyt sen lisäksi koulutuksen järjestäjän on seurattava oppivelvollisen opintojen edistymistä.

Käytännössä opettaja on se, jonka on seurattava oppivelvollisen ja muiden opiskelijoiden opetukseen osallistumista sekä myös opintojen etenemistä. Poissaoloista ja opintojen puutteellisesta edistymisestä tulee jatkossa tiedottaa oppivelvollisen huoltajalle, jotta huoltaja voi osaltaan valvoa oppivelvollisuuden suorittamista. Huoltajalla on valvontavastuu oppivelvollisen opintojen suorittamisesta perusopetuksen tapaan.

Opettajilla on oltava selkeä ohjeistus, milloin ja miten oppilaan poissaoloista ja opintojen etenemisen haasteista huoltajalle ilmoitetaan ja mitä toimenpiteitä opettajalta asiassa muutoin odotetaan.

Jos oppivelvollinen on aikeissa keskeyttää opintonsa, koulutuksen järjestäjän on selvitettävä yhdessä oppivelvollisen ja hänen huoltajansa kanssa mahdollisuudet suorittaa opintoja muussa oppimisympäristössä tai hakeutua muuhun koulutukseen. Tarvittaessa vaihtoehdot selvitetään yhteistyössä toisen koulutuksen järjestäjän kanssa. Käytännössä opettaja, erityisopettaja ja opo selvittävät näitä mahdollisuuksia.

Koulutuksen järjestäjän on myös selvitettävä oppivelvollisen saamien koulutuksen järjestäjän tukitoimien riittävyys. Käytännössä opettajan tehtävänä on opiskelijan kanssa arvioida, tarvitseeko opiskelija tukea opintoihinsa ja kertoa tarvittavista tukimuodoista rehtorille, jotta koulutuksen järjestäjältä saadaan tuen toteuttamiseen riittävät resurssit. Tarvittaessa koulutuksen järjestäjän on ohjattava oppivelvollinen hakeutumaan muiden tarkoituksenmukaisten palveluiden piiriin. Tässä opettajan lisäksi keskeinen ohjausvastuu on opiskeluhuollon ammattihenkilöillä.

Keskeyttämisuhkatilanteessa oppivelvollisella on myös oikeus saada lisää opinto-ohjausta. Oppivelvollisuuden laajentamiseen kohdennetusta rahoituksesta lukiorahoitusta lisättiin tämän johdosta 1,7 miljoonaa euroa. Tämä velvoite on otettava huomioon opinto-ohjaajien työajan resursoinnissa, ja se voi edellyttää lisärekrytointeja opinto-ohjaukseen.

Jos oppivelvollinen ei kuukauteen osallistu opetukseen, katsotaan hänen menettäneen opiskeluoikeutensa. Koulutuksen järjestäjän pitää päättää kenellä on oikeus tehdä tämä päätös opiskeluoikeuden menettämisestä eli erottaa opiskelija (esimerkiksi rehtori). Samalla sen on päätettävä:

  • kenen tulee ennen oppivelvollisen eronneeksi katsomista ilmoittaa oppivelvolliselle sekä hänen huoltajalleen, että oppivelvollinen voidaan katsoa eronneeksi, mikäli hän ei osallistu opetukseen
  • kenen on selvitettävä ennen päätöksen tekemistä, onko oppivelvollinen aloittanut opinnot jossakin muualla
  • kenen on ilmoitettava oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttäneen oppivelvollisen yksilöinti- ja yhteystiedot oppivelvollisen asuinkunnalle sekä ilmoitettava oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämisestä huoltajalle

Oppivelvollisen määräaikainen erottaminen ja opiskelu sekä eronneeksi katsominen

Oppivelvollinen voidaan erottaa kurinpidollisista syistä jatkossa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Koulutuksen järjestäjän tulee päättää, voiko rehtori tehdä tämän päätöksen. Koulutuksen järjestäjän tulee myös päättää, kenellä on velvollisuus tällöin yhdessä oppivelvollisen ja tämän huoltajan kanssa laatia suunnitelma oppivelvollisuuden suorittamisesta erottamisen aikana.

Opiskelijalla on erottamisen aikana oikeus saada sellaista opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa opintojen etenemisen suunnitelman mukaisesti. Opiskelijalla on myös oikeus oppilas- ja opiskeluhuollon palveluihin.

Jos oppivelvollinen ilman perusteltua syytä ei osallistu tämän suunnitelman laadintaan tai ei noudata riittävästi suunnitelma voidaan opiskelija katsoa eronneeksi. Koulutuksen järjestäjän on päätettävä tältä osin

  • kenellä on toimivalta tehdä erottamispäätös
  • kenen tulee ennen oppivelvollisen eronneeksi katsomista ilmoittaa oppivelvolliselle sekä hänen huoltajalleen, että oppivelvollinen voidaan katsoa eronneeksi, mikäli hän ei osallistu suunnitelman laadintaan tai noudata suunnitelmaa riittävästi
  • kenen on selvitettävä ennen päätöksen tekemistä, onko oppivelvollinen aloittanut opinnot jossakin muualla
  • kenen on ilmoitettava erotetun oppivelvollisen yksilöinti- ja yhteystiedot oppivelvollisen asuinkunnalle sekä ilmoitettava oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämisestä huoltajalle

Erityinen tutkinto ja opintojen suorittaminen

Oppivelvollisuus ei tarkoita koulupakkoa, ja opintoja on voitava suorittaa koulutukseen osallistumatta. Tämä vastaa perusopetuksessa olevaa käytäntöä, josta on totutusti puhuttu kotiopetuksena. Lukiossa tämä tarkoittaa sitä, että oppivelvollinen vastaa itse osaamisen hankkimisesta sekä siihen liittyvistä kustannuksista. Oppivelvollisella on kuitenkin velvollisuus osoittaa, että on oppinut asioita ja etenee oppivelvollisuutensa suorittamisessa. Tämä tapahtuu osallistumalla erityiseen tutkintoon.

Oppivelvollisen on otettava yhteyttä lukioon, jossa hän haluaa suorittaa erityisen tutkinnon kokeet ja laadittava henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Erityisen tutkinnon kokeet vastaanottava koulutuksen järjestäjä on oppivelvollisuuslain mukaisessa ohjaus- ja valvontavastuussa oppivelvollisuuden suorittamisesta, vaikka oppivelvollinen ei ole lukiokoulutuksen opiskelija.

Erityisen tutkinnon suorittamisoikeus on kokeiden toimeenpanosta ja arvostelusta vastaavan koulutuksen järjestäjän harkinnassa. Erityistä tutkintoa suorittavalla oppivelvollisella on oikeus saada opetushenkilöstön tukea opintosuunnitelman laadinnassa, jossa suunnitellaan opintojen eteneminen.

Erityisen tutkinnon näyttöjen järjestäminen ja arviointi ovat opettajalle erikseen korvattavaa lisätyötä. Erityisen tutkinnon suorittaminen edellyttää näiden kokeiden järjestämistä ja osaamisen arviointia, josta lain mukaisesti vastaa opettaja.

Oppivelvollisuutta laajennettaessa opiskelijat otetaan ammatilliseen koulutukseen samalla periaatteella kuin ennenkin. Koulutuksen järjestäjä päättää opiskelijaksi ottamisen periaatteista ja toteutuksesta. Oppivelvollinen opiskelija on siihen asti, kunnes hän täyttää 18 vuotta.

Koulutuksen järjestäjän eli käytännössä opettajan ohjaus ja valvontavastuu oppivelvollisesta alkaa siitä, kun opiskelija tosiasiallisesti aloittaa opintonsa koulutuksen järjestäjän oppilaitoksessa opiskelijana. Pelkkä opiskelupaikan vastaanottaminen ei riitä vielä synnyttämään ohjaus- ja valvontavastuuta. Jos opiskelija siirtyy toiseen oppilaitokseen tai vaihtaa koulutusmuotoa, ammatillisen koulutuksen järjestäjän valvonta- ja ohjausvastuu jatkuu, kunnes oppivelvollinen aloittaa opintonsa uudessa oppilaitoksessa.

Tarvittaessa opiskelijaa ohjataan lisäksi sellaisten palvelujen piiriin (esim. sosiaali- tai terveyspalvelut, nuorisotoimen palvelut), jotka antavat tukea opiskelijan elämäntilanteeseen ja mahdollistavat opintojen jatkamisen.

Opetushallitus valmistelee VALPAS -tietojärjestelmää, jonka tarkoitus on koota ajantasainen tieto oppivelvollisen opiskelutilanteesta ja jonka kautta mm. tieto opintojen keskeytymisestä saatetaan asuinkunnan tietoon.

Oppimateriaalit

Uudistuksen myötä oppimateriaalien ja opiskelussa tarvittavien välineiden ja laitteiden hankintavastuu siirtyy koulutuksen järjestäjälle. Koulutuksen järjestäjä päättää, miten materiaalit hankitaan ja mahdollisesta yhteistyöstä niiden hankinnassa. Koulutuksen järjestäjille on kohdennettu materiaalien hankintaan rahoitusta, joka pohjaa kustannusten kartoitukseen vuonna 2019. Erilaiset käytännöt ja toimintamallit ovat mahdollisia, koska tilanteet vaihtelevat eri koulutuksen järjestäjien kesken.

Koulutuksen järjestäjälle säädettiin samalla opetushenkilön kuulemisvelvoite ennen oppimateriaalien sekä työvälineiden, -asujen ja -aineiden hankintaa. Kuuleminen ei OAJ:n mielestä tarkoita yksipuolista kuulemista, vaan yhteistoiminnassa käytyä keskustelua ja selvittämistä opetukseen parhaiten soveltuvasta oppimateriaalista ja -välineistä.

Oppimateriaalien ja välineiden hankintaan uudistukseen varatusta rahoituksesta kohdennettiin yhteensä 6,2 miljoonaa euroa. Tämä on tarkoitettu uusiin kuluihin, joita maksuttomuus aiheuttaa (esimerkiksi ICT-tuki, hankintojen järjestäminen ja hallinnointi, kierrätys). Paikallisesti on arvioitava, mistä lisätyötä muodostuu, ja lisätyö on korvattava.

Oppivelvollisen poissaolot ja opintojen eteneminen sekä opiskeluoikeuden menettäminen

Opiskelijan tulee osallistua henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti opetukseen sekä näyttöihin ja muuhun osaamisen osoittamiseen, jollei hänen poissaololleen ole perusteltua syytä. Tämä velvoite on ollut voimassa jo aiemmin. Nyt koulutuksen järjestäjän on lisäksi seurattava oppivelvollisen opintojen edistymistä. Käytännössä opettaja on se, jonka on seurattava oppivelvollisen ja muiden opiskelijoiden opetukseen osallistumista sekä opintojen etenemistä.

Poissaoloista ja opintojen puutteellisesta edistymisestä tulee jatkossa tiedottaa oppivelvollisen huoltajalle, jotta huoltaja voi osaltaan valvoa oppivelvollisuuden suorittamista. Huoltajalla on valvontavastuu oppivelvollisen opintojen suorittamisesta perusopetuksen tapaan. Opettajilla on oltava selkeä ohjeistus, milloin ja miten oppilaan poissaoloista ja opintojen etenemisessä olevista haasteista ilmoitetaan huoltajalle ja mitä toimenpiteitä opettajalta asiassa muutoin odotetaan.

Jos oppivelvollinen on aikeissa keskeyttää opintonsa, koulutuksen järjestäjän on selvitettävä yhdessä oppivelvollisen ja hänen huoltajansa mahdollisuudet suorittaa opintoja muussa oppimisympäristössä tai hakeutua muuhun koulutukseen. Tarvittaessa vaihtoehdot selvitetään yhteistyössä toisen koulutuksen järjestäjän kanssa. Käytännössä opettaja, erityisopettaja ja opo selvittävät näitä mahdollisuuksia.

Koulutuksen järjestäjän on myös selvitettävä oppivelvollisen saamien koulutuksen järjestäjän tukitoimien riittävyys. Käytännössä opettajan tehtävänä on opiskelijan kanssa arvioida, tarvitseeko opiskelija tukea opintoihinsa ja kertoa tarvittavista tukimuodoista rehtorille, jotta koulutuksen järjestäjältä saadaan tuen toteuttamiseen riittävät resurssit. Tarvittaessa koulutuksen järjestäjän on ohjattava oppivelvollinen hakeutumaan muiden tarkoituksenmukaisten palveluiden piiriin. Tässä keskeinen ohjausvastuu on opettajan lisäksi opiskeluhuollon ammattihenkilöillä.

Keskeyttämisuhkatilanteessa oppivelvollisella on myös oikeus saada lisää opinto-ohjausta. Oppivelvollisuuden laajentamiseen kohdennetusta rahoituksesta ammatillisen koulutuksen rahoitusta lisättiin tämän johdosta 5,8 miljoonaa euroa. Tämä velvoite on otettava huomioon opinto-ohjaajien työajan resursoinnissa, ja se voi edellyttää lisärekrytointeja opinto-ohjaukseen.

Jos oppivelvollinen ei kuukauteen osallistu opetukseen, katsotaan hänen menettäneen opiskeluoikeutensa. Koulutuksen järjestäjän pitää päättää, kenellä (esimerkiksi rehtori) on oikeus tehdä päätös opiskeluoikeuden menettämisestä eli erottaa opiskelija. Samalla sen on päätettävä

  • kenen tulee ennen oppivelvollisen eronneeksi katsomista ilmoittaa oppivelvolliselle sekä hänen huoltajalleen, että oppivelvollinen voidaan katsoa eronneeksi, mikäli hän ei osallistu opetukseen
  • kenen on selvitettävä ennen päätöksen tekemistä, onko oppivelvollinen aloittanut opinnot jossakin muualla
  • kenen on ilmoitettava oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttäneen oppivelvollisen yksilöinti- ja yhteystiedot oppivelvollisen asuinkunnalle sekä ilmoitettava oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämisestä huoltajalle

Oppivelvollisen määräaikainen erottaminen ja opiskelu sekä eronneeksi katsominen

Oppivelvollinen voidaan erottaa kurinpidollisista syistä jatkossa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Koulutuksen järjestäjän tulee päättää, voiko rehtori tehdä tämän päätöksen. Koulutuksen järjestäjän tulee myös päättää, kenellä on velvollisuus tällöin yhdessä oppivelvollisen ja tämän huoltajan kanssa laatia suunnitelma oppivelvollisuuden suorittamisesta erottamisen aikana.

Opiskelijalla on erottamisen aikana oikeus saada sellaista opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa opintojen etenemisen suunnitelman mukaisesti. Opiskelijalla on myös oikeus oppilas- ja opiskeluhuollon palveluihin.

Jos oppivelvollinen ilman perusteltua syytä ei osallistu tämän suunnitelman laadintaan tai ei noudata riittävästi suunnitelmaa, voidaan opiskelija katsoa eronneeksi. Koulutuksen järjestäjän on päätettävä tältä osin

  • kenellä on toimivalta tehdä erottamispäätös
  • kenen tulee ennen oppivelvollisen eronneeksi katsomista ilmoittaa oppivelvolliselle sekä hänen huoltajalleen, että oppivelvollinen voidaan katsoa eronneeksi, mikäli hän ei osallistu suunnitelman laadintaan tai noudata suunnitelmaa riittävästi
  • kenen on selvitettävä ennen päätöksen tekemistä, onko oppivelvollinen aloittanut opinnot jossakin muualla
  • kenen on ilmoitettava erotetun oppivelvollisen yksilöinti- ja yhteystiedot oppivelvollisen asuinkunnalle sekä ilmoitettava oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämisestä huoltajalle

Erityinen tutkinto ja opintojen suorittaminen

Oppivelvollisuus ei tarkoita koulupakkoa, ja opintoja on voitava suorittaa koulutukseen osallistumatta. Tämä vastaa perusopetuksessa olevaa käytäntöä, josta on totutusti puhuttu kotiopetuksena. Ammatillisessa koulutuksessa tämä tarkoittaa sitä, että oppivelvollinen vastaa itse osaamisen hankkimisesta sekä siihen liittyvistä kustannuksista. Oppivelvollisella on kuitenkin velvollisuus osoittaa, että hän on oppinut asioita ja etenee oppivelvollisuutensa suorittamisessa. Tämä tapahtuu osallistumalla näyttöön.

Oppivelvollisen on otettava yhteyttä ammatilliseen oppilaitokseen, jossa hän haluaa näytön suorittaa, ja hänelle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma HOKS. Näytöt vastaanottava koulutuksen järjestäjä on oppivelvollisuuslain mukaisessa ohjaus- ja valvontavastuussa oppivelvollisuuden suorittamisesta, vaikka oppivelvollinen ei ole siellä varsinaisena opiskelijana. Näytön suorittamisoikeus on kokeiden toimeenpanosta ja arvostelusta vastaavan koulutuksen järjestäjän harkinnassa.

Näyttöä suorittavalla oppivelvollisella on oikeus saada opetushenkilöstön tukea HOKSin laadinnassa. Siinä suunnitellaan opintojen eteneminen näyttöjen osalta. Näytöt järjestetään vastaavasti kuin muidenkin opiskelijoiden näytöt.

Jälkiohjaus

Ammatillisessa on uutena ohjaustoimena perustutkinnon suorittaneille jälkiohjaus jatko-opintoon hakeneille ja ilman paikkaa jääneille. Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta jatko-opintoihin hakeutumisessa tutkinnon suorittamisvuotta seuraavan vuoden loppuun. Ohjauksen antaa se koulutuksen järjestäjä, jonka oppilaitoksessa tutkinto on suoritettu.

Jälkiohjausta annetaan henkilön pyynnöstä, jos henkilö on hakeutunut ammattikorkeakouluun tai yliopistoon, mutta ei ole saanut opiskelupaikkaa.

Jos tutkinnon suorittaneen tavoitteena on siirtyä työelämään, hän saa tarvitsemaansa ohjausta TE-toimistoista ja ohjaamoista. Tällöin hänellä ei ole oikeutta jälkiohjaukseen.

Ammatillisen koulutuksen rahoitusta lisättiin uuden jälkiohjausvelvoitteen johdosta 0,2 miljoonaa euroa. Uusi velvoite on otettava huomioon opinto-ohjaajien työajan resursoinnissa, ja se voi edellyttää lisärekrytointeja opinto-ohjaukseen.

Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus astuu voimaan 1.8.2022 alkaen.

Uusi tutkintokoulutukseen valmentava koulutus TUVA yhdistää perusopetuksen lisäopetuksen (kymppiluokka), lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen (LUVA) ja ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen (VALMA) yhtenäiseksi nivelvaiheen koulutuskokonaisuudeksi 1.8.2022.

Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus on tarkoitettu valmentavaa koulutusta tarvitseville oppivelvollisuusikäisille sekä muille toisen asteen opintoja suunnitteleville. Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet opiskella toisen asteen koulutuksessa.

TUVA-koulutuksesta ja sen perusteista tarkemmin tietoa täältä

 
 

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Mietityttääkö oppivelvollisuuden laajentamisessa jokin? Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuille on koottu vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin. Pääset sivulle tästä.

Kysymyksiä ja vastauksia
 

Oppivelvollisuus-aiheiset jutut Opettaja-lehdessä

Uusi pidennetty oppivelvollisuus on esillä usein myös Opettaja-lehdessä. Löydät ne täältä.

Opettajan oppivelvollisuus-jutut