• logo
  • logo
Sopimukset

Mikä perusopetuksen vuosityöaikakokeilu?

OAJ:n hallitus hyväksyi tammikuussa 2018 sopimuksen perusopetuksen vuosityöaikakokeilusta. Kokeilun tavoitteena on selvittää, voisiko vuosityöaika muun muassa rajata opettajien työmäärää ja tuoda palkanmaksun piiriin sellaisia työtehtäviä, joista nykyjärjestelmässä ei makseta korvausta.

Vuosityöaikakokeilun tavoitteena on selvittää, voisiko vuosityöaika muun muassa auttaa rajaamaan opettajien työmäärää ja tuoda palkanmaksun piiriin sellaisia työtehtäviä, joista nykyisessä opetusvelvollisuustyöajassa ei makseta.

OAJ:n hallitus hyväksyi tammikuun 2018 lopussa sopimuksen perusopetuksen vuosityöajan kokeilusta. Uutta työaikamallia kokeillaan tällä hetkellä neljässä eri kunnassa.

Kokeilusta sovitaan paikallisesti

Kevään 2018 aikana muutamassa kaupungissa käytiin paikallisia neuvotteluita paikallisesta kokeilusopimuksesta ja soveltamisohjeista. Helsingissä, Vantaalla ja Lahdessa neuvottelut etenivät paikallisiin sopimuksiin, jotka hyväksyttiin ensin kunkin kaupungin paikallisyhdistyksessä ja opetustoimessa, sitten keskustasolla OAJ:n hallituksessa ja kuntatyönantajia edustavassa KT:ssä.

Helsingissä, Vantaalla ja Lahdessa kokeilu käynnistyi 1.8.2018. Vuoden 2019 alusta mukaan liittyi vaasalainen alakoulu.

Koska kokeilusta sovitaan paikallisesti, sen soveltaminen poikkeaa toisistaan hieman eri kaupungeissa. Näinhän on myös nykyisen OVTES:n soveltamisalalla.

Tällä hetkellä uutta työaikamallia kokeilee alle 200 opettajaa, joten kyseessä on hyvin pieni ja rajattu kokeilu.

Opettajat päättävät, lähteekö koulu kokeiluun

OAJ:n hallitus on linjannut, että kokeiluun voivat osallistua vain sellaiset koulut, joiden opettajat haluavat siihen osallistua.

Mukana olevien koulujen OAJ:n jäsenet ovat äänestäneet halukkuudestaan lähteä mukaan kokeiluun, joten kokeilu ei voi alkaa vastoin opettajien enemmistön tahtoa.

Kolmivuotiseen kokeiluun on mahdollista tulla mukaan

Kokeiluun ei voi tulla mukaan mikä tahansa kunta tai koulu. Mikäli paikallisesti asiasta ollaan sekä yhdistyksen että työnantajan taholta kiinnostuneita, kannattaa olla yhteydessä OAJ:n toimistoon. Kuitenkin tavoitteena on, että vuosityöaikaa päästäisiin testaamaan myös yläkouluissa.

Kokeilun viimeinen aloittamisajankohta on 1.8.2020, ja sen tulee kestää korkeintaan kolme vuotta. Kaikki kokeilut päättyvät viimeistään 31.7.2023.

Kokeilu on mahdollista irtisanoa

Kokeilun on tarkoitus kestää kolme vuotta, mutta se on mahdollista irtisanoa, mikäli se ei täytä OAJ:n hallituksen asettamia tavoitteita.

Kokeilun ja tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti paikallisissa ohjausryhmissä ja OAJ:n päättävissä toimielimissä. Saatujen kokemusten perusteella voidaan arvioida, mihin suuntaan työaikamalleja jatkossa tulisi kehittää, jotta ne vastaisivat entistä paremmin opettajien nykyistä työtä. Vuosityöaikamalli on yksi tapa yrittää vastata haasteeseen.

Tutustu sopimuksen tavoitteisiin (PDF)

Kohti kokonaisvaltaista työnkuvan hahmottamista

Peruskoulun opettajan vuosityöaika on kokeilussa vähintään 1 520 tuntia. Kokeilun avulla siirrytään opetusvelvollisuustyöaikajärjestelmän mukaisesta oppituntien laskemisesta kohti kokonaisvaltaista opettajan työnkuvan hahmottamista, jossa kaikesta sovitusta työstä maksetaan korvaus. Itse koulupäivän arkea ei työaikajärjestelmällä ole tarkoitus muuttaa.

Kokeilu mahdollistaa sellaistenkin työtehtävien korvaamisen, joita OVTES ei opetusvelvollisuustyöajassa tunnista. Työaikaa voidaan määritellä käytettäväksi esimerkiksi pedagogisten asiakirjojen laatimiseen, erilaisten projektien läpiviemiseen, lukuisiin koulujen hankkeisiin, teemapäiviin ja muuhun koulutyön perusarkeen.

Myöskään opettajien työpäivien lukumäärä ei muutu, vaan se pysyy lain mukaisessa 190 oppilastyöpäivässä. Niin ikään kaikki oppilaiden ja opettajien loma-ajat säilyvät kokeilussa ennallaan.

Jos työmäärä kasvaa, myös työaika ja palkka kasvavat

Työaika ja vastaavasti palkka voivat olla sopimuksen perustasoa korkeammat. Vuosityöajassa kaikille opettajalle määrätyille tehtäville määritellään resurssi työaikana. Jos tehtäviä määritellään enemmän kuin 1 520 tuntia vuodessa, nousee työaika ja siten myös palkka.

1 520 tunnin vuosityöaikaan perustuvat hinnoittelutunnuksen mukaiset peruspalkat voit tarkistaa alla olevasta dokumentista.

Peruskoulun kokeilupalkat 1.4.2019 lukien (PDF)

Kokeilusta kysyttyä

Opettajan työnkuva on muutoksessa. Opettajien suunnittelutyö on lisääntynyt, ja suunnittelutyön määrä kasvaa entisestään. Suunnitteluun ja valmisteluun tarvitaan lisää aikaa, koska oppimispolut ovat entistä yksilöllisempiä ja uusi opetussuunnitelma vaatii yhteissuunnittelua ja oppimisen arviointia. Vuosityöaikakokeilun tarkoituksena on selvittää, voisiko vuosityöajan avulla kohdistaa työaikaa nykyistä paremmin opettajan suunnittelutyöhön.

Opettajan työ ei siis enää painotu oppitunteihin niin paljon kuin ennen. Sen sijaan oppituntien ulkopuolinen työ on lisääntymässä. Opetusvelvollisuustyöajassa korostuvat oppitunnit ja niiden suunnittelu, mutta muut opettajan työntehtävät eivät. Nykyinen työaikajärjestelmä ei tunnista tehtäviä, jotka opettajan työssä ovat lisääntymässä.

Vuosityöaikakokeilun avulla OAJ haluaa selvittää, voisiko toisenlainen työaikamalli huomioida palkanmaksun perusteena myös ne opettajan tehtävät, joille ei tällä hetkellä ole palkkaperustetta. Voimme kuitenkin vain arvioida ja tehdä oletuksia siitä, kuinka paljon opettajat tekevät suunnittelu- ja kehittämistyötä. Kokeilemme, jotta voimme nähdä, ovatko oletuksemme lainkaan oikean suuntaiset.

Työaikajärjestelmän on oltava sellainen, että se huomioi kaiken opettajan tekemän työn, tehtiinpä työ oppitunneilla tai niiden ulkopuolella. Sen vuoksi täytyy kokeilla, olisiko vaihtoehtona oppituntien laskemisen sijaan kaiken työn laskeminen.

OAJ:n paikallisyhdistykset tekevät yhdessä kuntien kanssa paikallisen kokeilusopimuksen, joten vain paikallisyhdistysten jäsenet voivat vaikuttaa äänestämällä. Järjestöön kuuluminen on yksi tapa vaikuttaa omiin asioihinsa.

Kun yhteistoiminnan tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa osallistua kunnan toiminnan kehittämiseen ja antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun sekä samalla edistää kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua, olisi hyvää henkilöstöpolitiikkaa käydä yt:n mukainen menettely silloin, kun kokeiluun päätetään lähteä.

Kunnallisen yt-lain 13 §:n yhteistoimintavelvoite voidaan katsoa täytetyn myös silloin, kun työntekijät, joita asia koskee, ovat osallistuneet asian valmisteluun itse tai edustajiensa välityksellä, eikä asiassa ole tämän jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Työnantajan on tällaisessa valmistelussa tuotava ilmi, että käsittely korvaa yhteistoimintamenettelyn.

Saman lain 18 §:n mukaan ei tarvitsisi käydä yt-lain mukaista neuvottelua lainkaan.

Vuosityöaikakokeilussa on vuosityötunteihin perustuva työaika, joka sisältää edelleen erittäin paljon opettajan autonomiaa ja vapautta. Vuosityöaikakokeilussa opettaja saa valita työnsä ajankohdan ja paikan vähintään 25–40 prosentin osalta.

Opettajien pedagoginen vapaus on tärkeä asiantuntijatyön elementti, joka ei myöskään ole sidoksissa opettajien työaikajärjestelmään. Opetukseen liittyvä pedagoginen vapaus säilyy, sillä opettajilla on paljon erilaisia tapoja opettaa. Vapaus tuo mahdollisuuden luovuudelle ja innovatiivisuudelle sekä mahdollisuudelle kehittää omaa opettajuuttaan. Tämä on OAJ:lle tärkeä arvo suomalaisessa koulussa.

Kokeilun tarkoituksena ei ole poistaa opettajan vapautta työnsä suunnittelusta ja kehittämisestä. Tavoitteena on saada nykyinen yhteissuunnittelu työaikaresurssin piiriin, mutta tarkoituksena ei ole sitoa opettajan kaikkea työtä työpaikalle.

Ei aja. Nyt on käynnissä pieni kokeilu, joka päättyy 31.7.2023, jonka jälkeen tilannetta arvioidaan.

Suomessa vuosityöaikamallia ollaan vasta kokeilemassa. Emme kokeile samanlaista työaika- ja palkkausjärjestelmää kuin Ruotsissa.

Sidottua työaikaa on Suomen vuosityöaikakokeilussa vähemmän kuin Ruotsissa. Lisäksi Suomen kokeilussa veso-päivät sisältyvät sidottuun työaikaan ja vanhempainillat ym. tapaamiset tehdään työaikana eikä työajan ulkopuolella, kuten Ruotsissa. Myös kesäkeskeytys säilyy kokeilussa nykyisellään.

Vuosityöaikakokeilu on rajallinen, jotta se pysyy kontrollissa ja jotta voimme kouluttaa kokeilussa mukana olevia.

Mukana täytyy kuitenkin olla riittävän paljon kouluja, jotta voimme saada kokemuksia erilaisista kouluista. Siksi OAJ:n tavoitteena on, että yläkoulut tai yhtenäiset peruskoulut osallistuisivat kokeiluun.

Kokeilua seurataan koko ajan ja kaikki esiintyneet ongelmat ratkaistaan neuvottelumenettelyllä – eli samaan tapaan kuin kaikissa sopimuksissa.

Kokeilussa on mukana paikallinen ohjausryhmä, joka seuraa, että sopimusta noudatetaan ja tulkitaan oikein. Jos ongelma ei ratkea paikallisesti, se ratkaistaan keskustasolla. Jos ongelmat ovat ylitsepääsemättömiä, sopimus voidaan myös irtisanoa.

Suomalaiset opettajat opettavat enemmän kuin kollegansa muissa maissa, oman jaksamisensa kustannuksella. Vuosityöaikakokeilun tarkoituksena selvittää, auttaisiko vuosityöaika rajaamaan opettajien työmäärää.

Sisäilmaongelmat ovat edunvalvonnan keskeinen painopiste. OAJ on ottanut useasti kantaa koulujen sisäilmaongelmiin, laatinut toimintaohjeita ja lausuntoja sekä vaikuttanut työryhmissä, jotta niin koulurakentamisen ja -remontoinnin laatu kuin sisäilmasairastuneiden turvan parantaminen. Valitettavasti koulujen sisäilmaongelmat eivät ratkea millään työaikajärjestelmällä.

Kokeilun yksi työsuojelullinen tavoite on työn ja työajan rajaaminen.

Kaikki sopimukset vaativat pitkäjänteistä työtä. Kokeilun runkosopimus on väljä, jotta sen puitteissa voitaisiin kokeilla mahdollisimman monia erilaisia ratkaisuja. Vasta erilaisia malleja kokeilemalla voimme saada tietoa siitä, millainen sopimus toimii ja millainen ei. Kokeilematta toisenlaiseen työaikajärjestelmään siirtyminen ei kannata. Kokeilut ovat turvallinen tie kehittää sopimuksia.

Paikalliset kokeilut ovat hyvä keino kehittää kokeilun runkosopimusta. Kokeilun perusteella etsimme mallia, jota voi kehittää tai hylätä. Kokeilut ovat alkuvaiheessa, joten vielä ei voidakaan tietää, mihin lopputulokseen kokeilussa päästään.

Kokeilun avulla kerätään tietoa uusista työaikamalleista. Jos kokeilun jälkeen päädyttäisiin siirtyä vuosityöaikamalliin, tällöin neuvoteltaisiin uusi sopimus, jossa huomioitaisiin kokeilusta saadut kokemukset.

Kokeilut ovat alkuvaiheessa, joten vielä ei voidakaan tietää, mihin lopputulokseen kokeilussa päästään.

Kokeilun runkosopimus jättää tilaa paikallisille soveltamismahdollisuuksille, koska paikalliset olosuhteet ovat hyvin erilaisia. Sopimuksen puitteissa voidaan kokeilla erilaisia ratkaisuja. Jos jokaisessa kunnassa olisi samanlainen sopimus, emme saisi tietoa erilaisten mallien tarkoituksenmukaisuudesta sekä sopimuksen tulkinnasta ja soveltamisesta.

Uskomme vahvasti siihen, että paikalliset toimijat voivat löytää erilaisia toimivia käytäntöjä.

Kaikkia sopimuksia voidaan valitettavasti tulkita väärin. Kokeilusopimus voi altistaa myös sellaisille tulkinnoille, joita sopimuksella ei ole haluttu mahdollistaa. Tällaisissa tapauksissa kokeilu irtisanottaisiin.

Kokeilua seurataan ja kehitetään koko ajan. Kaikkiin esille tulleisiin epäkohtiin haetaan ratkaisua kokeilun aikana.

Ei voida kaikkien opettajien osalta – ei edes perusopetuksen opettajien. Kokeilun täytyy olla rajallinen, jotta se on hallittavissa.

Kokeilun avulla saadaan kuitenkin tietoa siitä, miten sopimusta tulisi soveltaa ja kuinka sitä tulisi kehittää. Samoin kokeilun avulla etsitään muun muassa keinoja opettajien työmäärän rajaamiseksi.

On. Kyseessä on kolmivuotinen kokeilu, joka loppuu viimeistään vuonna 2023. Kokeilut voivat loppua aiemminkin, jos 1.8.2020 ei aloiteta enää uusia kokeiluja.

Johtopäätöksiä vuosityöaikamallista tehdään vasta kokeilun jälkeen. Tällöin myös sopimusta täytyy tarkastella uudelleen.

Tähän on useita syitä. Kokeilun ehtona on, että kunta palkkaa uudet viranhaltijat 1.8. alkaen, mutta kaikissa kunnissa näin ei ole. Tällaisten kuntien kanssa ei voi tehdä kokeilusopimusta.

Tämän kokeilusopimuksen pohjatyötä on ollut tekemässä viitisen kaupunkia, joista kokeilukouluja on ensisijaisesti haettu rajallisesti. Näissä kunnissa kokeiluun lähtemisestä on keskusteltu alun perinkin vain muutamissa kouluissa, vaikka kokeilu onkin jäänyt hieman toivottua pienemmäksi. Kokeilun läpi vieminen edellyttää työnantajalta riittävää taloudellista satsausta ja riittävää henkilöstöresurssia.

Osa opettajista ei luultavasti pidä kokeilun runkosopimusta tarpeeksi hyvänä, jotta haluaisivat osallistua kokeiluun. Uuden kokeileminen vaatii runsaasti voimavaroja, joten voi olla, ettei kaiken muun ”hankehumpan” lisäksi ei ole enää ollut energiaa lähteä kokeiluun. On mahdollista, että osalle opettajista ei ole muodostunut selkeää kuvaa kokeilusta, ja kokeilu arveluttaa tämän vuoksi.

Kokeilun alkamisen edellytys on, että vähintään puolet koulun OAJ:hin kuuluvista opettajista äänestävät kokeilun puolesta. Osassa kouluissa osallistuminen on jäänyt kiinni muutamasta äänestä.

Tätä selvitetään kokeilun aikana. Perusopetuksen oppilaanohjauksessa toimii, mutta aineenopettajien osalta johtopäätöksiä voidaan vetää vasta kokeilun jälkeen.

Kun sopimusneuvottelutulos saavutettiin, OAJ arvioi väärin kokeilun kiinnostavuuden. Asiasta ei ymmärretty viestiä aluksi tarpeeksi, mutta viestintää on sittemmin lisätty merkittävästi: esimerkiksi alueellisesti ja paikallisesti on järjestetty lukuisia vuosityöaikakokeilukoulutuksia ja -tilaisuuksia. Toki viestinnässä on aina petrattavaa. Edunvalvonnallisista asioista viestiminen on kokonaisuudessaan tärkeää riippumatta siitä, liittyykö viestintä vuosityöaikakokeiluun vai ei.

Kokeilukunnissa toimii paikallinen ohjausryhmä, joka on tiiviissä yhteistyössä OAJ:n kanssa koko kokeilun ajan. Paikallisten toimijoiden kanssa viestitään aina, kun sille on tarvetta. OAJ on käynyt esimerkiksi vierailemassa kouluilla. Kokeiluun osallistuville opettajille tehdään kyselyitä pitkin kokeilua, sillä heidän kokemuksensa antaa kaikkein tärkeintä tietoa kokeilun kannalta.

Vuosityöaikakokeilussa mukana olevat jäsenet ovat äänestäneet kokeiluun osallistumisesta. Tällöin jäsenet ovat saaneet itsenäisesti päättää, haluavatko osallistua kokeiluun.

Kun kokeilut loppuvat viimeistään 2023, senhetkiset OAJ:n päättävät elimet arvioivat, miten kokeilun jälkeen edetään. Tähän asti jäsenäänestyksiä ei ole ollut, mutta jos asia katsotaan merkittäväksi ja tarpeelliseksi, niin silloinen valtuusto voisi ehdottaa jäsenäänestystä.

Kyllä. Kokeilua seurataan hyvin tarkasti, ja siitä raportoidaan säännöllisesti myös kokeilun aikana. OAJ:n tulo- ja palkkapoliittinen toimikunta ja hallitus saavat joka kokouksessa raportin kokeilun etenemisestä. Raporttien pohjalta kokeilun etenemistä kehitetään yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa.

Lisäksi paikallisyhdistykset ja paikalliset seurantaryhmät seuraavat kokeilua koko ajan. Kokeiluun osallistuvien opettajien kokemuksia seurataan kyselyin. Myös kokeilusta kieltäytyneiden opettajien kokemuksia on kerätty keväällä 2019.

Näin kokeilu etenee

Voit klikata kuvat suuremmaksi.

Päätös mahdollisesta osallistumisesta
vuosityöaika-prosessikuva-2019-osa-1-valmis_lev1170px_NETTI.png
Kokeilun kulkuvuosityöaika-prosessikuva-2019-osa-2-valmis_lev1170px_NETTI.png

Materiaalia kokeilusta

Perusopetuksen vuosityöaikakokeiluista
Miksi työaikajärjestelmiä kehitetään? Diasarja avaa perusopetuksen vuosityöaikakokeiluiden taustoja ja tavoitteita.

Vuosityöaika – kokeilutilanne ja näkemyksiä työaikajärjestelmän kehittämisestä vuodelta 2014
OVTES:n vuosityöajan kokeilutilanne ja näkemyksiä työaikajärjestelmän kehittämisestä. (TUPA syksy 2014)