Miksi vuosityöaikaa kokeillaan perusopetuksessa?
Perusopetuksen vuosityöaikakokeilun tavoitteena kokeilla, voisiko vuosityöaikajärjestelmä vastata opettajien työnkuvan muutokseen. Kokeilun avulla kerätään tietoa, miten nykyistä työaikajärjestelmää tulisi kehittää.
Työaikajärjestelmien kehittämisestä on puhuttu pitkään. Opetusvelvollisuuteen perustuvaa työaikajärjestelmää on arvosteltu siitä, että se ei pysty mukautumaan opettajan jatkuvasti muuttuvaan työnkuvaan. Koulutyön arjessa on yhä enemmän tehtäviä, jotka eivät ole palkanmaksun perusteena nykyisessä työaikajärjestelmässä.
Kokeilun tavoitteena vastata opettajien työnkuvan muutokseen. Perusopetuksen vuosityöaikakokeilun avulla kerätään tietoa, miten nykyistä työaikajärjestelmää tulisi kehittää. Kokeilun tarkoituksena on katsoa tulevaan ja yrittää etsiä sellainen työaikajärjestelmä, joka pysyy opettajan työnkuvan muutosten mukana.
Opetusvelvollisuuteen perustuvassa työaikajärjestelmässä palkanmaksun perusteena ovat opettajan pitämät oppitunnit – eli opetusvelvollisuustunnit mahdollisine ylitunteineen. Muut määrätyt tehtävät opettaja tekee ilman erillistä korvausta.
OAJ korostaa, että kaikesta työstä täytyy saada korvaus. Vuosityöajassa kaikki opettajalle määrätty työ on näkyvillä työaikasuunnitelmassa, joten kaikki opettajan tekemä työ on myös palkanmaksun perusteena.
Miten opettajan työnkuva on muuttunut?
Opettajan työnkuva on muuttunut vuosien saatossa hyvin paljon, sillä työ ei painotu enää ainoastaan oppitunteihin ja niiden vaatimaan suunnitteluun. Aiempaa yksilöllisempään suuntaan menevä opetus lisää suunnittelutyötä ja vaatii enemmän palavereita ja yhteistyötä kodin kanssa.
Uudet opetussuunnitelmat edellyttävät yhä enemmän opettajien yhteistyönä tehtävää suunnittelua ja opetustyön arviointia. Lisäksi muun muassa kolmiportainen tuki on lisännyt opettajan työn määrää.
Iso osa opettajan työajasta meneekin itse asiassa muuhun kuin opettamiseen. Opetusvelvollisuuteen perustuva työaikajärjestelmä ei vastaa opettajan nykyistä työnkuvaa; nyt kasvava työmäärä hoidetaan oppituntien ulkopuolella, mutta palkka määräytyy suurimmalta osin oppituntien perusteella.
Vuosityöaikakokeilu selvittää, voisiko uusi työaikamalli huomioida nykyjärjestelmää paremmin opettajan työn muutoksen. Opetustuntien ulkopuolinen työ, yhteistyöt ja kehittämistehtävät ovat lisääntyneet huomattavasti, eikä niistä saa täyttä korvausta. Vuosityöajassa opettajalle maksetaan korvaus myös kaikesta opetuksen ulkopuolisesta työstä toisin kuin nyt.
Kohti rajattua työmäärää
Työmäärän kasvaminen on yleisesti tunnettu ilmiö opetusalalla, ja OAJ:n huolena on opettajien työssäjaksaminen. Opetusalan työolobarometrin mukaan opettajat tekevät todella pitkää työpäivää. Vaarana on, että opettajat uupuvat alati kasvavan työkuormansa alle.
Vuosityöaikakokeilun tavoitteena on selvittää, voisiko uudenlainen työaikamalli rajata ja järkevöittää työmäärää. Järjestönä haluamme, ettei yhdenkään opettajan työmäärä ei käy kohtuuttomaksi.
Opetusvelvollisuustyöajassa opettaja tekee useita tehtäviä ilman erillistä korvausta, jolloin vaarana on, että opettaja tekee työtä urakkatyönä omalla ajallaan ja oman jaksamisensa kustannuksella.
Vuosityöajassa kaikki opettajan työ on kirjoitettu näkyviin työsuunnitelmaan, joten opettajan ei tarvitse tehdä muita kuin hänelle määriteltyjä tehtäviä. Työaikasuunnitelman toteutumista myös seurataan, jotta työmäärä ei käy liian isoksi.
Kokeilusta kysyttyä
OAJ:n hallitus on päättänyt perusopetuksen vuosityöaikakokeilusta, ei vuosityöaikaan siirtymisestä. Kokeilun avulla kerätään tietoa, miten nykyistä työaikajärjestelmää tulisi kehittää. Kokeilu koskettaa hyvin pientä osaa OAJ:n jäsenistä. Tällä hetkellä kolmivuotisessa kokeilussa on mukana yhdeksän koulua viidestä eri kunnasta.
Työaikajärjestelmien kehittämisestä on puhuttu pitkään. OAJ:n valtuusto on kirjannut jo useaan tavoiteohjelmaansa tavoitteeksi työaikajärjestelmien kehittämisen. Lisäksi valtuusto on jo pitkään linjannut, että kaikki opettajan tekemä työ tulee saada palkanmaksun perusteeksi. Tästä syystä vuosityöaikaa kokeillaan.
Opetusvelvollisuuteen perustuvassa työaikajärjestelmässä on omat puutteensa. Yksi sen puutteista on, että opetusvelvollisuusjärjestelmässä kaikki opettajan tekemä työ ei ole palkanmaksun perusteena. Suuret erot opetusvelvollisuuksissa nähdään myös ongelmallisina. Vuosityöaikakokeilulla etsitään ratkaisua muun muassa näihin asioihin.
OAJ:n hallitukselle asioita valmisteleva tulo- ja palkkapoliittinen toimikunta saa jokaisessa kokouksessaan ajantasaisen selvityksen vuosityöaikakokeilujen tilanteesta. Toimikunnan jäsenet ovat kentän luottamustehtäviä hoitavia henkilöitä kuten pääluottamusmiehiä.
Kokeilun soveltamisohjeita kehitetään ja niiden noudattamista seurataan ja ohjataan myös keskustasolta yhteistyössä paikallisten luottamusmiesten kanssa. Luottamusmiehet ovat saaneet koulutusta vuosityöaikajärjestelmästä ja sen soveltamisesta. OAJ:n neuvottelujohtaja, neuvottelupäälliköt ja työmarkkina-asiamiehet käyvät kaikissa vuosityöaikaa kokeilevissa kouluissa ja lisäksi opettajayhdistysten tilaisuuksissa, jolloin opettajat pääsevät kysymään mieltään askarruttavista asioista kasvokkain.
OAJ:n päättävissä elimissä ja toimistolla seurataan kokeilun etenemistä tarkasti, ja selvityksiä tehdään säännöllisesti. OAJ kerää kokemuksia kokeilussa mukana olevilta opettajilta, ja heidän esittämänsä kokemukset ja huolet otetaan huomioon. Sekä OAJ:n tulo- ja palkkapoliittinen toimikunta että hallitus saavat joka kokouksessa raportin kokeilun etenemisestä. Raporttien pohjalta kokeilun etenemistä kehitetään yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa.
Ammatillisen toisen asteen ja perusopetuksen tilannetta ei voi verrata toisiinsa. Ammatillisessa koulutuksessa vuosityöaikaan siirryttiin pysyvästi ammatillisen koulutuksen reformin vuoksi. Koko ammatillista koulutusta koskeva uusi lainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2018 alusta.
Uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö on muuttanut opettajan työnkuvaa huomattavasti. Reformin yhteydessä oppilaitosten toiminta on muuttunut siten, että perinteinen lähiopetus on vähentynyt OAJ:n vastustuksesta huolimatta merkittävästi. Työpaikoilla oppiminen ja työelämäyhteistyö on lisääntynyt moninkertaiseksi aiempaan verrattuna. Työaikajärjestelmää oli pakko muuttaa, koska uudessa lainsäädännössä ei ole enää oppitunnin käsitettä, johon opetusvelvollisuusjärjestelmän palkanmaksu perustui. Opetusvelvollisuusjärjestelmä ei siis enää tunnista oppilaitoksissa tehtävää työtä.
Lisäksi opiskelijat voivat aloittaa opintonsa ympäri vuoden, joten opetus sijoittuu lukuvuoden aikana aikaisempaan lainsäädäntöön ja rahoitusjärjestelmään verrattuna toisin. Myös tämän vuoksi opettajien työaikajärjestelmää oli pakko muuttaa.
Perusopetuksessa vastaavaa lakimullistusta ei ole näköpiirissä. Siksi perusopetuksessa ei ole mitään tarvetta muuttaa työaikajärjestelmää pysyvästi, vaan kyseessä on aito kokeilu. Vuosityöaikakokeilun tarkoituksena on kokeilla, voisiko vuosityöaika toimia perusopetuksessa.
Tähän ei ole vielä vastausta, vaan se selviää kokeilun edetessä. Kokeilun pohjalta selvitetään, voisiko tämänkaltainen työaikamalli sopia myös perusopetukseen. Perusopetuksessa opetusvelvollisuuksia on kuusi eri ryhmää: 18, 20, 21, 22, 23 ja 24.
Vuosityöaikakokeilussa ensimmäisen vuoden sitomattoman työajan vähimmäisprosentit menevät opetusvelvollisuuksien mukaan neljään eri ryhmään: opv 18 = vähintään 40 %, opv 20 ja 21 = vähintään 35 %, opv 22 ja 23 = vähintään 30 % ja opv 24 = vähintään 25 %.
KT ei kiistä kustannusvaikutusten nousua. Kokeilussa työnantajien palkkakustannukset ovat nousseet kolmesta viiteen prosenttia.
Työaikajärjestelmien kehittämisestä on puhuttu pitkään, sillä opetusvelvollisuustyöaikajärjestelmä ei vastaa kaikilta osin opettajan nykyistä työnkuvaa. Perusopetuksen vuosityöaikakokeilu on yksi keino tarkastella opettajien työaikaa.
OAJ haluaa kehittää työaikajärjestelmiä, mutta se ei tarkoita nimenomaisesti vuosityöaikaa. Tavoitteena on kokeilla, sopisiko vuosityöaika perusopetuksen opettajien työn rajaamiseen. Lisäksi selvitetään, voisiko toisenlainen työaikamalli huomioida palkanmaksun perusteena myös ne opettajan tehtävät, joille ei tällä hetkellä ole palkkaperustetta.
Opettajien kasvava työkuorma ja työtehtävien rajaamisen vaikeus ovat OAJ:n huolena, ja OAJ on huolissaan alan vetovoimasta. Tämän vuoksi opettajien työn rajaaminen on keskeinen asia myös OAJ:n koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa.
OAJ on kannanotoissaan esittänyt muun muassa opettajankoulutuksen kehittämistä, kansallista opettajarekisteriä ja opettajamitoitusta.
Tällä hetkellä ei ole suunnitteilla muita kokeiluja, mutta erilaisia ratkaisuja pohditaan muun muassa seuraavan neuvottelukierroksen tavoitteenasettelua tehdessä.
Kaikki kokeilusopimukset vaativat pitkäjänteistä työtä, ja kokeilun alkamiseksi tarvitaan myös työnantajan tahto.
Opettajilla on tietyt virkaan kuuluvat tehtävät ja velvollisuudet, vaikka opettajan virkaan kuuluvista tehtävistä ei ole yksityiskohtaisia säädöksiä. Kunnallisen viranhaltijalain mukaan virkamiehen tulee hoitaa tehtävänsä vastuullisesti, ja siksi työtä on vaikeaa rajata. Koska opettaja on virkamies, myös viranomaistahot – kuten OPH, OKM ja Karvi – voivat määritellä opettajille tehtäviä.
Jokaisen opettajan tehtävän tulee liittyä opettajan professioon, eikä opettajalle voida määrätä mitä tahansa tehtäviä.
Opettajien työnkuvaan kuuluvia tehtäviä ovat:
- opetussuunnitelman mukaisen opetuksen sekä oppilaan ohjauksen antaminen
- kolmiportaiseen tuen antaminen
- turvallisesta oppimisympäristöstä huolehtiminen
- oman opetuksen suunnitteleminen ja arviointi
- koulun ja kodin välinen yhteistyö
- oppilaiden arviointi
- tukiopetuksen antaminen
- koulun arviointiin ja kehittämistyöhön osallistuminen
- oppilashuoltoon osallistuminen tarvittaessa.
Kokeilulla selvitetään sitä, voisiko vuosityöaika rajata opettajien tehtäviä eri tavoin kuin opv-järjestelmä.
Materiaalia vuosityöaikakokeiluista
Perusopetuksen vuosityöaikakokeiluista
Vuosityöaikakokeiluiden lyhyt historia
Työaikajärjestelmien kehittämisestä on puhuttu pitkään, jo 1970-luvulta asti. Tutustu diasarjasta vuosityöaikakokeiluiden historiaan.