• logo
  • logo
Sopimukset

Palkka perusopetuksen vuosityöaikakokeilussa

Vuosityöaikakokeilussa kaikki opettajan tekemä työ saadaan palkanmaksun perusteeksi. Kokeilu nostaa vähimmäisperuspalkkoja.

Opetusvelvollisuuteen perustuvassa työaikajärjestelmässä palkanmaksun perusteena ovat opettajan pitämät oppitunnit mahdollisine ylitunteineen. Muut työtehtävänsä opettaja hoitaa urakkana, jolle ei ole määritelty kiinteää työaikaa. Vaarana on, että opettaja tekee ison ylityömäärän korvauksetta. Vuosityöaikakokeilun tavoitteena on selvittää, vastaisiko vuosityöaika siihen, ettei yhdellekään opettajalle määrätä korvauksetta tehtävää ylityötä.

Vuosityöaikakokeilussa kaikki opettajan tekemä työ saadaan palkanmaksun perusteeksi, koska jokaiselle tehtävälle on osoitettu työaikaresurssi. Kokeilun perimmäisenä tarkoituksena ei kuitenkaan ole palkkausjärjestelmän, vaan työaikajärjestelmän kehittäminen.

Vuosityöaikakokeilussa peruspalkat nousevat opetusvelvollisuusjärjestelmän mukaisen 2,5 ylitunnin verran. Perusopetuksen vuosityöaikakokeilu takaa sen, että samasta työmäärästä maksetaan isompi palkka kuin aiemmin. Voit tarkistaa kokeilun 1 520 tunnin vuosityöaikaan perustuvat hinnoittelutunnuksen mukaiset peruspalkat alla olevasta dokumentista.

Peruskoulun kokeilupalkat 1.4.2019 lukien (PDF)

luokanopettajan-vähimmäisperuspalkka.jpg

erityisopetuksen-opettajan-vähimmäisperuspalkka.jpg

peruskoulun-lehtorin-vähimmäisperuspalkka.jpg

Mitä käy lisille ja lomarahalle?

Opettajalle maksetaan hinnottelutunnuksen mukaisen peruspalkan lisäksi vuosisidonnaiset lisät sekä TVA- ja TVS-lisät aiempaan tapaan. Myös lomaraha maksetaan entiseen tapaan.

Esimerkiksi demot ja luokanvalvontakorvaukset määritellään työaikana, joten niistä maksetaan palkka.

Entä jos työaika ylittää 1 520 tuntia?

Kokeilulla ei rajoiteta nykyisiä opetustuntimääriä. Työaika ja vastaavasti palkka voivat olla sopimuksen perustasoa korkeammat. Jos opettajalle määritellään tehtäviä perustasoa enemmän, nousee työaika ja siten myös palkka.

Opettajan vuosittainen vähimmäistyöaika on 1 520 tuntia. Kokeilussa kaikki perustason yli menevät tunnit maksetaan lisäpalkkana.

Vuosittainen työaika voi olla 1 520–1 700 tuntia työnantajan päätöksellä. Jos työaika ylittää 1 700 tuntia, se edellyttää opettajan suostumusta.

1 700:aan tuntiin saakka lisätyö korvataan tunti tunnista -periaatteella. Yli 1 700 tunnin menevät tunnit korvataan 1,5-kertaisina. Tuntipalkkio saadaan jakamalla opettajan varsinainen kuukausipalkka luvulla 125.

Kokeilussa opettajan työmäärää ei siis voi kasvattaa ilman, että palkka nousee.

Kokeilusta kysyttyä

Vuosityöaikakokeilussa hinnoittelutunnuksen mukaiset peruspalkat ovat korkeammat kuin opetusvelvollisuustyöajassa. Samalla työajalla peruspalkka siis kasvaa. Vuosisidonnaiset lisät sekä TVA- ja TVS-lisät sekä lomaraha maksetaan entiseen tapaan.

Jos kokeilussa mukana olevalla opettajalla on ollut opetusvelvollisuutensa lisäksi useita ylitunteja tai erityistehtäviä, eikä niitä anneta hänelle kokeilun ajaksi, työaika ja samalla myös ansiotaso voi laskea. Näinhän tapahtuu nytkin, jos ylitunteja tai muita erityistehtäviä ei määrätä. Vuosityöaikakokeilu ei kuitenkaan rajoita nykyisiä opetustuntimääriä. Jos opettajalle määritellään tehtäviä perustasoa enemmän, nousee työaika ja siten myös palkka.

Ei ole hyväksyttävää. Kokeilussa vähimmäispalkat nousevat 2,5 opv-ylitunnin verran. Samalla työmäärällä palkka nousee tai pysyy vähintään samana.

Kokeilussa on rajattu määrä opettajia, joten tilannetta on mahdollista tarkkailla yksilötasolla.
Jos kokeilussa mukana olevalla opettajalla on ollut opetusvelvollisuutensa lisäksi useita ylitunteja tai erityistehtäviä, eikä niitä anneta hänelle kokeilun ajaksi, niin tällöin työaika ja samalla myös ansiotaso voi laskea. Näin voi tapahtua opv-järjestelmässäkin, jos ylitunteja tai muita erityistehtäviä ei määrätä. Vuosityöaikakokeilu ei kuitenkaan rajoita nykyisiä opetustuntimääriä. Jos opettajalle määritellään tehtäviä yli 1 520 tunnin, nousee samalla myös palkka.

Kokeilun tarkoituksena on saada nuo tehtävät työajan ja siten palkanmaksun piiriin. Kokeilussa kerätyt kokemukset ovat osoittaneet, että tämä on osin toteutunutkin.

Kokeilusopimuksen peruspalkka vastaa opetusvelvollisuustyöaikajärjestelmän palkkaa 2,5 ylitunnilla. Tämä mahdollistaa pyhistä johtuen (loppiainen, vappu, itsenäisyyspäivä) 1,54–1,89 tunnin lisäyksen nykyiseen opetusvelvollisuuteen. Nämä lisätunnit voidaan käyttää esimerkiksi pedagogisten asiakirjojen laatimiseen tai koulun kehittämiseen.

Vuosityöaikaa vasta kokeillaan. Jos työnantaja ei noudata sopimusta, kokeilu irtisanotaan kyseisen opetuksen järjestäjän osalta.

Kyllä, kaksoiskelpoisuus nostaa opettajan palkkaa myös kokeilusopimuksessa.
Vuosityöaikakokeilu ei vaikuta opettajan kelpoisuuksiin, vaan kelpoisuuksista on oma lakinsa.

Kokeilussa kaksoiskelpoisen luokanopettajan peruspalkka on 3121,37 € kuukaudessa, luokanopettajan peruspalkka taas 2 890,13 € kuukaudessa. Kokeilut loppuvat viimeistään vuonna 2023 ja vasta sen jälkeen tehdään johtopäätöksiä siitä, sopisiko vuosityöaika perusopetukseen vai ei.

Sekä kokeilun että vertailulaskelmien mukaan palkka pysyy vähintään ennallaan tai nousee hieman, mikäli tehtävät pysyvät samoina. Palkka nousee, jos tehtäviä tulee enemmän. Myös kokeilukoulujen palkkakustannukset ovat nousseet kolmesta viiteen prosenttia.

Näyttäisi tulevan kalliimmaksi, sillä kokeilukoulujen palkkakustannukset ovat nousseet kolmesta viiteen prosenttia. Säästösopimuksesta ei siis ole kyse.

Ylituntikorvaukset eivät poistu kokeilussa, vaan lisätyöstä maksetaan erikseen. OAJ:n tekemässä kyselyssä 82 prosenttia kokeilukoulujen opettajista kertoo, ettei työantaja edellytä heitä olemaan työpaikalla aiempaa enempää.

Vuosityöajasta ei kenenkään tarvitse erityisesti innostua, mutta kokeiluun lähtevät opettajat ovat rohkeita, kun he uskaltavat lähteä kokeilemaan uudenlaista työaikamallia. Erityisen tärkeä voimavara kokeilun seuraamisen ja kehittämisen kannalta ovat ne opettajat, jotka lähtevät kokeiluun äänestettyään kokeilua vastaan.

Kokeilussa lähdettiin nykyisistä palkoista, joita korotettiin 2,5 opv-ylitunnin verran. Kokeilussa siirryttiin kuudesta opv-ryhmästä neljään eri ryhmään.

On harmi, että on syntynyt sellainen kuva, että kokeilu aiotaan runnoa sopimukseksi. OAJ haluaa parantaa viestintäänsä tässä suhteessa.

Kokeilua ei runnota sopimukseksi, vaan kokeilun jälkeen arvioidaan, syntyykö vuosityöajasta perusopetuksen opettajien työaikamallia vai ei. Jos vuosityöaikamalliin päädytään siirtyä, tällöin sopimusneuvottelut käydään täysin alusta kokeilutulosten perusteella.

Kokeilussa palkat eivät ole alentuneet, jos työaika on pysynyt samana kuin ennen. Sen sijaan koulujen palkkakustannukset ovat nousseet 3–5 prosenttia. Palkkakehitystä seurataan toki erityisen tarkasti kokeilun aikana.