Oppivelvollisten osalta perusrahoitusmalli säädetään yhteneväksi lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa. Perusrahoituksen osuuden on oltava vähintään 90 prosenttia. Lisäopetuksen, tuen ja erityisen tuen rahoitus on turvattava. Rahoitusmalli pitää selkeyttää kohtelemaan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja samanarvoisesti. Rahoituksen on oltava ennakoitavaa. Suoritusrahoituksen on huomioitava myös tutkinnon osaa pienempiä kokonaisuuksia.

Oppilaitoksessa annettavan opetuksen ja ohjauksen määrän on oltava riittävä, vähintään 18 tuntia (60 min.) osaamispistettä kohden, ja rahoitus on korvamerkittävä. Opiskelijoiden osaaminen ja jatko-opintoedellytysten toteutuminen on varmistettava. Säädetään opinto-ohjauksen mitoituksesta (1:150). Opettajalla on oltava oikeus laadukkaaseen ja kattavaan perehdytykseen, ammatilliseen täydennyskoulutukseen sekä osaavaan esihenkilöön. 

Jokaiselle tukea tarvitsevalle opiskelijalle tulee oikeus oppimisen tukeen 1.8.2026. Säännöllistä ja pitkäaikaista tukea tarvitsevat saavat tulevaisuudessakin erityistä tukea. Opettajat ja erityisopettajat, opinto-ohjaajat ja muu henkilöstö on perehdytettävä oppimisen tuen uudistukseen. Heille on varattava riittävästi aikaa oppimisen tuen toteuttamiseen. Erityisopettajamitoituksesta on säädettävä (1:100) ja ammatillisia erityisopettajia on lisättävä. Vaativan erityisen tuen oppilaitoksiin on lisättävä opiskelupaikkoja. Myös erityisoppilaitosten maantieteellisestä kattavuudesta ja hakeutumisvaihtoehtojen monipuolisuudesta on huolehdittava.

Lukiokokoulutusta ja ammatillista koulutusta on kehitettävä omina koulutusmuotoinaan. Toisen asteen koulutusta ei tule siirtää hyvinvointialueiden järjestettäväksi. Väestörakenteen muuttuessa lukio- ja ammatillisen koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus on säilytettävä. Yhteistyötä toisen asteen ja muiden koulutusasteiden ja -muotojen kesken tulee kehittää kannustavalla rahoituksella ja siten, että siitä hyötyvät kaikki osapuolet.