Hallitus kaavailee heikennyksiä työelämään – OAJ tuo turvaa

Hallitusohjelman tavoite säätää lakiin vientivetoisesta työmarkkinamallista tarkoittaisi sitä, että OAJ:n ja muiden liittojen olisi erittäin vaikeaa neuvotella palkankorotuksista itse. Vientialoilla sovitut palkankorotukset määrittäisivät käytännössä palkankorotustason myös opetus- ja tutkimusalalla, ja neuvotteleminen vaikeutuisi merkittävästi. Esimerkiksi palkkaohjelman tai vastaavan saaminen jatkossa olisi erittäin hankalaa kaikilla sopimusaloillamme. Tämä johtaisi todennäköisesti lakkojen lisääntymiseen. OAJ ei voi hyväksyä sitä, että laissa säädettäisiin työmarkkinamallista. OAJ:n tulee neuvotella itse sopimukset jatkossakin.

Ensimmäistä sairauslomapäivää esitetään palkattomaksi, ellei työ- tai virkaehtoehtosopimuksilla ole sovittu toisin. Tällä hetkellä ensimmäinen sairauspoissaolopäivä on palkallinen kaikilla OAJ:n sopimusaloilla. Jos palkattomuudesta säädettäisiin lailla, joutuisimme neuvottelemaan asiasta uudestaan. Tämä esitys lisäisi töiden tekemistä sairaana mikä varmasti lisäisi tartuntoja työpaikoilla. Palkaton poissaolopäivä ei koskisi yli viiden päivän sairauslomia tai tilanteita, joissa sairaspoissaolo johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista.

Hallitusohjelmassa esitetään henkilökohtaisen irtisanomiskynnyksen madaltamista työsuhteessa oleville. Nykyisin työntekijän irtisanomisella tulee olla asiallinen ja painava syy. Jatkossa irtisanomisen perusteeksi riittäisi asiallinen syy. Työntekijän irtisanominen olisi jatkossa työnantajalle helpompaa kuin tällä hetkellä. Tämä lisäisi merkittävästi turvattomuutta ja siten heikentäisi hyvinvointia työpaikoilla.

Määräaikaisuuksien perusteisiin esitetään heikennystä työsuhteessa olevien osalta. Määräaikaisten työsopimusten tekeminen olisi esityksen mukaan mahdollista siten, että enintään vuoden mittaista määräaikaisuutta ei tarvitsisi jatkossa lainkaan perustella. Tällä hetkellä määräaikaiseen työsopimukseen edellytetään perusteltu syy kuten esimerkiksi sijaisuus. Muutos kohdistuisi rajuimmin ennen kaikkea nuoriin, uransa alkuvaiheessa oleviin jäseniimme.

Hallituksen tavoitteena on nostaa työttömyysturvan työssäoloehtoa kuudesta kuukaudesta kahteentoista kuukauteen. Erityisesti vastavalmistuneet opettajat palkataan usein määräaikaiseen, työkauden kestävään työsuhteeseen. Työsuhteen päätyttyä keväällä ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehto ei täyttyisi. Tämä vaikuttaisi merkittävästi jäsentemme toimeentuloon.

Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan tasoa leikattaisiin vahvalla porrastuksella. Tällä hetkellä ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa maksetaan saman tasoisena 300, 400 tai 500 päivän ajan. Jatkossa päivärahan tasoa leikattaisiin porrastetusti työttömyyden kestäessä. Ensimmäinen 20 % suuruinen leikkaus tehtäisiin 8 viikon työttömyyden jälkeen. Koska työnhakuprosessit ovat usein pitkäkestoisia, leikkaus osuisi käytännössä kaikkiin työttömiin työnhakijoihin, vaikka uutta työtä alettaisiin hakea heti työttömyyden alussa.

Yhteistoimintalakia pitää tällä hetkellä noudattaa yksityisellä sektorilla vähintään 20 henkilön työpaikoilla. Hallitus haluaa nostaa yhteistoimintalain soveltamisalan 50 työntekijän työpaikkoihin. Tämä vähentäisi merkittävästi luottamusta ja vuoropuhelua työpaikoilla. Tämä vaikuttaisi myös paikallisen sopimisen mahdollisuuksiin heikentävästi.

Yhteistoimintalain mukaisia neuvotteluita yksityisellä sektorilla esitetään lyhennettäväksi kuudesta viikosta kolmeen viikkoon ja 14 päivästä 7 päivään. Tämä tarkoittaisi enimmillään kolmen viikon palkan menettämistä, jos joutuu irtisanotuksi tai lomautetuksi.

Hallitusohjelmassa esitetään myös lomautusilmoitusajan lyhentämistä yksityisellä sektorilla nykyisestä 14 päivästä seitsemään päivään. Tämä tarkoittaa käytännössä viikon palkan menettämistä.

Takaisinottovelvollisuus poistuisi alle 50 henkilöä työllistävillä yksityisen sektorin työpaikoilla.  Takaisinottovelvollisuudella tarkoitetaan työnantajan velvollisuutta palkata työntekijä takaisin, jos hänet on irtisanottu taloudellisesta tilanteesta tai toimintojen uudelleen järjestämisestä johtuen ja vastaavaa tai samankaltaista työtä on mahdollista tarjota 4–6 kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä.

Hallitus esittää aikuiskoulutustuen lakkauttamista. Tätä OAJ pitää täysin pöyristyttävänä. Aikuiskoulutustuki on mahdollistanut tutkintojen suorittamisen ja kouluttautumisen tarvittaessa uuteen tehtävään. Opetusalalla tukea on käytetty erityisesti oppilaanohjauksen ja erityisopetuksen tutkintojen tekemiseen. Aikuiskoulutustuki on tukenut myös työssä jaksamista ja alla pysymistä erityisesti pitkällä työuralla. Nyt tuki esitetään lakkautettavaksi kokonaisuudessaan.

Vuorotteluvapaa on ollut erityisen suosittu opetus-, tutkimus- ja kasvatusaloilla toimivien keskuudessa. Työntekijällä on tällä hetkellä mahdollisuus sopia vuorotteluvapaasta enintään 180 päivän ajaksi. Nyt vuorotteluvapaajärjestelmää esitetään lakkautettavaksi.

Yhteistoimintalain mukaisia neuvotteluita yksityisellä sektorilla esitetään lyhennettäväksi kuudesta viikosta kolmeen viikkoon ja 14 päivästä 7 päivään. Tämä tarkoittaisi enimmillään kolmen viikon palkan menettämistä, jos joutuu irtisanotuksi tai lomautetuksi.

Poliittisten lakkojen käyttöä esitetään rajoitettavaksi enintään yhden vuorokauden ajaksi. Laittomasta työtaistelusta tuomittavan hyvityssakon tasoa esitetään reilusti korotettavaksi vain palkansaajapuolelle. Lisäksi tukilakkojen käyttöä esitetään rajoitettavaksi merkittävästi.

Hallitusohjelman mukaan työntekijälle voitaisiin tuomita 200 euron seuraamusmaksu työtaisteluun osallistumisesta. Työtaistelu on aina kollektiivinen toimi. OAJ pitää tätä esitystä ennenkuulumattomana.

Hallitus haluaa laajentaa paikallista sopimista. Jatkossa myös työnantajaliittoon kuulumattomat työnantajat, joissa ei ole henkilöstön edustusjärjestelmää, voisivat hyödyntää paikallisen sopimisen mahdollisuudet. Nykyään laissa on rajaus, jonka mukaan laista poikkeamien paikallisella sopimisella on mahdollista vain järjestäytyneelle työnantajalle.

OAJ:n kanta on, että paikallinen sopiminen tulisi tapahtua jatkossakin työ- ja virkaehtosopimusten kautta niin, että työantajan sopijakumppanina on luottamusmies. OAJ tekee kaikkensa sen eteen, että jos paikallisen sopimisen perusteita muutetaan, se tehdään tasapainoisesti ja työntekijöiden asema huomioiden. Paikallinen sopiminen ei saa kääntyä yksipuoliseksi saneluksi.