• Opettaja-lehti logo
  • OAJ-areena logo

OAJ:n sähköisten jäsenpalvelujen ja liittymisen käyttökatko jatkuu keskiviikkoon 23.6.  Lue lisää. Maksuton puhelinpalvelu palvelee ma–to klo 10–14, p. 0800 418 401. Huom! Yhteydenottolomakkeet toimivat normaalisti!

Kuvituskuva

Nykykoulu kasvaa digitaalisuuteen. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen on kansalaistaito, joten koulujen digitalisaatio on väistämätöntä. Korostamme opettajien roolia, sillä laitteet, teknologia tai ohjelmistot eivät suinkaan ole avainasemassa koulujen digitalisaatiossa.

Koulujen oppimisympäristöt ovat uudistuneet ja laajentuneet, sillä nykykoulu kasvaa digitaalisuuteen: tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään kaikissa oppiaineissa ja kaikilla vuosiluokilla.

Kun maailma muuttuu, koulunkin on muututtava. OAJ:n mielestä opettajat tekevät tärkeimmän työn koulujen digitalisaatiossa. Opettajien tehtävänä on innostaa oppimaan siten, että oppijat käyttävät teknologiaa oikeissa paikoissa ja oikealla tavalla. Tämän vuoksi koulutuksen järjestäjien on varmistettava, että opettajilla on riittävät hyvät valmiudet hyödyntää digitalisaatiota opetuksessaan.

Pedagogiikka on ykkönen myös digitalisaatiossa

OAJ korostaa, ettei teknologia saa olla itsetarkoitus: teknologisia välineitä ei tule käyttää vain välineiden vuoksi. Koulutuksen digitalisaatiossa korostuu edelleenkin ensisijaisesti opettajien pedagoginen osaaminen.

Opetuksessa käytettävillä välineillä ei ole suurta merkitystä – tärkeintä on, millaisia valmiuksia näillä välineillä rakennetaan.  

Digitalisaatio etenee hyvin epätasaisesti

OAJ selvitti vuonna 2015 koulutuksen digitalisaation senhetkistä tilaa. Selvitys tuo esille, että koulutuksen digitalisaatio etenee hyvin epätasaisesti eri koulutusasteilla: parhain tilanne oppijoiden tieto- ja viestintäteknologiataidoissa eli tvt-taidoissa on korkeakouluissa, kun taas varhaiskasvatuksessa tilanne on heikoin.

Digioppiminen ei muodosta yhtenäistä oppimisen polkua läpi koulutusasteiden, vaikka parhaimmillaan digitalisaatio voisi lisätä tasa-arvoa, kun kaikilla oppijoilla olisi tasapuoliset mahdollisuudet teknologian hyödyntämiseen.

Nykyisellään oppijan saamat digivalmiudet ovat täysin riippuvaisia siitä, missä hän saa varhaiskasvatuksensa, perusopetuksensa ja myöhemmät opintonsa. Digitalisaation kansallinen ohjaus ei ole nykyisellään riittävää turvaamaan tältä osin koulutuksellista yhdenvertaisuutta.

Opettajien digiosaamisessa suurta vaihtelua

Myös opettajien tvt-osaamisessa on erittäin suurta vaihtelua. Vahvinta osaaminen on korkea-asteella, jossa myös tvt:n käyttö on laajinta.

Suuri osa opettajista kaikilla koulutusasteilla kokee tvt-osaamisensa enintään kohtalaiseksi tai jopa heikoksi. Olemassa oleva tvt-osaaminen painottuu erityisesti käytössä olevien laitteiden ja perusohjelmistojen tekniseen osaamiseen, kun taas tvt:n pedagogiseen käyttöön liittyvä osaaminen on huomattavasti ohuempaa.

Toimivaa digitalisaatiota

OAJ on tehnyt myös peruskoulun ja lukion opettajille sekä rehtoreille kyselyn, jonka tavoitteena on ollut kartoittaa kouluissa ja oppilaitoksissa käytettyjä digivälineitä, niiden kattavuutta, toimivuutta, hyöytyjä ja haittoja.

Kyselyn pohjalta OAJ laati kymmenen teesiä siitä, mitä digitaalisten työvälineiden hankinnassa ja kehittämisessä pitää ottaa huomioon, jotta niillä voidaan tukea ja parantaa opettajien ja rehtoreiden työtä.

OAJ:n 10 teesiä: Toimivaa digitalisaatiota opettajien ja rehtoreiden työhön
  1. Digihankinnoissa on huomioitava laitteiden lisäksi myös ylläpito, ohjelmistot ja oppimateriaalit sekä käyttäjien koulutus.
  2. Digitalisaatioon on määriteltävä sitovilla laatukriteereillä kansallinen vähimmäistaso. Opetuksen järjestäjien hankintaosaamista on tuettava valtakunnallisella ohjauksella.
  3. Jokaisella opettajalla ja rehtorilla on oltava työnantajan tarjoama kannettava henkilökohtainen digityöväline.
  4. Teknologiaa on kehitettävä työn tekemisen ja -vaatimusten näkökulmasta, ei päinvastoin. Hankintojen lähtökohtana on oltava välineiden tarkoituksenmukaisuus ja käytännöllisyys pedagogiikan ja tehtävän työn näkökulmasta.
  5. Työvälineiden hankintojen on oltava johdonmukaisia ja tutkittuun tietoon perustuvia. Täysin keskeneräisten digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa on vältettävä.
  6. Uusien työvälineiden ja toimintatapojen käyttöönottoa on tuettava mm. tarvetta vastaavalla ja työajalla annettavalla täydennyskoulutuksella. Täydennyskoulutuksessa kannattaa hyödyntää mm. tutoropettajamallia.
  7. Digitaalisten työvälineiden käytön tavoitteena on oltava tehdyn työn laadun parantuminen, työn helpottuminen ja työntekijöiden ajan vapautuminen ydintehtävien hoitoon. Lisääkö työväline työhön kuluvaa aikaa, työtehtäviä, kuormitusta? Millaisia koulutustarpeita syntyy? Mitä tehtäviä vastaavasti jää pois?
  8. Työntekijöillä on oltava ratkaiseva rooli heille tarkoituksenmukaisten työvälineiden valinnassa ja kehittämisessä.
  9. Opettajalla on oltava pedagoginen vapaus valita käytettävä oppimateriaali, eikä tätä vapautta pidä kaventaa silloinkaan, kun lisätään digitaalisten materiaalien käyttöä.
  10. Tekijänoikeuksia on kunnioitettava ja opettajien tekijänoikeusosaamisesta on huolehdittava. Opettajalla on oikeus itse laatimaansa materiaaliin.
Jaa