Minne menet, varhaiskasvatus?
Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Uusi varhaiskasvatuslaki tuo varhaiskasvatuksen entistä vahvemmin kasvatus- ja koulutusjärjestelmän osaksi.
Varhaiskasvatuksesta säädetään varhaiskasvatuslaissa, joka määrittelee suomalaisen varhaiskasvatuksen laadun minimitason. 1.9.2018 voimaan tulleen lain myötä varhaiskasvatus on entistä vahvemmin osa suomalaista kasvatus- ja koulutusjärjestelmää.
OAJ oli aktiivisesti vaikuttamassa varhaiskasvatuslakiin, jonka myötä varhaiskasvatuksen laadun ohjaaminen konkretisoituu ja näkyy tulevaisuudessa muun muassa aiempaa koulutetumman henkilöstön myötä. Tämä vahvistaa pedagogiikkaa ja siten varhaiskasvatuksen laatua.
Laki määrittelee uudet tehtävänimikkeet
Päiväkotien henkilöstön erilaiset koulutustaustat tuottavat erilaista osaamista. Varhaiskasvatuslaissa säädetään päiväkodissa työskentelevän henkilöstön kelpoisuusvaatimukset varhaiskasvatuksen opettajan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan, varhaiskasvatuksen sosionomin, varhaiskasvatuksen lastenhoitajan ja päiväkodin johtajan tehtäviin.
Jatkossa koulutuksen mukainen osaaminen hyödynnetään varhaiskasvatuksessa aiempaa tarkoituksenmukaisemmin, kun uudet kelpoisuusvaatimusten mukaiset tehtävänimikkeet otetaan käyttöön.
Koulutustaso nousee, mutta siirtymäsäännökset turvaavat aiemmat kelpoisuudet
Koulutustason nostamiselle on laissa pitkä siirtymäaika. Vuodesta 2030 lähtien päiväkodeissa vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla korkeakoulututkinto. Yliopistokoulutuksen saaneita varhaiskasvatuksen opettajia on päiväkodeissa tulevaisuudessa nykyistä enemmän. Vuodesta 2030 päiväkodin johtajilta edellytetään kasvatustieteen maisterin tutkintoa.
Siirtymäsäännöksin on turvattu lain voimaan tullessa kelpoisten henkilöiden kelpoisuuksien säilyminen nykyisiin tehtäviinsä.
Yliopistoihin riittävät varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen määrät
Päiväkotien henkilöstörakenteen kehittäminen ja osaamistason nosto edellyttää varhaiskasvatuksen opettajapulan korjaamista. OAJ on vaatinut, että yliopistoille tulee kohdentaa riittävä, pitkälle aikavälille ulottuva rahoitus varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen toteuttamiseksi määrällisesti riittävänä ja korkealaatuisena.
Varhaiskasvatuslain uudistustyötä jatkettava
OAJ painottaa, että varhaiskasvatuslain kehittämistä täytyy jatkaa. Uusi laki ei riittävästi turvaa lapselle tukea silloin, kun lapsen on kasvu, kehitys ja oppiminen sitä vaatii. Vaadimme, että varhaiskasvatuksessa saatavaa tukea on vahvistettava, jotta lapset saavat kaiken tarvitsemansa tuen heti kasvatus- ja koulutuspolkunsa ensimetreiltä alkaen.
Myös päiväkotien ryhmäkokoihin vaikuttavat säännökset on korjattava ja lapsille taattava sopivan kokoiset, ikä- ja kehitystason mukaisen varhaiskasvatuksen turvaavat ryhmät.
Laadun kehittämisen kannalta keskeistä on myös määritellä nykyistä selkeämmin, mitä pedagoginen varhaiskasvatus tarkoittaa ja sen toteutumisen reunaehdot.