OAJ:n ratkaisuehdotukset

Muutetaan esiopetus kestoltaan kaksivuotiseksi siten, että siihen osallistuvat jatkossa pääsääntöisesti kaikki 5–6-vuo­tiaat lapset. Esiopetusta laajentamalla lapsen kehitystä ja oppimista voi­daan tukea entistä vahvemmin.

Näin esiopetusuudistus pitäisi toteuttaa

Säädetään perusopetuslaissa 5–6-vuotiaiden esi­opetusvelvollisuudesta. Muutetaan maksuton esiopetus kaksivuotiseksi niin, että osallistumisvelvollisuus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 5 vuotta. Lapsi voi siirtyä 1. koululuokalle 1–3 vuodessa esiopetuksen aloittamisesta.

Kunnalle ja huoltajille on säädetty velvollisuus valvoa oppivelvollisen osallistumista perusopetukseen. Samanlai­nen velvollisuus tarvitaan 5–6-vuotiaiden esiopetukseen.

Parannetaan edellytyksiä järjestää esi- ja alkuopetusta kokonaisuutena, joka huomioi lasten yksilölliset kehitysvaiheet ja oppimisen valmiudet joustavasti. Ryhmiä muodostetaan joustavasti, jolloin oppilaat tutustuvat toisiinsa ja ryhmäytyvät yli ikäluokki­en. Esi- ja alkuopetus toteutetaan yhteistyössä niin, että esiopetuksen ja alkuopetuksen opettajat työskentelevät rinnakkain.

Näin esi- ja alkuopetuksen joustavuus pitäisi toteuttaa

Opetussuunnitelmassa määritellään esiopetuksen ja 2. vuosiluokan loppuun vähimmäisosaamisen taso, jonka perusteella opettaja arvioi oppilaan edellytyksiä siirtyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas jatkaa esi- ja alkuope­tuksessa, kunnes vähimmäisosaamistaso on saavutettu. Koulunaloituksen lykkäyksestä ja aikaistetusta koulunaloituksesta luovutaan. Pidennetyn oppivelvollisuuden rahoitusmalli ja ryhmäkokosäädös säilytetään. Esiopetuk­sen opettajiin sovelletaan OVTES-määräyksiä.

Erityisopettajien määrästä esi- ja alkuopetuksessa säädetään niin, että erityisopettajaa kohden on enintään 50 lasta. Opettajamitoituksesta säädetään myös muilta osin OAJ:n esitysten mukaisesti.

Perustetaan oppilasarvioinnin tukipankki ja kehitetään ope­tussuunnitelmien arviointikriteeristöä ohjaavampaan suun­taan niin, että arviointi saadaan yhdenvertaiseksi kaikis­sa kouluissa. Tukipankki konkretisoisi opetussuunnitelman arviointikriteerejä ja antaisi opettajalle mahdollisuuden yhtenäistää omaa arviointiaan kansallisia kriteereitä vastaavaksi.

Opetussuunnitelmaan tarvitaan useammalle luokka-asteelle sekä vähimmäisosaamisen että hyvän osaa­misen kriteerit.

Näin arviointi pitäisi uudistaa

Opetussuunnitelmassa määritellään esiopetuksen ja 2. luokan loppuun kriteerit vähimmäisosaamiselle ja -val­miuksille. Määritellään lisäksi kriteerit arvosanoille 5 ja 8 vuosiluokilla 4, 6 ja 9. Arviointi perustuu näihin kriteereihin.

Perustetaan kansallinen arvioinnin tukipankki, joka sisältää erilaisia pedagogisia tukimateriaaleja sekä arviointitehtäviä tukemaan opettajaa arviointityössä perus- ja toisella asteella.

Lainsäädännöllä varmistetaan, että arviointia tai kansallista arvioinnin tukipankkia ei voi käyttää koulujen tai opettajien rankingiin.

Suo­messa on kasvava joukko nuoria, jotka eivät saavuta pe­rusopetuksen aikana sellaista osaamistasoa, jota toisen asteen opinnot edellyttävät. Kun oppilaan koulunkäyntikyvystä pidetään huoli ja hän saa oikeaan aikaan riittävästi opettajan opetusta, tukea ja ohjausta, ei toiselle asteelle siirtymisessä ole ongelmia.

Erilaisia oppimisvaihtoehtoja sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea ja opinto-ohjausta tarjoamalla estetään nuoren koulutuspolun katkeaminen ja mahdol­listetaan hänen vahvuuksiensa löytyminen. Vaihtoehtoja ja apua tarjotaan kaikille yhdenvertaisesti perus- ja toisen asteen aikana sekä opintojen nivelvaiheessa.

Näin tuki- ja lisäopetus pitäisi toteuttaa

Oppilaan koulunkäyntikyvyn arviointi säädetään opetuksen järjestäjän tehtäväksi.

Kaikille niille nuorille, jotka tarvitsevat vahvempaa tukea perusasteen opintojen suorittamiseen ja oman ammatillisen urapolun sekä omien vahvuuksiensa löytä­miseen, säädetään oikeus saada joustavaa perusopetus­ta ja tukiopinto-ohjausta. Tukiopinto-ohjauksen tavoitteena on varmistaa, että oppilas saa riittävän yksilöllisen tuen opinto-ohjaajan ja erityisopettajan yhteistyöllä. Oikeus ulottuu peruskoulun yläluokilta toisen asteen koulutuksen ensimmäisen vuoden loppuun.

Lue lisää tukiopintohjauksesta (PDF)

Lisäopetusta ja valmistavia koulutuksia voidaan tarjo­ta yhdessä ja entistä joustavammin myös toisen asteen oppilaitoksissa niin, että nuori voi sekä parantaa perusasteen arvosanoja että tutustua toisen asteen opintoihin ja suorittaa niitä mahdollisuuksiensa mukaan.

Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden kielen oppi­misen tuki aloitetaan varhaiskasvatuksessa, ja sitä jatke­taan tarvittaessa aina oppivelvollisuusiän loppuun.

Kenenkään ei pitäisi voida valmistua perusasteen opin­noista ennen kuin perusopetuksen oppimäärä on saavutettu. Muutetaan perusopetuksen enimmäisikäraja 19 ikävuoteen ja lisätään nuoren mahdollisuuksia edetä opinnoissaan tarvittaessa myös tavanomaista nopeammin. Toiselle asteelle siirrytään, kun perusopetuksen tavoitteet on saavutettu.

Näin ikärajat pitäisi uudistaa

Perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 aikana on mah­dollisuus suorittaa lukion tai ammatillisen koulutuksen opintoja. Nämä opinnot voidaan hyväksilukea, kun nuori siirtyy opiskelijaksi toiselle asteelle.

Perusopetus päättyy, kun oppilas on saavuttanut sen oppimäärän ja jatko-opintokelpoisuuden. Perusopetus jatkuu enimmillään siihen asti, kun nuori täyttää 19 vuotta.

Liian moni jää nykyisin ilman toisen asteen tutkintoa, vaikka koulutukseen osallistuminen on vahvasti yhteydessä nuorten myöhempään menestykseen, eikä tämä selity vain koulutukseen valikoitumisella.

Muutetaan oppivelvollisuutta niin, että se kattaa myös toi­sen asteen opinnot siihen asti, kun nuori täyttää 19 vuotta. Toinen aste sisältää kaikki koulutusmuodot sekä valmen­tavat ja valmistavat koulutukset. Toisen asteen aikana opis­kelija voi suorittaa korkea-asteen opintoja, jotka voidaan hyväksilukea korkea-asteelle siirryttäessä. Jokaiselle nuo­relle laaditaan ura- ja jatko-opintosuunnitelma.

Näin oppivelvollisuuden ikärajauudistus pitäisi toteuttaa

Säädetään lailla, että oppivelvollisuus jatkuu toisen asteen tutkinnon suorittamisen loppuun, mutta kuitenkin enin­tään siihen asti, kun opiskelija täyttää 19 vuotta. Toinen aste kattaa kaikki toisen asteen koulutusmuodot sekä valmentavat ja valmistavat koulutukset. Peruskoulun päättäneille on toiselle asteelle erillinen yhteishaku ja kaikille jatkuva hakeutumisoikeus.

Opiskelijalla on toisella asteella oikeus tarvitsemaan­sa opettajan antamaan opetukseen ja ohjaukseen, eri­tyisopettajan tukeen ja muuhun tukeen sekä opinto-ohjaukseen ryhmässä ja henkilökohtaisesti. Vähennetään koulutuksen keskeyttämistä säätämällä ohjattavien enimmäismääräksi 200 ja lisäämällä lukiolakiin opiskelijan oikeus saada tarpeen mukaan erityisopetusta.

Toisen asteen aikana opiskelija voi suorittaa kor­kea-asteen opintoja, jotka voidaan hyväksilukea siir­ryttäessä korkea-asteelle. Jokaiselle nuorelle laaditaan ura- ja jatko-opintosuunnitelma ennen toisen asteen päättymistä.

Kohti maksuttomia materiaaleja siirrytään esimer­kiksi niin, että kirjastot ryhtyvät järjestämään oppimateriaalien lainaus- ja leasingpalveluita. Malli on toteutettava niin, että opiskelijan oikeus opetukseen ei vaarannu.