Suomi nousi tasa-arvolla sadan vuoden menestykseen. Muutetaan oppivelvollisuus vastaamaan tämän päivän tarpeita, ja annetaan aiemman menestyksen jatkua tulevaisuudessakin.
Suomalaisten aiempi hyvä osaamistaso on alkanut laskea, sillä jokainen uusi nuorten aikuisten ikäluokka on matalammin koulutettu kuin edeltäjänsä. Koulutetuimpia suomalaisia ovat nykyiset nelikymppiset, sillä heidän ikäluokkaansa asti koulutustaso nousi, mutta kääntyi laskuun heidän jälkeensä.
Lasku on huolestuttavaa, sillä koulutus parantaa muun muassa elämänlaatua ja henkilökohtaista hyvinvointia. Koulutustason lasku heikentää työllistymistä ja on este työmarkkinoiden uudistumiselle.
- Tutustu täällä OAJ:n ehdotuksiin siitä, miten oppivelvollisuuden laajentaminen kannattaa toteuttaa, jotta varmistetaan jokaiselle vähintään toisen asteen koulutus!
Koulutuspolut katkeavat
Suomessa on yli 600 000 työikäistä aikuista ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa. Monella heistä on niin heikko perustaitotaso, että työllistyminen on erittäin vaikeaa. Matala koulutustaso ei koske vain vanhempia ikäluokkia. Myös joka kuudes nuori jää ilman toisen asteen tutkintoa.
Koulutuspolun katkeamisen taustalla on moninaisia syitä, kuten puutteelliset opiskelutaidot. Tulevaisuuden suunta voi olla epäselvä ja opiskelumotivaatio kateissa. Tähän haasteeseen pitäisi voida vastata paremmin tarjoamalla jokaiselle riittävä oppimisen tuki jo varhaisessa opintojen vaiheessa. Kuinka monen nuoren sallimme pudota yhteiskunnan ulkopuolelle jo ennen täysi-ikäiseksi kasvamista? Onko pakon pelko vastuunpakoilua?
Laadukas varhaiskasvatus turvaa koulutuspolun
Laadukkaalla, pedagogisella varhaiskasvatuksella on suuri vaikutus lapsen kehitykselle ja oppimiselle. Se on myös tehokkain keino tasata lasten tulevaa opinpolkua ja mahdollisuuksia.
Suomessa osallistutaan varhaiskasvatukseen heikommin kuin muissa EU-maissa. Oppimisen lähtökohtia voitaisiin parantaa siten, että lapset pääsisivät nykyistä aiemmin kaikkia koskevan, maksuttoman kasvatus- ja koulutusjärjestelmän piiriin.
Tasa-arvolla sadan vuoden menestykseen
Kaikkia lapsia koskeva oppivelvollisuus tuli voimaan vuonna 1921 eli lähes sata vuotta sitten. Silloin Suomi oli köyhä maatalousyhteiskunta, jossa vain kaksi lasta kolmesta kävi kansakoulua. Moni suomalainen vastusti yleistä oppivelvollisuutta siksi, että kouluun pakottamista pidettiin yleisen oikeustajun vastaisena ja sen ajateltiin heikentävän vanhempien kasvatusvastuuta. Päättäjät pelkäsivät myös kunnille aiheutuvien kustannusten suuruutta.
Näitä huolia vahvemmaksi muutosvoimaksi nousi kuitenkin halu sivistää kansaa ja luoda hyvä perusta jokaisen lapsen oppimiselle riippumatta siitä, mihin kuntaan tai millaiseen perheeseen sattuu syntymään. Samat ajatukset ovat vahvasti läsnä suomalaisessa sivistysajattelussa tänäkin päivänä.
Elinkeinorakenteen muutos on edellyttänyt oppivelvollisuuden ja koulutusjärjestelmän uudistamista aika ajoin. Suomalaisen hyvinvoinnin, yhteiskunnallisen eheyden ja talouskasvun kantava voima on tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä, joka on mahdollistanut työmarkkinoiden edellyttämät riittävät perustaidot kaikille ja johtanut koulutustason yleiseen nousuun.
Koska tilanne ei enää ole näin hyvä, oppivelvollisuus pitää uudistaa. On luotava perusta sellaiselle järjestelmälle, joka kantaa meitä eteenpäin tuleville vuosikymmenille ja antaa kaikille mahdollisuuden oppia ja sivistyä riippumatta siitä, mihin sattuu syntymään.
- Tutustu täällä OAJ:n ehdotuksiin siitä, miten oppivelvollisuuden laajentaminen kannattaa toteuttaa, jotta varmistetaan jokaiselle vähintään toisen asteen koulutus!