Puhutaan rahasta
Ei raha ratkaise! Rahalla ei voi ostaa koulutuksen laatua! Suomen perusopetuskustannuksethan ylittävät OECD:n keskiarvon selkeästi! Näihin väitteisiin törmää välittömästi, kun nostaa kissan pöydälle ja alkaa puhua rahasta perusopetuksessa.
On totta, ettei rahalla automaattisesti saada koulutukseen laatua. Maailmasta löytyy Suomea varakkaampia maita, jotka laittavat koulutukseen enemmän rahaa ja saavuttavat meitä heikompia tuloksia. Suomen peruskoulu onkin kustannuksia ja saatuja tuloksia vertaillen ollut maailman tehokkain jo pitkään. Rahoituksella on osattava ennen kaikkea tehdä oikeita asioita, ja niitä meillä on osattu ja osataan yhä tehdä.
Kansainvälistä rahoitusvertailua on hyvä tehdä, mutta vertailukohteiden valintaan on kiinnitettävä huomiota. On kunnianhimon puutetta verrata Suomen perusopetuskustannuksia esimerkiksi OECD:n keskiarvoihin. Turkin, Chilen, Unkarin ja Meksikon kaltaiset maat, jotka järjestävät perusopetuksensa jopa kolmanneksella Suomen kustannuksista, ankkuroivat OECD:n keskiarvon matalaksi. Myöskään julkisen rahoituksen korkea osuus ei ole uutinen, onhan pohjoismainen malli koulutuksessa perustunut julkiseen rahoitukseen vuosikymmenten ajan.
Todellinen kuva perusopetuksemme rahoituksen tasosta saadaan vertaamalla Suomea niihin maihin, joissa sekä koulutusjärjestelmä että yhteiskuntajärjestys ovat Suomen kaltaisia. Parhaan vertailukohdan Suomelle antavat muut Pohjoismaat. Niihin verrattaessa kuva muuttuukin täysin: Suomi onkin rahoituksen hännänhuippu! Viimeisin Pohjoismaista.
Perusopetuksen osuus BKT:sta
Taulukko: Education at a Glance 2017, OECD, tiedot vuodelta 2014.
Eroa ei voi selittää ikäluokkien kokoeroilla eri maissa. Vain Islannissa kouluikäisten lasten osuus on huomattavasti muita Pohjoismaita korkeampi. Tämän vahvistavat myös oppilaskohtaiset kustannukset, jotka Suomessa ovat Pohjoismaiden alhaisimmat.
Oppilaskohtaiset kustannukset
Taulukko: Education at a Glance, OECD, kustannukset ilmoitettu USA:n dollareissa.
Suomen perusopetuksen muita Pohjoismaita alhaisempi BKT-osuus kertoo ennen kaikkea siitä, millainen arvo perusopetukselle on budjettipäätöksissä annettu. Ero jo pohjoismaiseen keskiarvoon on euroiksi muutettuna valtava. Suomen pitäisi lisätä perusopetusrahoitusta noin miljardilla, jotta saavuttaisimme edes Pohjoismaiden keskiarvon.
Meillä on valtavasti toimivia käytänteitä, joiden toteutus kärsii kroonisesta resurssipulasta. Yhtenä esimerkkinä voisi mainita oppimisen ja koulunkäynnin tuen, jossa konkreettiset tukikeinot (esimerkiksi erityisopetus) eivät lainkaan vastaa oppilaiden tuen tarvetta.
On hyvä, että tavoittelemme perusopetuksellamme maailman huippua. Sama kunnianhimo pitää kuitenkin olla myös rahoituksessamme. Tavoitetasona tulee ilman muuta olla Pohjoismaiden keskiarvo. Tämä edellyttää laajaa kansallista tahtotilaa.
Mitä perusopetuksen rahoitukselle pitää tehdä?
Valtakunnan tasolla
Suomen perusopetuksen resursoinnin nostaminen pohjoismaiselle keskitasolle edellyttää pitkäkestoista, yli hallituskausien jatkuvaa kansallista ohjelmaa ja laajaa parlamentaarista peruskoulun puolustustahtoa.
Kunnan tasolla
Peruskoulun, kuten muunkin koulutuksen ja kasvatuksen, pitää olla prioriteetti myös kunnan rahojen jaossa. Perusopetukseen osoitetut resurssit ovat investointeja, jotka maksavat itsensä takaisin tulevaisuudessa.
Jaakko Salo
erityisasiantuntija
OAJ