• logo
  • logo
Koulutusjärjestelmä

Suomalainen kasvatus- ja koulutusjärjestelmä

Suomalainen kasvatus- ja koulutusjärjestelmä koostuu varhaiskasvatuksesta, esi- ja perusopetuksesta, toisen asteen koulutuksesta, korkea-asteen koulutuksesta, aikuiskoulutuksesta, vapaasta sivistystyöstä ja taiteen perusopetuksesta.

OAJ:n kasvatus- ja koulutusjärjestelmävisio on tasa-arvoinen: teemme jatkuvasti töitä sen eteen, että suomalainen kasvatus- ja koulutusjärjestelmä on myös tulevaisuudessa maksuton ja kaikille avoin. Laadukkaan kasvatuksen ja koulutuksen tulee olla kaikkien saavutettavissa tulotasoon tai asuinpaikkaan katsomatta.

Korostamme elinikäistä oppimista, joten koulutuspolun jokainen askel varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen on tärkeä. Tavoitteenamme on, että kaikki suomalaiset käyvät toisen asteen tutkinnon ja mahdollisimman moni myös korkea-asteen tutkinnon.

Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu pedagogiikka.

OAJ korostaa varhaiskasvatuksen merkitystä, sillä se on perusta, jolle lapsen hyvinvointi, kehitys ja oppimispolku rakentuvat. Laadukas varhaiskasvatus edistää lapsen iän ja kehityksen mukaista kasvua, tukee oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa elinikäistä oppimista ja koulutuksellista tasa-arvoa. Laajat kansainväliset tutkimukset alleviivaavat varhaiskasvatuksen merkitystä koko myöhemmälle elämälle.

Lue, millaista opettajan työ on varhaiskasvatuksen arjessa

Esiopetus

Esiopetuksen tavoitteena on edistää lapsen kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä. Esiopetus vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla.

Esiopetuksella on suuri merkitys lasten kasvun ja oppimisen tuen tarpeiden varhaisessa havaitsemisessa, tuen antamisessa ja samalla vaikeuksien ehkäisemisessä. Siksi OAJ vaatii velvoittavaa esiopetusta, joka alkaisi jo 5-vuotiaana.

Lue, millaista opettajan työ on esiopetuksen arjessa

Perusopetus

Perusopetus on yleissivistävää koulutusta, jonka oppivelvollisuuteen kuuluvan oppimäärän laajuus on yhdeksän vuotta. Se on maksutonta ja tuottaa kaikille saman jatko-opintokelpoisuuden. OAJ painottaa, että peruskoulu onkin suomalaisen koulutusjärjestelmän kivijalka ja tasa-arvoisen yhteiskunnan perusta.

Perusopetuksen tavoitteena on opettaa elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä turvata kaikille yhdenvertainen koulutuksellinen perusta. Tavoitteena on myös tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä edistää sivistystä ja tasa-arvoa yhteiskunnassa.

Lue, millaista opettajan työ on perusopetuksen arjessa

Toisen asteen koulutus

Perusopetuksen oppimäärälle rakentuvan toisen asteen koulutuksen muotoja ovat lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus.

Yleissivistävä lukiokoulutus antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa opiskelu yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja lukion oppimäärään perustuvassa ammatillisessa koulutuksessa.

Ammatillisesta koulutuksesta voi valmistua kahdeksalta eri koulutusalalta yli sataan ammattiin. Lisäksi se antaa valmiudet jatkaa opintoja korkea-asteen koulutuksessa.

OAJ korostaa toisen asteen koulutuksen tärkeyttä, sillä se rakentaa pohjan jatko-opinnoille. Toisen asteen koulutuksella on laaja yhteiskunnallinen vaikutus. Se tutkitusti pidentää työuria ja ennaltaehkäisee työttömyyttä sekä syrjäytymistä.

Lue, millaista opettajan työ on toisen asteen koulutuksen arjessa

Korkea-asteen koulutus

Korkeakoulujärjestelmä rakentuu yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Sekä yliopistossa että ammattikorkeakoulussa voi suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja. Yliopistoissa voi suorittaa myös tieteellisiä jatkotutkintoja.

OAJ korostaa, että korkeakoulutuksella on merkittävä tehtävä yhteiskunnan kehittäjänä.

Yliopistojen tehtävänä on harjoittaa tieteellistä tutkimusta ja antaa siihen perustuvaa ylintä opetusta. Yliopistot toimivat vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa ja edistävät tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta. Lisäksi ammattikorkeakoulut tukevat alueensa kehitystä, elinkeinoja ja työelämää.

Lue, millaista opettajan työ on korkea-asteen koulutuksen arjessa

Aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö

Aikuiskoulutusta annetaan kaikilla koulutusasteilla perusopetuksesta korkeakouluopetukseen saakka. Vapaa sivistystyö on merkittävä osa aikuiskoulutusta. Suomessa aikuiskoulutukseen osallistuu vuosittain noin 1,7 miljoonaa ihmistä.

Aikuiskoulutuksen merkitys kasvaa koko ajan, sillä muuttuva työelämä luo uusia kouluttautumistarpeita. Oppimispolku onkin elinikäinen, ja OAJ:n mielestä sekä työssäkäyvät että työttömyysriskissä olevat aikuiset tarvitsevat joustavia aikuiskoulutusmuotoja.

Lue, millaista opettajan työ on aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön arjessa

Taiteen perusopetus

Taiteen perusopetus on oma koulutusmuotonsa, joka on tavoitteellista ja vuosittain tasolta toiselle etenevää koulutusta. Taiteen perusopetusta annetaan laajana ja yleisenä oppimääränä.

OAJ:n mielestä taiteen perusopetuksen merkittävyys syntyy siitä, että se antaa opiskelijalle vapauden tutkia, kehittää ja ilmaista itseään – joko tavoitteellisesti tai harrastuneisuuden mukaan.

Koulutusta järjestetään arkkitehtuurin, kuvataiteen, käsityön, mediataiteen, musiikin, sanataiteen, sirkustaiteen ja tanssin alueilla. Laajan oppimäärän koulutus antaa mahdollisuuden hakeutua kunkin taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen.

Lue, millaista opettajan työ on taiteen perusopetuksen arjessa

 

Jaa