OAJ:n tavoitteet eduskuntavaaleihin ja seuraavalle hallituskaudelle 2023–27
1. Kestävät perustukset koulutukselle
Koulutuksen kokonaisrahoitus on nostettava pohjoismaiselle tasolle pitkäjänteisellä, hallituskausien yli jatkuvalla ohjelmalla. Askeleita on otettava jo tulevalla hallituskaudella. Ilman riittävää perusrahoitusta on mahdotonta saavuttaa koulutukselle asetettuja tavoitteita tai ratkoa vastassa olevia ongelmia. Uudet velvoitteet koulutusjärjestelmälle on resursoitava täysimääräisesti.
Ikäluokkien pienenemisestä vapautuvat valtion rahoitusosuudet on käytettävä kasvatuksen ja koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen.
Kriisien ja taloudellisen epävarmuuden aikana on entistä tärkeämpää huolehtia tulevan kasvun edellytyksistä. Myös Suomen huoltovarmuus ja kriisivalmius edellyttävät panostamista koulutukseen. Kasvatuksesta, koulutuksesta ja tutkimuksesta leikkaaminen on leikkaamista kestävästä tulevaisuudesta. Se ei ole vaihtoehto. Poikkeustilanteissakaan ei tule leikata lastemme ja nuortemme tulevaisuudesta.
1.2 Investoidaan tki-toimintaan, perustutkimukseen ja koulutukseen Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi
Yhteiskunnan taloudellinen kasvu ja työelämän uudistuminen ovat vahvasti riippuvaisia korkeakoulutuksen kyvystä tuottaa laadukasta osaamista yhteiskunnan eri alojen tarpeisiin.
Monipuolinen tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiopalveluiden tarjonta luo Suomelle ja alueille merkittävän kilpailu- ja vetovoimatekijän.
Tki-ketju on huomioitava kokonaisvaltaisesti. Kokonaisuudessa on otettava huomioon perustutkimuksen ja tki-toiminnan erilaiset tarpeet, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilaiset profiilit sekä ammatillisen toisen asteen rooli toimijana.
Onnistuneessa ja kannustavassa tki-politiikassa ymmärretään tutkimuksen ja koulutuksen yhteys. Kansallisten tki-panostusten osuus bruttokansantuotteesta on nostettava vuoteen 2030 mennessä vähintään neljään prosenttiin. Toimet tki-rahoitustason nostamiseksi on aloitettava viipymättä.
Rahoituksen on oltava ennakoitavaa ja pitkäjänteistä. Niin varmistetaan uskallus kehittää ja tutkia. Korkeakoulutuksen kehittämisestä ja vahvistamisesta on huolehdittava, sillä se edistää korkeakouluissa tehtävää opetus-, tutkimus- ja kehittämistyötä. Vain näin voidaan luoda pohja vaikuttavalle tki-ympäristölle.
1.3 Tehdään koulutuksen kehittämisestä vaikuttavaa
Koulutuksen kehittämistä on rahoitettava ja toteutettava strategisina, pitkäkestoisina ja riittävän isoina kokonaisuuksina nykyisten lyhyiden ja hajanaisten kehittämishankkeiden sijaan. Koulutuksen kehittämisen tulee olla tutkimusperusteista, pitkäjänteistä ja laadukasta, koska se vaikuttaa koko yhteiskuntaan ja sen tulevaisuuteen. Kehittämisrahoituksella ei pidä joutua paikkaamaan perusrahoituksen puutteita perustyössä.
Laajojen koulutusuudistusten on pohjauduttava parlamentaariseen valmisteluun ja seurantaan, jotta niille saadaan laaja hyväksyntä yhteiskunnassa. Uudistusten valmistelussa tulee kuulla kaikkia sidosryhmiä kuten henkilöstöä, koulutuksenjärjestäjiä ja oppijoita. Näin varmistetaan eri näkökulmien ja vaikutusten huomioonotto. Uudistusten toimeenpanoa on tuettava ja vaikutusarvioiden pohjalta on oltava valmius myös korjausliikkeisiin.
1.4 Varmistetaan yhdenvertainen laadukas kasvatus ja koulutus jokaisessa kunnassa
Kasvatus ja koulutus ovat jatkossa kuntien pääasiallinen tehtävä. Kuntien rahoitusjärjestelmää on muutettava avoimemmaksi niin, että se ohjaa kuntia panostamaan palveluiden laatuun. Jokaisella kuntalaisella on oltava yhdenvertaiset oikeudet laadukkaiden kasvatus- ja koulutuspalveluiden käyttöön asuinkunnasta riippumatta. Nyt näin ei ole.
Kuntien tehtäviä ei tule eriyttää, eikä valtion ohjauksen normeja voi purkaa. Sen sijaan yhdenvertaisten koulutusmahdollisuuksien turvaamiseksi vaaditaan selkeämpää ja sitovampaa kasvatuksen ja koulutuksen lainsäädäntöä. Tarvitaan muun muassa sitovia laatukriteerejä, oma-aloitteista toimivaltaa laillisuusvalvontaan aluehallintovirastoille ja vahvempi koulutuksen tietopohja, jotta palveluiden laatu voidaan avoimesti varmistaa.
Mikäli opetusta järjestää yksityinen järjestäjä, on valtion ohjattava toimintaa yhdenvertaisin velvoittein sekä tuettava yhdenvertaisin rahoitusperustein.
1.5 Panostetaan kaikkien koulutusasteiden osaaviin opettajiin
Suomalainen maailmanluokan koulutusjärjestelmä on rakennettu ja rakennetaan opettajien osaamisella. Opetushenkilöstön ja heidän esihenkilöidensä osaaminen perustuu korkeatasoiseen opettajankoulutukseen ja sen kautta hankittuun kelpoisuuteen.
Kasvatus-, opetus- ja tutkimustyön kaikilla asteilla varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin on oltava vetovoimaista ja houkuttelevaa, jotta alalle saadaan parhaat tekijät. Alan vetovoimaisuutta ja maailman parasta opetusta ei tule pitää itsestäänselvyyksinä. Opettajien, johtajien ja rehtoreiden työoloihin ja työssä jaksamiseen on panostettava.
Opetushenkilöstön pedagoginen osaaminen on opettajan opintojen kautta turvattava kaikilla koulutusasteilla. Opettajankoulutuksien laatu ja korkeat kelpoisuusvaatimukset on säilytettävä, koska ne turvaavat monipuoliset sekä oppijan ikä- ja osaamistasoon sopivat pedagogiset ratkaisut. Ne ovat koulutuksen laadun perustus.
2. Hyvä työelämä kaikille
Hyvinvoivat, osaavat ja motivoituneet työntekijät ovat edellytys hyvinvointiyhteiskunnan toimivuudelle. Suomi ei kilpaile työvoiman saatavuudella tai sen edullisella hinnalla, vaan työvoiman kilpailukyvyllä ja tuottavuudella. Nämä syntyvät huolehtimalla työvoiman osaamisen ohella työelämän laadusta.Kasvatus-, opetus-ja tutkimusalalla valitettavana erityispiirteenäon se, että työkuorma lisääntyy jatkuvasti ja alan vetovoima, joka on perinteisesti ollut korkealla, heikkenee.
Kyselyiden mukaan jopa 60 prosenttia opettajista harkitsee alanvaihtoa. Henkilöstön työhyvinvoinnista on huolehdittava, jotta alan veto-ja pitovoima ylläpidetään jatkossakin.Jotta työelämää koskevat pelisäännöt saadaan kuntoon, on työelämää koskevaa lainsäädäntöä parannettava turvaamaan heikomman osapuolen eli työntekijän asemaa. On tärkeää, että nämä pelisäännöt ovat kaikkien tiedossa ja niiden noudattamista valvotaan.Myös hyvä, osaava johtaminen on työelämän laadun avaintekijä. Tähän on panostettava myös opetus-ja kasvatusalalla.
2.1 Varmistetaan kunnolliset työolosuhteet kaikille työntekijöille
Työelämää koskevan lainsäädännön tarkoitus on turvata heikomman osapuolen eli työntekijän asema. Työturvallisuuslakia ja sen valvontaa on uudistettava siten, että lain noudattaminen on työnantajalle nykyistä velvoittavampaa. Etenkin haitallista ja liiallista psykososiaalista kuormitusta on voitava ennaltaehkäistä ja hallita työelämässä. Lakiin on säädettävä tuntuvat seuraamukset sen noudattamattomuudesta.
Työympäristön on oltava kaikille toimiva, terveellinen ja turvallinen. Työsuojelulainsäädäntöä uudistettaessa tulee parantaa työntekijöiden tosiasiallisia mahdollisuuksia vaikuttaa työnteon turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvään päätöksentekoon sekä työhyvinvoinnin kehittämiseen. Toimia oppilaitostilojen terveellisyyden parantamiseksi, esimerkiksi sisäilman puhtauteen ja meluun vaikuttamista, on jatkettava.
2.2 Kehitetään lainsäädäntöä turvaamaan paremmin työntekijän asema
Työntekijöitä koskevaa lainsäädäntöä tulee kehittää oikeusturvan varmistamiseksi kaikissa tilanteissa. Oikeusturvan parantamiseksi on kehitettävä erilaisten palvelussuhteisiin liittyvien riitojen käsittelyprosessia nykyistä nopeammaksi. Oikeudenkäyntikulut eivät saa muodostaa estettä asian riitautukselle. Lisäksi ammattijärjestöllä tulee olla nykyistä laajempi oikeus hoitaa näitä riitoja jäsentensä puolesta.
Työntekijöiden edustajien asema on turvattava lainsäädännöllä. Yhteistoiminta-asiamiehellä tulee olla toimivalta valvoa kaikkia yhteistoimintalakeja.
Opettajien tekijänoikeudellista suojaa on vahvistettava lainsäädännössä huomioimaan opettajien autonomia ja muut opetusalan erityispiirteet.
Viranhaltijalaki tulee uudistaa vastaamaan työsopimuslain nykysisältöä työntekijän oikeuksien osalta. Esimerkiksi virkasuhteisen tuntiopettajan oikeus lisätyöhön ja vaihtelevaa työaikaa koskevat säännökset on uudistettava. Määräaikaisten palvelussuhdeturvaa raskaus- ja perhevapaatilanteessa tulee vahvistaa. Lainsäädännössä on kiellettävä määräaikaisen palvelussuhteen uusimatta jättäminen raskauden tai perhevapaan vuoksi.
Niin sanottua pohjoismaista työnhakumallia tulee kehittää joustavammaksi. Sen on huomioitava opetusalalla yleiset työttömyystilanteet, joissa työttömyysjakson päättyminen on ennalta tiedossa ja uuden työn alku on jo sovittu.
2.3 Uudistetaan sovittelujärjestelmä ja työriitalaki
Työmarkkinajärjestelmä ja sopimus- ja neuvottelujärjestelmät ovat muutoksessa.
Työriitalakia on uudistettava siten, että sovittelujärjestelmän toiminta tehostuu. Sovittelutoiminnan resursseja on vahvistettava.
2.4 Parannetaan johtamisen resursseja ja toimintaedellytyksiä
Johtaminen on oma merkittävä ammattitehtävänsä. Hyvä johtajuus tukee työntekoa, työn tuloksia ja hyvinvointia ratkaisevalla tavalla. Siksi esihenkilöille tulee turvata tosi-asiallinen mahdollisuus hoitaa tehtävänsä ja vastuunsa hyvin työaikana. Myös esihenkilöiden hyvinvoinnista on huolehdittava.
Kasvatus- ja koulutusalalla johtamisen tehtävät laajenevat ja lisääntyvät niin lakien velvoitteiden kuin yksikkökokojen kasvun ja hallintopalveluiden karsinnan myötä. Alan johtamistehtävien vetovoima on heikentynyt, eikä kaikkiin johtamistehtäviin ole enää riittävästi hakijoita. Johtamisjärjestelmää on kehitettävä esihenkilöiden jaksamisen ja johtamistyön laadun turvaamiseksi ja johtamisen haavoittuvuuden ehkäisemiseksi.
Esihenkilöllä on oltava kohtuullinen määrä alaisia, joilla vastaavasti on riittävästi läsnä oleva esihenkilö. Esihenkilön suorien alaisten lukumäärä pitää rajata enintään 20:een. Tarvitaan johtamisjärjestelmä, jossa johtamistyötä jaetaan myös apulaisjohtajille.
Kasvatus- ja opetusalan johtamiseen tarvitaan erityistä osaamista. Kaikkiin alan esihenkilöiden kelpoisuusvaatimuksiin on sisällytettävä johtamisopinnot. Lisäksi heillä on oltava riittävä mahdollisuus ylläpitää osaamistaan.
2.5 Parannetaan työn laatua ja työhyvinvointia huolehtimalla täydennyskoulutuksesta
Muuttuva työelämä vaatii jatkuvasti kehittyvää osaamista työntekijöiltä. Ammattitaidon ajantasaisuus parantaa työntekijän hallinnan tunnetta, työn tuloksellisuutta ja työhyvinvointia.
Työ2030-kehittämisohjelmaa on jatkettava työurien pidentämiseksi ja työn tuottavuuden parantamiseksi.
Lainsäädännöllä tulee vahvistaa työntekijän oikeus täydennyskoulutukseen ja osaavaan perehdytykseen työajalla. Toimiva malli tähän kasvatus- ja koulutusalalla on mentorointi, johon oikeus on säädettävä lailla. Mentorilla tulee olla tehtävään sen vaatimat edellytykset: koulutus, työaika ja resurssit.
Kunta-ala maksaa ainakin 2 miljardia euroa työkyvyttömyydestä aiheutuvia menoja vuodessa. Suurimmissa kaupungeissa työkyvyttömyyden välittömät kustannukset ovat keskimäärin 6,7 prosenttia palkoista.
Lähde: Keva (ent. Kuntien eläkevakuutus) 2022
3. Perustaidot jokaiselle
Jotta hyvinvointivaltio voi toimia, kaikilla on oltava mahdollisuus hankkia osaamista ja oppia uutta läpi elämän. Pedagoginen varhaiskasvatus luo oppimiselle pohjan. Perusopetuksessa luodaan yleissivistyksen perusta muuta opiskelua ja elämässä pärjäämistä varten. Toisen asteen koulutuksen tehtävä on syventää osaamista ja antaa valmiudet jatko-opiskeluun tai työelämään.
Perustaidot on varmistettava jokaiselle. Näillä taidoilla ei tarkoiteta ainoastaan tärkeitä luku-, kirjoitus-ja laskutaitoa, vaan myös sosiaalisia taitoja, itsestä huolehtimista, opiskelutaitoja, luovuutta, hyvinvointiosaamista ja digitaitoja.
On tärkeää, että varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa havaitaan mahdollisimman varhain oppimisen haasteet ja yksilön erilaiset tuen tarpeet. Ne eivät usein kokonaan poistu vaan seuraavat oppijaa toiselle asteelle ja koko loppuelämän.
Viimeisimmissä Pisa-tutkimuksissa ja muissa oppimistulosarvioinneissa Suomen tulokset ovat pudonneet. Oppiminen on eriytynyt ja heikkojen osaajien määrä on kasvanut. Maahanmuuttajataustaisten tulokset ovat oppimistulosarvioinneissa heikompia kuin muun väestön, mikä vaikuttaa näiden nuorten syrjäytymisuhkaan. Tuki ei ole riittävää eikä tuen tarpeeseen pystytä vastaamaan. Tämä vaikeuttaa monen kouluttautumista, ammattiin valmistumista ja työelämään siirtymistä.
Osaamistason lasku vaikuttaa myös koulutustasoon. Suomalaisten nuorten ikäluokissa korkeasti koulutettuja on vähemmän kuin muissa OECD-maissa keskimäärin. Lisäksi korkeakoulutettujen määrä kasvaa Suomessa hitaammin kuin esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa tai Virossa. Huolestuttavaa on se, että nuorempienikäluokkien koulutustaso on laskenut suhteessa vanhempiin ikäluokkiin. Samaan aikaan tiedetään, että tarve korkeakoulutetuille vain kasvaa tulevaisuudessa.
3.1 Käännetään osaamistaso nousuun konkreettisin toimin
Laskevat oppimistulokset ja eriytyvä osaaminen vaativat mittavia toimia varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle saakka, jotta saamme osaamistasoa vahvistettua ja koulutustasoa nostettua. Vääjäämättä laskevat tulokset eivät käänny kasvuun kosmeettisilla kehittämishankkeilla.
Pedagogisesti laadukas varhaiskasvatus ja kaksivuotisen esiopetuksen vakiinnuttaminen vahvistavat lasten oppimisvalmiuksien kehittymistä ja koulutuksellista tasa-arvoa. Perusopetuksessa on pystyttävä varmistamaan jokaiselle riittävät taidot, jotta toisella asteella ja korkeakoulutuksella on mahdollisuudet toteuttaa tavoitteiden mukaista opetusta. Yhtä lailla on kiinnitettävä huomiota opettajien mahdollisuuksiin eriyttää opetustaan ylöspäin ja huomioida myös erityisen hyvin opinnoissaan pärjäävät oppijat.
Koulutuksen nivelvaiheiden sujuvuuden parantamiseksi on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota riittäviin opiskeluvalmiuksiin. Osana perustaitoja on myös varmistettava jokaisen vahva digiosaaminen. On luotava kattava oppimisen digistrategia varhaiskasvatuksesta toisen asteen koulutukseen saakka.
Jotta maahanmuuttajataustaiset oppijat pystyvät opiskelemaan täysipainoisesti, suomen tai ruotsin kielen oppiminen on varmistettava säätämällä perusopetukseen valmistava opetus subjektiiviseksi oikeudeksi sekä lisäämällä S2-opetusta kaikilla koulutusasteilla.
3.2 Säädetään riittävästä määrästä opettajia
Jokaisella oppijalla on oltava oikeus opettajan yksilölliseen kohtaamiseen riittävän pienissä ryhmissä. Nykyiset väljät säädökset ja suositukset opettajien määrästä eivät riitä. Ne eivät turvaa oppijoiden oikeutta opettajaan, oppilaan- ja opinto-ohjaajaan eivätkä erityisopettajaan, ja määrissä on merkittäviä eroja eri puolilla Suomea. Riittävästä opettajamäärästä on säädettävä täsmällisemmin varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella.
Varhaiskasvatuksen opettajapulaan on vastattava nostamalla koulutusmäärät yliopistoissa lain vaatiman henkilöstörakenteen edellyttämälle tasolle. Kelpoisuusvaateita tai vuonna 2030 voimaan tulevaa henkilöstörakennetta ei tule muuttaa.
Kattava tieto opettajien määrästä eri koulutusasteilla ja alueellisesti puuttuu. Vireillä oleva opettajarekisteri on saatettava pikaisesti käyttöön, jotta opettajamäärän arviointi nojautuu todelliseen tietoon.
3.3 Nostetaan opetustuntimäärää ja turvataan opettajan antaman lähiopetuksen määrä
Opettajan antamassa lähiopetuksessa opitaan toisten kanssa toimimista, vuorovaikutusta, oppimaan oppimisen taitoja ja opiskeluvalmiuksia, joiden varaan tulevaa opiskelua ja työelämävalmiuksia voidaan rakentaa.
Oppilaiden saama opetustuntimäärä perusopetuksessa on Suomessa selvästi alhaisempi kuin muissa maissa. Opetustuntimäärää on nostettava perustaitojen vahvistamiseksi.
Lisäksi lainsäädännöllä on turvattava riittävä opettajan antaman lähiopetuksen määrä ammatillisessa koulutuksessa ja lukiossa. Riittävällä opettajan antamalla opetuksella voidaan turvata sellainen osaamistaso, jolla voi siirtyä seuraavalle koulutusasteelle, suorittaa tutkinnon sekä pärjätä työelämässä ja jatko-opinnoissa. Riittävän lähiopetuksen turvaaminen on yhtä lailla tärkeää korkeakouluissa.
3.4 Turvataan oppijan oikeus oppimisen ja kasvun tukeen lainsäädännöllä
Perusopetuksen oppilaista tehostettua tai erityistä tukea vuonna 2021 sai lähes joka neljäs oppilas. Ammatillisessa koulutuksessa tarjottavaa erityistä tukea sai 15 prosenttia perustutkintokoulutuksen opiskelijoista. Siinä, millaisia ja kuinka paljon konkreettisia tukitoimia oppijat ovat saaneet, on kuitenkin suuria eroja. Oppimisen tuki ei toteudu tasa-arvoisesti joka puolella Suomea.
Tukeen on luotava täsmällinen lainsäädäntö, josta käy ilmi, millaiseen laadulliseen ja määrälliseen tukeen oppijalla kulloinkin on oikeus. Kaikille tuen tasoille on säädettävä taatut vähimmäistukitoimet. Tärkein tukitoimista on erityisopetusoikeus. Varhaiskasvatuksessa erityisopettajan on oltava aina arvioimassa tuen tarvetta sekä mukana ryhmässä, jossa on erityisen tuen lapsia. On säädettävä, että perusopetuksen erityisessä tuessa oppilaalle kuuluu kokoaikainen, pienryhmämuotoinen erityisopetus yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Toisella asteella opiskelijalla on oltava oikeus tukiopetukseen ja erityisopetukseen.
Lastensuojelulain kokonaisuudistuksessa opetustoimen mahdollisuuksia varautua ja tukea lastensuojelussa olevan lapsen oppivelvollisuuden toteutumista ja hyvinvointia on parannettava. Eduskunnan on seurattava opiskeluhuoltopalveluiden toteutumista tarvetta vastaavasti hyvinvointialueilla.
4. Taitavaa työvoimaa ja korkeaa osaamista
4.1 Otetaan osaamisvaje hallintaan koulutuksella

4.2 Tuetaan jatkuvalla oppimisella työikäisten osaamista
4.3 Sujuvoitetaan oppimisen polkuja panostamalla ohjauspalveluihin
4.4 Kehitetään julkisia koulutus-palveluita takaamaan alueiden veto-ja pitovoima
4.5 Tuetaan maahanmuuttajien osaamista ja työllistymistä koulutuksella

5. Kasvatuksen, koulutuksen ja tutkimuksen ketju kuntoon –koulutusmuotokohtaiset kärkitavoitteet
Tutustu koulutusmuotokohtaisiin kärkitavoitteisiimme koulutusmuoto kerrallaan. Pääset avaamaan kärkitavoitteet alta erillisten valikoiden kautta.
Varhaiskasvatuksen tavoitteet

1. Nostetaan varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärät yliopistoissa vastaamaan alan tarvetta
Varhaiskasvatuksen opettaja on varhaiskasvatuksen laadun ja vaikuttavuuden keskeinen tekijä. Jokaisella lapsella on oikeus kelpoisen opettajan suunnittelemaan ja toteuttamaan pedagogiikkaa painottavaan varhaiskasvatukseen. Pulan varhaiskasvatuksen opettajista on annettu syntyä vuosikymmenten aikana. Sen myötä varhaiskasvatuksessa on valtava koulutusvaje. On turvattava, että yliopistoissa voidaan kouluttaa 1 400 varhaiskasvatuksen opettajaa vuosittain ainakin vuoteen 2030 saakka samalla huolehtien tämän koulutuksen laadusta.
- Samaa mieltä? Lataa ja jaa tavoitetta eteenpäin tämän kuvan kanssa.
2. Täsmennetään ja vahvistetaan lapsen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tuen lainsäädäntöä
Varhaiskasvatuksen erityisopettaja on lapsen tuen asiantuntija. Lapsen oikeutta erityisopettajan antamaan opetukseen ja tukeen on vahvistettava. Erityisestä tuesta on säädettävä niin, että ryhmässä, jossa on erityisen tuen lapsi tai lapsia, on aina oltava erityisopettaja ja erityisopettaja on aina mukana arvioimassa tuen tarvetta. Lisäksi on säädettävä erityisopettajamitoitus varhaiskasvatukseen (1:100) ja esiopetukseen (1:50) sekä lapsen oikeus pien- ja erityisryhmään. Tarvitaan myös selkeä säännöspohja kiinnipitotilanteisiin.
- Samaa mieltä? Lataa ja jaa tavoitetta eteenpäin tämän kuvan kanssa.
3. Vahvistetaan koulutuksellista tasa-arvoa tekemällä maksuttomasta esiopetuksesta kaksivuotinen
Oikeus esiopetukseen takaa 5-vuotiaille yhdenvertaisesti oikeuden ikä- ja kehitystason mukaiseen oppimista ja kehitystä tukevaan ohjattuun toimintaan. Näin turvataan lapsille hyvät valmiudet opinpolun jatkumolle. Käynnissä olevaa kaksivuotisen esiopetuksen kokeilua edeltänyt 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu lisäsi lasten varhaiskasvatukseen osallistumista. Erityisesti osallistuminen lisääntyi matalan keskitulon perheissä. Uudistuksen myötä esiopetukseen ohjautuisi koko ikäluokka, myös ne 5-vuotiaat, jotka nyt nuoremman sisaruksen kotihoidon vuoksi jäävät muita useammin varhaiskasvatuksen ulkopuolelle.
- Samaa mieltä? Lataa ja jaa tavoitetta eteenpäin tämän kuvan kanssa.
4. Säädetään ryhmäkoon suhdeluvuksi kaikille 3 vuotta täyttäneille aina 1:7
Laadukas varhaiskasvatus on turvattava myös osa-aikaisesti varhaiskasvatukseen osallistuville. Jatkuvasti muuttuvat ryhmät eivät tue lapsen suotuisaa kasvua ja oppimista. Parhaiten lasten ystävyyssuhteiden, leikin ja oppimisen jatkuvuus toteutuu silloin, kun lapset osallistuvat toimintaan säännöllisesti. Suhdeluku 1:13 osapäiväisille lapsille on poistettava.
- Samaa mieltä? Lataa ja jaa tavoitetta eteenpäin tämän kuvan kanssa.
Perusopetuksen tavoitteet

1. Nostetaan perusopetuksen vähimmäistuntimäärää perustaitojen vahvistamiseksi
Perustaitojen heikentynyt osaaminen vaatii toimenpiteitä. Konkreettinen keino perustaitojen vahvistamiseksi on oppituntien lisääminen perusopetuksen kokonaistuntimäärään. Tuntien kohdentamisesta eri oppiaineisiin ja sijoittamisesta eri vuosiluokille päätetään paikallisesti, eikä tämä edellytä valtakunnallisia ops-muutoksia. Tuntimäärän lisäyksellä voidaan lisätä myös oppilaan valinnan mahdollisuuksia.
- Samaa mieltä? Lataa ja jaa tavoitetta eteenpäin tämän kuvan kanssa.
2. Korjataan oppimisen tuen lainsäädännön ongelmat
Oppilaan erityisopetusoikeus on kirjattava lakiin. Osa-aikaiseen erityisopetukseen on tehostetussa tuessa määriteltävä vähimmäistuntimäärä, johon oppilas on oikeutettu niissä oppiaineissa, joissa hänellä on oppimisen ja koulunkäynnin haasteita. On säädettävä, että erityisessä tuessa oppilaalle kuuluu kokoaikainen, pienryhmämuotoinen erityisopetus yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Oppilas siirtyy erityiseen tukeen, jos osa-aikainen erityisopetus ja yleisopetuksen ryhmään tuotava tuki eivät riitä.
- Samaa mieltä? Lataa ja jaa tavoitetta eteenpäin tämän kuvan kanssa.
3. Vahvistetaan opettajamitoitusta
Opettajamitoitusta on vahvistettava opetuksen ja oppimisen tuen laadun parantamiseksi. Erityisopetusoikeus on turvattava sitovilla säädöksillä. Nykyistä erityisluokkien 10 oppilaan enimmäisryhmäkokoa on noudatettava kaikessa erityisen tuen erityisopetuksessa. Lisäksi on säädettävä sitova mitoitus (1:100, esi- ja alkuopetuksessa 1:50) osa-aikaiseen erityisopetukseen. Riittävä opinto-ohjaus on turvattava mitoituksella 1:150. Yleistä opettajamitoitusta on vahvistettava valtakunnallisella suosituksella (1:20 ja alku-opetuksessa 1:18).
- Samaa mieltä? Lataa ja jaa tavoitetta eteenpäin tämän kuvan kanssa.
4. Otetaan koronapandemian opit hallitusti käyttöön
Koronapandemian ajan kehitystä digitalisaation hyödyntämisestä ei pidä hukata. On laadittava kansallinen oppimisen digitalisaation strategia, joka ohjaa digitalisaation hyödyntämistä pedagogiikkaa ja yhdenvertaisuutta tukevalla tavalla.
Osana strategiaa on laadittava etäyhteyksiä hyödyntävään lähiopetukseen selkeät reunaehdot opetuksen laadun turvaamiseksi. Perusopetuksen kokonaisvaltainen tehtävä rakentuu jatkossakin lähiopetukselle, eikä lainsäädäntöä tule etäopetusta koskien muuttaa.
- Samaa mieltä? Lataa ja jaa tavoitetta eteenpäin tämän kuvan kanssa.
5. Käynnistetään maahanmuuttotaustaisia oppilaita koskeva kehittämisohjelma
Maahanmuuttotaustaisten oppijoiden osaamisen vahvistamiseksi on käynnistettävä laaja kehittämisohjelma. Ohjelma sisältää perusopetukseen valmistavan ja oman äidinkielen opetuksen lainsäädäntöuudistukset sekä suomi tai ruotsi toisena kielenä (S2) -opetuksen kehittämisen ja opetustuntimäärien nostamisen. Tuettua kielitietoista opetusta vahvistetaan.
- Samaa mieltä? Lataa ja jaa tavoitetta eteenpäin tämän kuvan kanssa.
Lukion tavoitteet

1. Kehitetään lukion rahoitusta perustumaan koulutuksen saavutettavuuteen ja laatuun
Rahoitusjärjestelmää on kehitettävä tukemaan lukiokoulutuksen alueellista saavutettavuutta. Rahoitusta pitää vahvistaa ja nykyistä pienten lukioiden lisää kehittää alueperusteiseksi turvaamaan valtakunnallisesti kattavan lukioverkon elinvoimaisuus. Laadun yhdenvertaisuutta on vahvistettava säätämällä sitovista lukiokoulutuksen laatukriteereistä.
Samaa mieltä? Kerro tavoitteesta omissakin kanavissasi tallentamalla laitteellesi seuraavia kuvia ja jakamalla niitä eteenpäin!
- Kuva: Lukiokoulutuksen rahoitus
- Kuva: Lukiokoulutuksen saavutettavuus
- Kuva: Lukiokoulutuksen laatukriteerit
2. Vahvistetaan oppimisen tukea ja opinto-ohjausta
Oppimisen tukea on vahvistettava säätämällä opiskelijan oikeudesta tukiopetukseen. Tukiopetuksen järjestämiseen on kohdennettava lisärahoitusta. Erityisopettajien ja opinto-ohjaajien määrää oppilaitoksissa tulee lisätä ja tuen rakenteita kehittää. Yksilöllisen tuen ja ohjauksen saavutettavuutta on vahvistettava säätämällä erityisopettajien (1:200) ja opinto-ohjaajien (1:150) määrästä oppilaitoksissa.
Samaa mieltä? Kerro tavoitteesta omissakin kanavissasi tallentamalla laitteellesi seuraavia kuvia ja jakamalla niitä eteenpäin!
3. Hyödynnetään digitalisaatiota laadukkaasti
Digitalisaation mahdollisuuksia tulee hyödyntää hallitusti ja tutkittuun tietoon perustuen. Digitalisaatio edellyttää laatutekijöiden määrittelyä osana kansallista koulutuksen digistrategiaa. Opiskelijan oikeudesta lähiopetuksen riittävään määrään on säädettävä nuorten lukiokoulutuksessa. Oppimateriaalien korkea laatu ja pedagoginen käytettävyys on säilytettävä korkeana molemmilla kotimaisilla kielillä digitalisaatiosta huolimatta. Myös erilaiset oppijat tulee huomioida, sillä digitaalinen oppimateriaali ei sovellu kaikille.
Samaa mieltä? Kerro tavoitteesta omissakin kanavissasi tallentamalla laitteellesi seuraavia kuvia ja jakamalla niitä eteenpäin!
4. Kehitetään ylioppilastutkintoa vahvistamalla lukiodiplomin roolia
Kaikille yhteisten taito- ja taideaineiden lukiodiplomin suoritusmahdollisuuden tarjoaminen opiskelijalle on säädettävä koulutuksen järjestäjää velvoittavaksi. Muiden lukiodiplomien saavutettavuutta tulee kehittää alueellisella yhteistyöllä sekä etäyhteyksiä hyödyntäen. On säädettävä oikeudesta korvata yksi ylioppilastutkinnon kokeista lukiodiplomilla. Kehittämistyössä tulee huomioida ammatillisten kaksoistutkinto-opiskelijoiden mahdollisuudet suorittaa lukiodiplomi.
Samaa mieltä? Kerro tavoitteesta omissakin kanavissasi tallentamalla laitteellesi seuraavia kuvia ja jakamalla niitä eteenpäin!
Lukion ja ammatillisen toisen asteen yhteinen tavoite:
Säilytetään nykyinen toisen asteen koulutuksen järjestäjämalli
Lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta on kehitettävä omina koulutusmuotoinaan. Toisen asteen koulutusta ei tule siirtää hyvinvointialueiden järjestettäväksi. Väestörakenteen muuttuessa lukio- ja ammatillisen koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus on säilytettävä. Yhteistyötä toisen asteen ja muiden koulutusasteiden ja -muotojen kesken tulee kehittää kannustavalla rahoituksella ja siten, että siitä hyötyvät kaikki osapuolet.
Samaa mieltä? Kerro tavoitteesta omissakin kanavissasi tallentamalla laitteellesi seuraavia kuvia ja jakamalla niitä eteenpäin!
Ammatillisen toisen asteen tavoitteet
1. Selkeytetään koulutuksen rahoitusmallia ja vahvistetaan perusrahoituksen tasoa
Oppivelvollisten osalta perusrahoitusmalli säädetään yhteneväksi lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa. Perusrahoituksen osuuden on oltava vähintään 90 prosenttia. Lisäopetuksen, tuen ja erityisen tuen rahoitus on turvattava. Rahoitusmalli pitää selkeyttää kohtelemaan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja samanarvoisesti. Rahoituksen on oltava ennakoitavaa. Suoritusrahoituksen on huomioitava myös tutkinnon osaa pienempiä kokonaisuuksia.
- Samaa mieltä? Lataa ja jaa tavoitetta eteenpäin tämän kuvan kanssa.
2. Turvataan riittävä ja laadukas opettajan antama opetus
Oppilaitoksessa annettavan opetuksen ja ohjauksen määrän on oltava riittävä, vähintään 15 tuntia (60 min.) osaamispistettä kohden, ja rahoitus on korvamerkittävä. Opiskelijoiden osaaminen ja jatko-opintoedellytysten toteutuminen on varmistettava. Säädetään opinto-ohjauksen mitoituksesta (1:150). Opettajalla on oltava oikeus laadukkaaseen ja kattavaan perehdytykseen, ammatilliseen täydennyskoulutukseen sekä osaavaan esihenkilöön.
- Samaa mieltä? Lataa ja jaa tavoitetta eteenpäin tämän kuvan kanssa.
3. Vahvistetaan oppimisen tukea
Tukiopetuksesta ja osa-aikaisesta erityisopetuksesta on säädettävä. Erityisopettajan roolia on vahvistettava, erityisopettajamitoituksesta on säädettävä (1:100) ja ammatillisia erityisopettajia on lisättävä. Ammatillisiin vaativan erityisen tuen oppilaitoksiin on lisättävä opiskelijapaikkoja. Erityisoppilaitosten maantieteellisestä kattavuudesta ja hakeutumisvaihtoehtojen monipuolisuudesta on huolehdittava.
- Samaa mieltä? Lataa ja jaa tavoitetta eteenpäin tämän kuvan kanssa.
4. Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen roolia ammattisivistyksen tarjoajana ja polkuna korkeakoulutukseen
Oppilaitoksilla on oltava vahva rooli jatkuvassa oppimisessa ja osaajapulan ratkaisemisessa. Omaehtoinen koulutus työttömyystuella on mahdollistettava ja työvoimakoulutuksena on voitava suorittaa koko tutkinto tai osatutkinto koko maassa. Ammatillista koulutusta ja ammattikorkeakoulua on kehitettävä samanarvoisena vaihtoehtona lukio–yliopisto-koulutuspolulle ja yhteistyötä työelämän kanssa on vahvistettava. Oppivelvollisuusuudistuksen toteutumista on seurattava ja tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat korjaustoimenpiteet on tehtävä.
- Samaa mieltä? Lataa ja jaa tavoitetta eteenpäin tämän kuvan kanssa.
Lukion ja ammatillisen toisen asteen yhteinen tavoite:
Säilytetään nykyinen toisen asteen koulutuksen järjestäjämalli
Lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta on kehitettävä omina koulutusmuotoinaan. Toisen asteen koulutusta ei tule siirtää hyvinvointialueiden järjestettäväksi. Väestörakenteen muuttuessa lukio- ja ammatillisen koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus on säilytettävä. Yhteistyötä toisen asteen ja muiden koulutusasteiden ja -muotojen kesken tulee kehittää kannustavalla rahoituksella ja siten, että siitä hyötyvät kaikki osapuolet.
- Samaa mieltä? Lataa ja jaa tavoitetta eteenpäin tämän kuvan kanssa.
Taiteen perusopetuksen tavoitteet
1. Tunnistetaan taiteen perusopetus hyvinvoinnin ja demokratian vahvistajana
Taiteen perusopetus on investointi nuoren tulevaisuuteen ja kunnan elinvoimaan. Kunnilla on oltava vahvempi vastuu paikallisen kulttuuritoiminnan ja toimijoiden tukemisessa. On kehitettävä taiteen perusopetuksen, kuntien maahanmuuttajatyön, vanhustyön, sosiaali- ja terveystoimen ja seurakuntien yhteistyötä. Maahan muuttavien lasten ja nuorten taideharrastusten jatkaminen tai harrastuksen aloittaminen on mahdollistettava matalalla kynnyksellä.
- Samaa mieltä? Lataa ja jaa tavoitetta eteenpäin tämän kuvan kanssa. #koulutusratkaisee
2. Parannetaan koulutuksen saatavuutta ja saavutettavuutta
Pitkäjänteisen taideharrastamisen mahdollisuuksia on vahvistettava eri alueilla. Alueellisesti kattavaa ja monipuolista opetustarjontaa on parannettava muun muassa järjestämällä koulutusta yhdessä naapurikuntien kanssa sekä vahvistamalla taiteen perusopetuksen toimijoiden ja muiden koulutusmuotojen keskinäistä yhteistyötä. Tämä on mahdollista esimerkiksi koulun kerhotoiminnassa. Oppilasmaksut eivät saa olla este osallistumiselle.
- Samaa mieltä? Lataa ja jaa tavoitetta eteenpäin tämän kuvan kanssa. #koulutusratkaisee
3. Turvataan taiteen perusopetuksen toiminnan laatu pitkäjänteisellä kehittämisohjelmalla
Taiteen perusopetuksen ylläpidon ja kehittämisen on oltava pitkäjänteistä ja suunnitelmallista koulutuspolitiikkaa. Koulutuksen kehittäminen vaatii panostuksia. Rahoitustasoa on nostettava, ja rahoitusmallin on oltava kunnille velvoittava niin, että se sidotaan kunnan omaan maksuosuuteen. Sekä laajaa että yleistä oppimäärää on kehitettävä jatkossakin ominaan näiden omaleimaisuus huomioiden.
- Samaa mieltä? Lataa ja jaa tavoitetta eteenpäin tämän kuvan kanssa. #koulutusratkaisee
4. Vahvistetaan koulutuksen laatua huolehtimalla kelpoisten opettajien saatavuudesta ja täydennyskoulutuksesta
Koulutuksen laatutyötä on edistettävä. Opettajien osaamista on vahvistettava täydennyskoulutuksella. Kaikkien yhdeksän taiteen perusopetuksen taiteenalan opettajankoulutus ja opettajien saatavuus on varmistettava. Lisäksi on tarjottava erillisryhmänä koulutusta niille, joilla ei ole opettajan työkokemuksesta huolimatta oman alansa opettajan ammatillista pätevyyttä.
- Samaa mieltä? Lataa ja jaa tavoitetta eteenpäin tämän kuvan kanssa. #koulutusratkaisee
5. Vahvistetaan taiteen perusopetuksen asemaa osana koulutusjärjestelmää
Tietopohjaa taiteen perusopetuksen toiminnasta, sen laajuudesta ja luonteesta on lisättävä vahvistamalla Tilastokeskuksen tiedonkeruuta. On edistettävä taiteen perusopetuksessa saavutetun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista muilla koulutusasteilla. Yleissivistävän koulutuksen, taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön yhteistyötä esimerkiksi lukiodiplomin suorittamisessa pitää vahvistaa.
- Samaa mieltä? Lataa ja jaa tavoitetta eteenpäin tämän kuvan kanssa. #koulutusratkaisee
Vapaan sivistystyön tavoitteet

1. Turvataan vapaan sivistystyön rahoitus, hyvä saavutettavuus sekä opettajien osaaminen
Koko maan kattava oppilaitosverkosto on turvattava ja varmistettava riittävä rahoitus kaikkeen toimintaan. Yhteistyötä on lisättävä eri koulutusmuotojen kanssa.
Oppivelvollisille suunnattuun vapaan sivistystyön koulutukseen on taattava riittävä rahoitus ja tarpeen mukaiset aloituspaikkamäärät. Myös opettajien osaamista on kehitettävä oppivelvollisille suunnatun koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.
- Samaa mieltä? Lataa ja jaa tavoitetta eteenpäin tämän kuvan kanssa.
2. Vahvistetaan vapaan sivistystyön roolia matalan kynnyksen oppilaitosmuotona
Vapaan sivistystyön roolia on korostettava ennaltaehkäisevänä ja toimintakykyä edistävänä koulutusmuotona kaiken ikäisille henkilöille, koska koulutustarjonta edistää terveyttä ja hyvinvointia. Vapaan sivistystyön koulutuksen on oltava kaikkien saavutettavissa varallisuudesta tai asuinpaikasta riippumatta. Roolia maahanmuuttajien koulutuksen järjestäjänä on vahvistettava. Kurssitarjontaa on hyödynnettävä myös työelämätaitojen kehittämisessä.
- Samaa mieltä? Lataa ja jaa tavoitetta eteenpäin tämän kuvan kanssa.
3. Tunnistetaan ja tunnustetaan vapaan sivistystyön kautta saavutettu osaaminen koko koulutusjärjestelmässä
Vapaan sivistystyön koulutuksessa suoritetut opinnot on huomioitava paremmin eri koulutusasteilla. Toimintatapoja ja välineitä osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen on kehitettävä edelleen. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen vaatii pedagogista osaamista, ja siksi se on opettajien tehtävä.
- Samaa mieltä? Lataa ja jaa tavoitetta eteenpäin tämän kuvan kanssa.
4. Vahvistetaan etenkin heikkojen perustaitojen varassa olevien ohjausta ja koulutusta
Vapaan sivistystyön roolia matalan kynnyksen oppilaitosmuotona on vahvistettava muun muassa heikkojen perustaitojen varassa olevien, matalan pohjakoulutuksen saaneiden, maahanmuuttajataustaisten ja pakolaisten osaamisen kehittämisessä. Helposti tavoitettavaa vapaan sivistystyön koulutusta voidaan hyödyntää myös kriisien kohdatessa. Yhteistyötä alueen eri toimijoiden kanssa on vahvistettava.
- Samaa mieltä? Lataa ja jaa tavoitetta eteenpäin tämän kuvan kanssa.
Yliopisto- ja ammattikorkeakoulutavoitteet

1. Kehitetään korkeakoulutusta hallitusti ja tunnistetaan duaalimallin vahvuudet
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen muodostamaa korkeakoulujärjestelmää on vahvistettava niin, että se tuottaa monipuolista, profiililtaan erilaista osaamista yhteiskunnan ja alueiden työelämän tarpeisiin. Ammattikorkeakoulujen hallituspaikoista yli 50 prosentin on edustettava työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän tuntemusta.
Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tutkintorakenteet on säilytettävä laajuudeltaan ja sisällöltään toisiinsa verrattuna omaleimaisina. Yliopistojen päätutkintona tulee olla edelleen ylempi korkeakoulututkinto. Ammattikorkeakoulujen ylemmän tutkinnon asemaa on vahvistettava ja ylempien tutkintojen tutkintonimikkeet on selkeytettävä.
Alueellista ja alueiden välistä yhteistyötä koulutuksen tarjonnassa ja saavutettavuudessa on lisättävä korkeakouluverkoston hajauttamisen sijaan.
- Samaa mieltä? Lataa ja jaa tavoitetta eteenpäin tämän kuvan kanssa (yliopisto).
- Samaa mieltä? Lataa ja jaa tavoitetta eteenpäin tämän kuvan kanssa (amk).
2. Rahoitusmallit vahvistavat koulutuksen laatua sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen autonomiaa pitkäjänteisesti
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toiminnan rahoituksen on vastattava yhteiskunnan niille asettamia tehtäviä. Fokus on palautettava perustoimintaan, joka edellyttää rahoituksen suuntaamista tutkintokoulutuksiin. Jatkuvan oppimisen rahoitus on ratkaistava erillisenä budjettirahoituksena, ei osana perusrahoitusta.
Ammattikorkeakoulutuksen vaikuttavuudesta on tehtävä kokonaisarvio, jonka pohjalta tehdään kehittämislinjaukset toimintaedellytyksien vahvistamiseksi.
- Samaa mieltä? Lataa ja jaa tavoitetta eteenpäin tämän kuvan kanssa (yliopisto).
- Samaa mieltä? Lataa ja jaa tavoitetta eteenpäin tämän kuvan kanssa (amk).
3. Jatketaan työtä sen eteen, että korkeakoulut ovat hyviä työpaikkoja ja houkuttelevat jatkossakin parhaita osaajia
Korkeakouluissa opetusansioilla meritoituminen on tehtävä systemaattiseksi ja mahdollistettava tutkimusvapaakaudet tai työelämäjaksot opetuspainotteisissa tehtävissä. Korkeakouluissa on pystyttävä kasvattamaan opetushenkilöstön määrää vastaamaan laajentuvan korkeakoulutuksen tarvetta. Pedagogiset kelpoisuudet on kirjattava lainsäädäntöön ja edellytettävä niitä kaikissa toimissa.
Erilaisten oppimisympäristöjen kehittämistä on jatkettava, jotta ne vastaavat moninaisen opiskelijajoukon tarpeisiin.
- Samaa mieltä? Lataa ja jaa tavoitetta eteenpäin tämän kuvan kanssa (yliopisto).
- Samaa mieltä? Lataa ja jaa tavoitetta eteenpäin tämän kuvan kanssa (amk).
4. Monipuolistetaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa ja huomioidaan korkeakoulutuksen rooli entistä laajemmin alueellisena toimijana
Tki-rahoituksen on kannustettava verkostomaiseen yhteistyöhön ja tuettava alueita tämän yhteistyön rakentamisessa. Ammattikorkeakoulutuksen tki-toiminnalle on luotava rahoitusmekanismit.
Rahoituksessa on ymmärrettävä perustutkimuksen ja tki-toiminnan erilaiset tarpeet sekä vaikuttavuuden erilaisuus. Perustutkimuksen osalta Suomen Akatemian tutkimusmäärärahoja on nostettava. Lisäksi Business Finlandin rahoitusperusteita on kehitettävä tukemaan yhteistyönä toteuttavaa tki-toimintaa. Yrityksille on rakennettava sellaisia kannusteita, joilla niitä saadaan lisäämään tki-työtä, esimerkiksi luotava tki-setelimalli, joka mahdollistaa kokeilut ja myöhemmän jatkokehityksen. Palvelun tarjoajina toimisivat julkiset tki-organisaatiot. Yritystukia pitää kohdentaa korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyönä tehtävään tki-toimintaan, uusien markkinoiden luomiseen ja osaamisen vahvistamiseen.
- Samaa mieltä? Lataa ja jaa tavoitetta eteenpäin tämän kuvan kanssa (yliopisto).
- Samaa mieltä? Lataa ja jaa tavoitetta eteenpäin tämän kuvan kanssa (amk).
5. Tuetaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen asemaa kansainvälisinä toimijoina
Osaajien monipuolista liikkuvuutta on tuettava. Tällä vahvistamme hyvinvointivaltiota ja luomme kestävää kasvua. Kansainvälisten opiskelijoiden maahantulokäytänteitä on edelleen sujuvoitettava.
Korkeakoulujen toiminnan kehittämisessä on otettava huomioon kansainvälistymisen moninaiset vaikutukset. Korkeakouluja on tuettava niiden vastuussa opiskelijoiden integroimiseksi ja työllistämiseksi Suomeen. Tavoite kansainvälisten opiskelijoiden määrän nostamiseksi on kunnianhimoinen, ja sen saavuttamiseksi tarvitaan riittävät resurssit.
Yliopistoja on tuettava kielten opetustarjonnan laajentamisessa, jotta kansallista kielivarantoa voidaan monipuolistaa.
- Samaa mieltä? Lataa ja jaa tavoitetta eteenpäin tämän kuvan kanssa (yliopisto).
- Samaa mieltä? Lataa ja jaa tavoitetta eteenpäin tämän kuvan kanssa (amk).
Opettajankoulutuksen tavoitteet
1. Koulutetaan opettajia tarvetta vastaava määrä
Opettajankoulutusmäärien niin yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissakin on vastattava todellisia opettajatarpeita. Tämän tiedon todentamiseksi on opettajarekisteri saatettava pikaisesti käyttöön. Opettajia on koulutettava myös oppilaitosten ulkopuolisiin, eri organisaatioiden ohjaus- ja koulutusalan tehtäviin lisääntyneen työelämäyhteistyön ja jatkuvan oppimisen tarpeisiin vastaamiseksi. Suurimmat opettajatarpeet koskevat varhaiskasvatuksen opettajia, erityisopettajia ja suomi tai ruotsi toisena kielenä (S2) -opettajia kaikilla koulutusasteilla sekä tekniikan alojen ja matematiikan opettajia. Opinto-ohjaajien koulutusmääriä on kasvatettava, jotta oppivelvollisuuden laajentaminen onnistuu tavoitteissaan.
2. Vahvistetaan opettajien jatkuvaa osaamisen kehittämistä
Opettajat tarvitsevat jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Tutkimusperustainen täydennyskoulutus pitää kirjata lakiin opettajan oikeudeksi ja velvollisuudeksi osana työaikaa. Mentorointi on kirjattava lakiin jokaisen vastavalmistuneen opettajan kaksivuotiseksi oikeudeksi. Opettajien jatko-opinto- ja tutkintomahdollisuuksia pitää vahvistaa ja edistää korkeakouluissa.
3. Turvataan opettajien osaaminen vahvoilla kelpoisuusvaatimuksilla
Nykyisiä opettajien kelpoisuusvaatimuksia ei tule laskea miltään osin. Opettajien mahdollisuuksia hankkia monipuolisia kelpoisuuksia on parannettava, jotta opetus kaikkialla Suomessa on kelpoisten opettajien antamaa. Perusopetuksen valmistavan opetuksen ja oman äidinkielen opettajille on annettava kelpoisuusasetus. Pedagogiset kelpoisuusvaatimukset on kirjattava lainsäädäntöön myös korkeakoulujen opettajille. Alan esihenkilöiden kelpoisuusvaatimuksiin on sisällytettävä johtamisopinnot.
4. Vakiinnutetaan pysyväksi opettajankoulutuksen foorumi ja alan tutkimuksen kehittäminen
Opettajankoulutusfoorumi on vakiinnutettava pysyväksi toimielimeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen. Opettajankoulutuksen eri väylien yhteistyötä on kehitettävä edelleen. Rahoituksen on vastattava opettajankoulutuksille määriteltyjä tehtäviä ja tavoitteita. Ammattikasvatuksen ja työelämässä oppimisen soveltavaa tutkimusta tulee lisätä ja vahvistaa ammatillisen opettajankoulutuksen tehtävänä. Opettajankoulutuksien vaikuttavuudesta on tehtävä kansallinen arviointi.
Kysy lisää:
Katarina Murto, puheenjohtaja
Nina Lahtinen, koulutuspolitiikan johtaja
Petri Lindroos, neuvottelujohtaja
Jaakko Salo, koulutuspolitiikan päällikkö
Risto-Matti Alanko, koulutuspolitiikan erityisasiantuntija
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@oaj.fi
» Seuraa somessa! #vaalit2023 #koulutusratkaisee
Facebook / Twitter / Instagram @oajry