Pidämme muistion valmistelua puutteellisena ja katsomme, että esitys olisi ristiriidassa hallitusohjelman norminpurkutavoitteen kanssa, koska se kaventaisi opetuksen järjestäjien paikallista päätösvaltaa ja lisäisi valtakunnallista sääntelyä.
Valtaosa ei kannata lomien siirtoa
OAJ:n jäsenkyselyn mukaan 78 prosenttia vastaajista ei kannata kesäloman siirtämistä. Vastaajat pitävät muutosta haitallisena opettajien, rehtoreiden ja oppilaiden jaksamisen sekä koulujen työrauhan kannalta.
OAJ:n kanta on, että nykyisiä loma-aikoja ei tule muuttaa esitetyillä perusteilla. Lausunnon keskeinen viesti on, että näin laajaa koko koulutusjärjestelmään, perheiden arkeen ja työelämään vaikuttavaa muutosta ei tule tehdä ilman selkeitä pedagogisia perusteita, tutkimusnäyttöä, lapsivaikutusten arviointia ja kattavaa arviota muutosten vaikutuksista oppimiseen, hyvinvointiin ja koulutuksen järjestämiseen. Muistiossa ei esitetä näyttöä siitä, että kesäloman siirtäminen parantaisi oppimista, lasten ja nuorten jaksamista tai perheiden mahdollisuuksia yhteiseen lomaan.
Muutos vaikuttaisi laajasti kaikkiin koulutusasteisiin
Korostamme, ettei loma-aikojen muutosta voida tarkastella vain perusopetuksen näkökulmasta. Jos perusopetuksen lomia muutettaisiin, vastaavat vaikutukset ulottuisivat varhaiskasvatukseen, esiopetukseen, toiselle asteelle ja TUVA-koulutukseen. Muuten perheiden yhteisen loman tavoite ei toteutuisi, koska monissa perheissä on samanaikaisesti eri koulutusasteilla olevia lapsia.
Lisäksi koulutusasteilla on yhteisiä opettajia, opiskelijoita, koulukuljetuksia, opiskeluhuollon palveluita sekä siivous- ja ruokahuollon järjestelyjä, minkä vuoksi muutos aiheuttaisi laajoja ketjuvaikutuksia koko koulutusjärjestelmään.
Riski työn ja lomien pirstaloitumiseen
Esitykset kohdistuisivat lukuvuoden kannalta kuormittavaan ajankohtaan. Kevätlukukauden loppuun kasautuvat opetussisällöt, kertaaminen ja arviointi, ja kevät on jo nykyisellään rikkonainen pääsiäisen, vapun ja helatorstain vuoksi. Uusi kevätloma tai koulutyön jatkuminen pidemmälle kesäkuuhun lisäisi työn pirstaloitumista ja kuormitusta eikä tukisi oppilaiden, opiskelijoiden, opettajien tai rehtoreiden jaksamista.
Muutoksilla olisi myös merkittäviä vaikutuksia nivelvaiheisiin: perusopetuksen päättöarviointi, yhteishaku, opiskelijavalinnat, ylioppilaskokeiden arviointi ja korkea-asteelle hakeutuminen voisivat siirtyä nykyistä myöhemmäksi. Lukioissa muutos vaikeuttaisi myös opintojaksojen, kertauskurssien ja ylioppilastutkintoon valmistautumisen järjestämistä.
Arviomme on, että esitykset eivät myöskään parantaisi perheiden mahdollisuuksia yhteiseen lomaan. Malli 1 lyhentäisi kesälomaa viikolla ja siirtäisi lomapäiviä huhtikuulle, mikä todennäköisesti pirstaloisi sekä lasten että vanhempien lomia.
Työelämässä vuosilomia on porrastettava koko lomakaudelle, eikä kaikilla vanhemmilla olisi mahdollisuutta sijoittaa lomiaan lasten muuttuneisiin loma-aikoihin. Muutoksilla olisi lisäksi vaikutuksia kuntien palveluihin, aamu- ja iltapäivätoimintaan, opiskeluhuoltoon, koulukuljetuksiin sekä koulujen siivous- ja ruokapalveluihin. Ne edellyttäisivät myös työmarkkinaosapuolten välisten sopimusten uudelleentarkastelua.
