Varhaiskasvatus ja koulutus ovat keskeisimpiä lasten ja nuorten hyvinvointiin, yhdenvertaisuuteen ja tulevaisuuteen vaikuttavia yhteiskunnallisia investointeja. OAJ piti puutteena sitä, että vuosikertomuksessa ei uudistettu vuonna 2022 esitettyä vaadetta Suomen koulutuspolitiikan tietopohjan ja resurssien turvaamisesta sitoutumalla yli hallituskausien ulottuvaan selkeästi määriteltyyn rahoitustasoon.
OAJ huomautti, että oppilasmäärien pienentyessä koulutuksen kustannukset eivät alene samassa suhteessa. Ikäluokkien pienenemisestä vapautuva rahoitus tulee kohdentaa opetuksen laadun ja yhdenvertaisuuden vahvistamiseen sekä osaamis- ja koulutustason nostamiseen.
Kuulemisessa painotettiin myös tasa-arvorahan merkitystä koulutuksellisen eriarvoisuuden ehkäisyssä ja vaadittiin, että rahoitus säilyy vähintään nykyisellä tasolla. Oppijoiden luottamusta ja uskoa koulutukseen on vahvistettava, ja sivistysvaliokunnalla on keskeinen rooli koulutuksen laadun vartijana lainsäädäntö- ja budjettipäätöksissä. Lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsibudjetoinnin oltava kiinteä osa lainvalmistelua ja julkista talouden suunnittelua kaikilla hallinnon tasoilla.
OAJ korosti kuulemisessa myös lähikoulun merkitystä ja vastusti etäopetuksen tuomista perusopetukseen. Lisäksi OAJ toi esiin tarpeen turvata kelpoisen ja pysyvän henkilöstön saatavuus, puutteet opiskeluhuollon palveluissa sekä korosti, ettei sen seurauksena kouluille tule siirtää niille kuulumattomia tehtäviä ja vastuita.
Maahanmuuttajien koulutuksesta OAJ painotti muun muassa sitä, että valmistavan opetuksen ja sen lisäopetuksen tulee perustua oppilaan todelliseen tuen tarpeeseen, ei syntymämaahan, ja kotoutumiskoulutus on siirrettävä opetus- ja kulttuuriministeriöön sekä osaksi nykyistä koulutusjärjestelmää.
