• Opettaja-lehti logo
  • OAJ-areena logo

Palkoista ja työehdoista sovitaan kohta

12.01.2022 - 09.35 Uutinen
Kuvituskuva

OAJ on valmis parin vuoden välein toistuvaan urakkaan. Tulevissa sopimusneuvotteluissa on etuna se, että opetusala on järjestäytynyt yhteen työntekijäjärjestöön. Opettajia kuunnellaan.

– Voisimme vaikka heti istua neuvottelupöytään sopimaan jäsentemme työn ehdoista. Olemme tehneet valmisteluita pitkään sekä toimiston voimin että jäsenten ja eri yhdistystemme kanssa, jäseniä on kuultu tavoitevalmistelussa erityisen paljon,  OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos kertoo.

Työntekijöiden työehtoja ohjaavat lait, virka- ja työehtosopimukset sekä paikalliset sopimukset. Opetusalan virka- ja työehtosopimuksista osa päättyy helmikuun, osa maaliskuun ja osa huhtikuun lopussa. OAJ sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko hoitavat OAJ:n jäsenten neuvottelut. Se, että ammattijärjestö neuvottelee palkat ja työehdot, on merkittävä jäsenetu.

OAJ:ssä on liki 120 000 jäsentä eli opetusala on lähes kokonaisuudessaan järjestäytynyt yhteen työntekijäliittoon.

– Tämä on suuri etu neuvotteluissa, koska iso jäsenmäärä antaa paljon painoarvoa. Meitä kuunnellaan niin työnantaja kuin muiden työntekijäpuolella, Lindroos alleviivaa.

Tavoitteet saadaan jäseniltä

Virka- ja työehtosopimuksissa sovitaan muun muassa palkoista ja vapaista mutta myös monista muista yksityiskohdista. Sopimuksiin liittyvää työtä tehdään myös neuvotteluiden välillä.

– Neuvotteleminen vaikuttaa jännittävältä ja nousee otsikoihin aina siinä vaiheessa, kun virka- ja työehtosopimukset päättyvät ja väännetään kättä uusista sopimuksista. Sopimuskauden aikanakin on paljon tehtävää. Sopimuskauden aikana on käytännössä kaikissa sopimuksissa ollut työryhmiä, joiden työn tavoite on ollut valmistautua tuleviin neuvotteluihin. Osa asioista on sellaisia, jotka on jääneet edellisissä neuvotteluissa kesken, ja nyt pyrkimys on saada korjattua ne tuleviin sopimuksiin, Lindroos kuvailee.

Sopimuksia ei ole aina helppo soveltaa, joten niitä käsitellään työnantajien kanssa.
Neuvotteluissa avoimiksi jääneistä asioista keskustellaan työnantajan kanssa sopimuskauden aikana työryhmissä, joissa voidaan myös tehdä päätöksiä tai valmistella seuraaviin neuvotteluihin tulevia asioita.

Neuvottelutavoitteet ovat muotoutuneet viime syksyn aikana OAJ:n tulo- ja palkkapoliittisessa toimikunnassa, yhteistyössä jäsenten sekä paikallis-, alue- ja valtakunnallisten yhdisten kanssa. Lopulliset tavoitteet päättää järjestön hallitus, joka koostuu 20:stä eri jäsenryhmän edustajasta.
  
– Tulevien sopimusneuvottelujen tavoitteita on valmisteltu pitkään ja hartaasti. Jäsenten näkemyksiä kuultiin jäsenilloissa ja niitä selvitettiin myös laajalla jäsenkyselyllä ja Sauna-keskustelualustan avulla. Tavoitevalmistelua koordinoi OAJ:n tulo- ja palkkapoliittinen toimikunta järjestön hallituksen tiukassa ohjauksessa.

Harva tavoite on täysin uusi; moni niistä on kulkenut mukana pitkään ja esimerkiksi hiukan muuttunut matkan varrella.

Neuvottelutavoitteilla on hintansa

OAJ:N sopimusneuvottelut ovat osa isoa kokonaisuutta. Rahat tulevat työnantajan yhdestä isosta pussista, esimerkiksi julkisella puolella kunnan tai valtion yhteisestä potista. Kaikki osapuolet seuraavat tarkasti, mitä muut saavat.

– Enemmän rahaa ei tule sille, joka huutaa eniten, vaan neuvotteleminen on yhteispeliä. Sopimukseen tarvitaan aina vähintään kaksi osapuolta, Lindroos kuvaa.

Osa OAJ:n jäsenten sopimuksista sovitaan kaksin OAJ:n ja työnantajan välillä. Monessa sopimuksessa on kuitenkin mukana muitakin työntekijäjärjestöjä. Tällöin ratkaisuun on vielä hankalampi päästä. Neuvottelijalta vaaditaan hyvää pelisilmää.

– Neuvotteleminen ei ole kuin kaupassakäyntiä. Emme voi vain lähteä ostoksille ja sanoa, että haluamme tuon jutun ja sitten tuon toisen jutun. Työnantajalla on aina myös omat tavoitteensa, jolloin kompromisseja on tehtävä.

Jos jotain halutaan kovin, sen saaminen on mahdollista, mutta kylkiäisenä tulee usein jotain muuta. Kyse on aina kokonaispaketista, joten on löydettävä sellaiset ratkaisut, jotka sopivat sekä omalle väelle että työnantajille.

Kuten kaikessa inhimillisessä kanssakäynnissä, on sopimusneuvotteluissakin huomioitava, että vastapuolella on ihminen.

– Neuvotteluissa on tärkeää säilyttää luottamus ja kunnioitus. Pidetään tiukasti kiinni omista tavoitteista, mutta etsitään vastapuolen kanssa ratkaisut, jotka kumpikin voi hyväksyä.

Neuvottelupöydissä tavoitteena sopu

Joskus liitot joutuvat pattitilanteeseen. Neuvottelut eivät etene, jos pöydällä on asioita, joista kumpikaan osapuoli ei halua antaa periksi. Tällöin kuvaan astuvat työtaistelutoimet ja valtakunnansovittelija.

– Pyrimme ehdottomasti pääsemään sopuun neuvottelemalla. Se on kaikkien etu. Jos joudutaan jättämään lakkovaroitus ja menemään sen jälkeen automaattisesti valtakunnansovittelijan pakeille, voittajia harvemmin löytyy, neuvottelujohtaja Petri Lindroos kuvaa.

Kutsu valtakunnansovittelijalle tulee välittömästi lakkovaroituksen antamisen jälkeen, ja sovittelu alkaa nopeasti. Valtakunnansovittelija tai apusovittelija kuuntelee osapuolia ja laatii pakotetun ehdotuksen siitä, miten kummankin osapuolen on annettava periksi, jotta sopuun päästään.
Neuvottelupöydässä pyritään tilanteeseen, jossa kumpikin osapuoli voittaa. Hyvässä tapauksessa kumpikin saa sopimukseen itselleen tärkeimmät asiat.

– Jos joudutaan sovitteluun, ollaan niin tiukasti napit vastakkain, että lopulta kumpikin häviää. Mutta joskus työtaistelua ei vain voi välttää, Lindroos sanoo.

Opetusalallakin voidaan joutua työtaisteluun

Järjestölliset toimet eli mahdollisuus työtaisteluun tai muihin painostuskeinoihin ovat olennainen osa sopimusneuvotteluita. Työtaisteluun ei tähdätä, mutta pattitilanteessa ei välttämättä ole muuta tietä oikeudenmukaisten sopimusten saavuttamiseksi.

– Työtaisteluvalmius on todella tärkeässä roolissa sopimuksia neuvotellessa. Opetusalan työnantajat tietävät, että työntekijät voivat tarvittaessa pistää kovan kovaa vastaan, OAJ:n erityisasiantuntija Kaj Raiskio kertoo.

Kuluneena syksynä sekä tämän vuoden alussa olemme nähneet, miten kaukana toisistaan työnantajat ja työntekijät ovat olleet teollisuuden puolella. Paikallista sopimista ajetaan toden teolla ja työntekijöiden neuvotteluasemaa yritetään heikentää. Pahimmassa tapauksessa samankaltainen tilanne voi olla edessä myös OAJ:n jäsenillä.

– Olemme tehneet erilaisia skenaarioita työtaistelun varalle. Mahdollisessa pattitilanteessa meillä on valittavana useita malleja työtaistelun toteuttamiseksi. Niiden käyttöön vaikuttaa merkittävällä tavalla neuvottelu- ja pandemiatilanne. Korona-aika on opettanut meille hyvin paljon siitä, että mitkä alat ovat yhteiskunnalle erityisen arvokkaita. Esimerkiksi varhaiskasvatusta ei ole voitu tehdä etänä.

Laki sallii työtaistelun, kun sopimukset eivät ole voimassa. Opetusalalla sopimukset päättyvät sopimusaloittain helmi-, maalis- ja huhtikuun lopussa. Järjestövalmiutta nostetaan aina ennen neuvottelukierrosten päättymistä, koska on tärkeää olla valmiina, jos tilanne sitä vaatii.

Työtaisteluiden aikana media tai työnantaja voivat jakaa eri viestiä kuin OAJ, joten jäsenten kannattaa hakea tietoa suoraan OAJ:n viestintäkanavista. Tämän lisäksi jäsenten on hyvä päivittää omiin tietoihinsa ajantasaiset puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet.

– Toivomme ensisijaisesti, että sopimukset saadaan ajallaan neuvottelupöydistä. Jos näin ei kuitenkaan käy, niin lähdemme tehokkaaseen työtaisteluun yhteisrintamassa, Raiskio kiteyttää.

Usein kysyttyjä kysymyksiä työtaistelusta. 

Teksti: Henna Honkalo ja Laura Klefbohm

 

Lue lisää OAJ:n jäsenten virka- ja työehtosopimuksista

  • Mietityttääkö joku sopimusasia? Lisätietoja sopimusten sisällöistä löydät Työelämäoppaasta. Voit myös olla yhteydessä oman työpaikkasi luottamusmieheen.
  • Sopimusneuvottelut 2022 -sivuilta löydät tuoreimmat uutiset sopimusneuvotteluista sekä usein kysyttyjä kysymyksiä. 
  • OAJ:n jäsenillä on yhdeksän virka- ja työehtosopimusta. Löydät sopimukset Työelämäoppaasta.

PSST! Harkitsetko jäsenyyttä? Lue lisää jäsenyyden eduista ja liity!