Toisen tutkinnon tekemisen eteen ei saa kasata esteitä
Korkeakoulutetuista osaajista on monilla aloilla huutava tarve. Uudelleen kouluttautumista ei saa vaikeuttaa, sillä se olisi karhunpalvelus sekä alan vaihtajille että työvoimaa tarvitseville työnantajille. OAJ, SYL ja SAMOK vastustavat Opetus- ja kulttuuriministeriön suunnitelmia heikentää toisen tutkinnon tekemisen rahoitusta korkeakouluilta.
Korkeakoulut saisivat OKM:n uudessa rahoitusmallissa nykyistä vähemmän rahoitusta uudesta tutkinnosta, jos tutkinnon suorittajalla on korkeakoulututkinto jo entuudestaan. OAJ:n, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL:n ja Suomen opiskelijakuntien liiton SAMOK:n näkemyksen rahoituksen painoarvon muuttaminen ei tue korkeakoulujen mahdollisuuksia toteuttaa jatkuvan oppimisen tehtävää.
– Vastaisuudessa entistä useampi tulee tarvitsemaan osaamisensa päivittämistä työuransa – tai useiden työuriensa – aikana. On tilanteita, joissa osaamisen päivittämiseen riittää pienempi opintokokonaisuus. On kuitenkin myös tilanteita, joissa osaamisen ja pätevyyden tehtävään saa vain kokonaisen tutkinnon suorittamalla. Niiden suorittamista ei saa vaikeuttaa, OAJ:n erityisasiantuntija Hannele Louhelainen korostaa.
Suomessa avoimet työpaikat ja työvoima eivät kohtaa. Meillä on samaan aikaan työvoimapula ja pulaa korkeakoulutetuista asiantuntijoista ja suorittavaa työtä tekevistä aina opettajista koodareihin ja hoiva-alan ammattilaisiin. Samaan aikaan meillä on noin 40 000 työtöntä korkeakoulutettua.
– Aikuiskoulutustukea ollaan lakkauttamassa ja jatkuvan oppimisen mahdollisuudet ovat murrostilassa. Jos korkeakoulujen rahoitusta toisen tutkinnon tarjoamiselle pienennetään, joutuvat myös korkeakoulut vaikeiden valintojen eteen sen suhteen, ketä ne voivat kouluttaa tai miten opetus voidaan järjestää niukemmilla resursseilla. Jos jatkossa työikäisen väestön on aiempaa vaikeampi päivittää osaamistaan kärsivät alanvaihtajat, työnantajat ja koko kansantalous, Louhelainen sanoo.
OKM on perustellut muutosta sillä, että toista tutkintoa suorittavat voivat hyväksilukea aiempia opintojaan osaksi tutkintoa.
– Jo nykyiset korkeakoulujen rahoitusmallit huomioivat eri tavalla ensimmäisen ja toisen tutkinnon tekemisen. Aiempien opintojen hyväksilukemista ei voi määräänsä enempää lisätä, sillä pelkällä hyväksilukemisella ei osaaminen kehity. Myös aikuisopiskelijat tarvitsevat opetusta ja ohjausta, mikä ei toteudu jos rahoitusta pienennetään, Louhelainen korostaa.
Rahoituksen uudistuksessa muutetaan korkeakoulun rahoituksen painoarvoa tutkimus- ja kehitystoimintaa painottavaksi opetuksen kustannuksella.
– Opetuksen rahoitusta ei saisi heikentää. Menestyvän tutkimus- ja kehitystoiminnan kannalta on keskeistä, että Suomessa koulutetaan myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan osaajia. Se ei onnistu ilman hyvin resursoitua opetusta. Elämme aikaa, jolloin työmarkkinoilla tarvitaan erityisen paljon uusia osaajia, Louhelainen jatkaa
OAJ, SYL ja SAMOK ovat jättäneet aiheesta eriävän kannan rahoitusmallien uudistamista koskevassa ohjausryhmässä.
OAJ otti tällä viikolla kantaa myös ammattikorkeakoulujen autonomian puolesta.