Hallituksen tekemät koulutusleikkaukset ovat ensi vuoden osalta noin 85 miljoonaa euroa suuremmat kuin koulutukseen tehdyt uudet satsaukset.
– OAJ:n laskelmien mukaan hallitus leikkaa ensi vuonna koulutuksesta yhteensä 220 miljoonaa euroa ja vastaavasti lisää rahoitusta 135 miljoonan euron edestä. Pakkasen puolella ollaan siis noin 85 miljoonaa euroa, OAJ:n koulutuspolitiikan erityisasiantuntija Risto-Matti Alanko toteaa.
Miten näin voi olla? Vaikka hallitus ei päättänyt syksyn budjettiriihessään uusia koulutusleikkauksia, toteutuvat nyt jo aiemmin päätetyt leikkaukset.
– Leikkauksista keskeisimmät ovat lähes 90 miljoonaan euroon nousevat leikkaukset korkeakoulutukseen ja kuntien peruspalveluiden valtionosuuksiin tehtävä 75 miljoonan euron leikkaus, joka käytännössä suoraan heijastuu kuntien mahdollisuuteen järjestää laadukasta kasvatusta ja koulutusta, Alanko selventää.
Miten käy perusopetuksen oppimisen tuen uudistuksen?
Hallitus on luvannut pitää perusopetuksen suojeluksessaan. Perusopetuksen oppimisen tuen uudistus on ollut odotettu ja sen toteutukseen varattu summa kasvaa ensi vuonna lähes 100 miljoonaan euroon. Oppituntien lisäämiseen on varattu puolestaan noin 20 miljoonaa euroa.
– Valtionosuuksien leikkaaminen syö kuitenkin ensi vuonna kunnilta samaan aikaan pitkälti yli sata miljoonaa euroa – kyse on kaiken kukkuraksi samasta budjettimomentista. Tämä ajaa kunnat väkisinkin vaikeiden valintojen äärelle, Alanko sanoo.
Käytännössä hallitus ajaa siis kuntapäättäjät puun ja kuoren väliin: kuntien on pidettävä kiinni koulutuksen laadusta ja toimeenpantava säädetyt lait niiden tarkoittamalla tavalla. Samaan aikaan toteutettavat leikkaukset pakottavat kunnat löytämään menosäästöjä muilta toimialoilta. Aina se ei ole mahdollista.
– Tilanne on kestämätön ja uhkaa suoraan koulutuksen laatua. Kuntien valtionosuusjärjestelmää olisi uudistettava niin, että se heijastelisi kuntien todellista taloustilannetta ja antaisi mahdollisuuden järjestää laadukkaita peruspalveluita ympäri Suomen, Alanko jatkaa.
Rahoitusvaje uhkaa Suomen osaamistavoitteita
Suomen tavoite tarjota puolelle ikäluokasta korkeakoulutus on karannut entistäkin kauemmas.
– OECD:n tuoreen raportin mukaan Suomen opiskelijakohtaiset korkeakoulutuksen menot ovat vuosina 2015–2022 pienentyneet samaan aikaan, kun OECD maat keskimäärin ovat vahvistaneet opiskelijakohtaista rahoitusta, Alanko sanoo.
Tämä on johtanut siihen, että korkeakoulujen henkilöstö joutuu venymään oman hyvinvointinsa kustannuksella.
– Hallituksen tuoreet leikkaukset korkeakoulutukseen tekevät tilanteesta entistä vaikeamman, vaikka samaan aikaan rahoitusta toisaalla lisätäänkin tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä uusiin korkeakoulujen opiskelijapaikkoihin, Alanko huomauttaa.
Hallitus lyö ammattiyhdistysliikettä työmarkkinajärjestöjen verovähennysoikeuden poistolla
Hallitus on poistanut työmarkkinajärjestöjen verovähennysoikeuden. Talousarviossa poiston lasketaan kerryttävän yli 120 miljoonaa euroa valtion kassaan.
– Tämä kaikki on pois ammattiyhdistysten jäsenten taskusta. Käytännössä kyse on toimesta, jolla hallitus kurittaa sekä ammattiyhdistysliikettä että tavallisia liittoon kuuluvia veronmaksajia. Lisäksi työhuonevähennys poistuu, mikä iskee erityisesti opettajiin, OAJ:n juristi Kai Kullaa toteaa.
