Kunnallisen opetusalan palkkaus (OVTES)
Kunnallisen opetusalan virkaehtosopimus OVTES jakautuu oppilaitosmuodoittain eri osioihin ja liitteisiin.
Yleissivistävien koulujen, ammatillisten oppilaitosten ja vapaan sivistystyön opetushenkilöstön palkka on rakenteeltaan samanlainen ja koostuu seuraavista perusosista:
- tehtävät ja niiden vaativuus (tehtäväkohtainen palkka)
- ammatinhallinta (henkilökohtainen lisä)
- työkokemus (vuosisidonnainen lisä)
- tuloksellinen toiminta (tulospalkkio).
Opettajien peruspalkat on jaettu hinnoittelutunnuksiin (hitu) nimikkeen ja suoritetun tutkintotason mukaan. Kelpoisen opettajan tehtäväkohtainen palkka on vähintään peruspalkan tai palkka-asteikon alarajan suuruinen.
Jos opettajan kelpoisuus puuttuu
Jos hinnoittelutunnuksessa ei ole huomioitu suoritetun koulutuksen tasoa, palkkaa voidaan alentaa 6–20 prosenttia, jos opettajalta puuttuu opetustoimen kelpoisuusvaatimuksen mukainen opettajan pätevyys. Tätä kutsutaan epäpätevyysalennukseksi.
Tehtäväkohtainen palkka
Tehtäväkohtainen palkka voi olla peruspalkkaa korkeampi, jos opettajan tehtävä arvioidaan vaativammaksi.
Tehtävän vaativuuden arvioimiseksi on luotava paikallisesti sopimuksen mukainen järjestelmä. Paikallisesta palkkausjärjestelmästä työnantajan kanssa neuvottelee pääluottamusmies paikallisyhdistyksen asettamien tavoitteiden suuntaisesti. Näin ollen omassa työpaikassa käytössä olevan järjestelmän tuntee parhaiten oma luottamusmiehesi.
Henkilökohtainen lisä
Henkilökohtaisen lisän maksaminen perustuu viranhaltijan työsuorituksen arviointiin. Työsuorituksen arviointi tehdään esim. vuosittain kehityskeskustelun yhteydessä.
Henkilökohtaisen lisän perusteina voivat olla ammatinhallinnan ja työssä suoriutumisen lisäksi tuloksellisuus, monitaitoisuus ja luovuus, erityistiedot ja -taidot, yhteistyökyky, vastuuntunto, oma-aloitteisuus ja kehityshakuisuus.
Varsinainen palkka
Tehtäväkohtaisen palkan ja henkilökohtaisen lisän lisäksi niin sanottuun varsinaiseen palkkaan kuuluvat:
- vuosisidonnainen lisä
- ennen 1.1.2012 myönnetty syrjäseutulisä ja yleissivistävän koulun/oppilaitoksen kehitysaluelisä
- kielilisä
- rekrytointilisä
- yleissivistävän koulun/oppilaitoksen koulu- ja oppilaitokohtainen lisätehtävä sekä peruskoulun
- taito- ja taideaineiden korvaus
- siirtymäkauden lisä / henkilökohtainen palkanlisä
- luottamusmieskorvaus
- työsuojeluvaltuutetun korvaus.
Vuosisidonnainen lisä
Työkokemus kerryttää vuosisidonnaista lisää. Sinun täytyy itse hakea vuosisidonnaista lisää.
Ammatillisissa oppilaitoksissa palkkataulukossa ilmenevät palveluvuodet määräytyvät kuten vuosisidonnainen lisä
Tutustuthan vuosisidonnaisiin lisiin alta. Lisät ovat voimassa 1.8.2022 lukien.
Peruskoulu
Esimerkkejä peruspalkoista:
Luokanopettaja 2887,34 €
Erityisopettaja 3123,13 €
Aineenopettaja 3101,59 €
Vuosisidonnaiset lisät
- 5 vuotta: 4 prosenttia
- 8 vuotta: 3 prosenttia
- 10 vuotta: 6 prosenttia
- 15 vuotta: 6 prosenttia
- 20 vuotta: 6 prosenttia
Peruskoulun esiluokanopettaja
Esiluokanopettaja (viranhaltija) 2491,49 €
Vuosisidonnaiset lisät
- 5 vuotta: 6 prosenttia
- 8 vuotta: 2 prosenttia
- 10 vuotta: 9 prosenttia
- 15 vuotta: 6 prosenttia
- 20 vuotta: 6 prosenttia
Lukio ja aikuislukio
Esimerkkejä peruspalkoista:
Lukion ja aikuislukion lehtori 3256,61 €
Vuosisidonnaiset lisät
- 5 vuotta: 6 prosenttia
- 8 vuotta: 2 prosenttia
- 10 vuotta: 10 prosenttia
- 15 vuotta: 4 prosenttia
- 20 vuotta: 6 prosenttia
Musiikkioppilaitos
Esimerkkejä peruspalkoista
Vuosisidonnaiset lisät
- 5 vuotta: 2 prosenttia
- 8 vuotta: 1 prosenttia
- 10 vuotta: 9 prosenttia
- 15 vuotta: 6 prosenttia
- 20 vuotta: 6 prosenttia
Lasten ja nuorten taidekoulu
Vuosisidonnaiset lisät
- 5 vuotta: 2 prosenttia
- 8 vuotta: 1 prosenttia
- 10 vuotta: 5 prosenttia
- 15 vuotta: 10 prosenttia
- 20 vuotta: 10 prosenttia
Kansalaisopisto
Vuosisidonnaiset lisät
- 5 vuotta: 3 prosenttia
- 10 vuotta: 9 prosenttia
- 15 vuotta: 6 prosenttia
- 20 vuotta: 6 prosenttia
Kansalaisopiston suunnittelijaopettaja
Vuosisidonnaiset lisät
- 5 vuotta: 3 prosenttia
- 10 vuotta: 10 prosenttia
- 15 vuotta: 10 prosenttia
- 20 vuotta: 10 prosenttia
Kansanopisto
Vuosisidonnaiset lisät
- 5 vuotta: 3 prosenttia
- 10 vuotta: 5 prosenttia
Kansalais- ja kansanopiston tuntiopettajan määrävuosikorotus (vähintään 16 viikkotuntia)
Vuosisidonnaiset lisät
- 3 vuotta: 6 prosenttia
- 5 vuotta: 4 prosenttia
- 7 vuotta: 4 prosenttia
Peruskoulun oppilaanohjaaja
- 5 vuotta: 2 prosenttia
- 8 vuotta: 2 prosenttia
- 10 vuotta: 5 prosenttia
- 15 vuotta: 11 prosenttia
Ammatillisen oppilaitoksen opinto-ohjaaja
- 5 vuotta: 2 prosenttia
- 8 vuotta: 2 prosenttia
- 10 vuotta: 5 prosenttia
- 15 vuotta: 4 prosenttia
- 20 vuotta: 4 prosenttia
Lukion vuosityöajassa olevat opinto- ja oppilaanohjaajat sekä erityisopettajat
- 5 vuotta: 2 prosenttia
- 8 vuotta: 3 prosenttia
- 10 vuotta: 5 prosenttia
- 15 vuotta: 11 prosenttia
Peruskoulun, lukion ja aikuislukion rehtori sekä apulaisrehtori
- 10 vuotta: 5 prosenttia
- 15 vuotta: 5 prosenttia
- 20 vuotta: 10 prosenttia
Ammatillisen oppilaitoksen rehtori, apulaisrehtori, aikuiskoulutusjohtaja
- 10 vuotta: 5 prosenttia
- 15 vuotta: 4 prosenttia
- 20 vuotta: 4 prosenttia
Ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen rehtori ja apulaisrehtori
- 10 vuotta: 5 prosenttia
Musiikkioppilaitoksen rehtori ja apulaisrehtori
- 10 vuotta: 5 prosenttia
- 15 vuotta: 4 prosenttia
- 20 vuotta: 6 prosenttia
Kansalais- ja kansanopiston rehtori ja apulaisrehtori
- 10 vuotta: 5 prosenttia
- 15 vuotta: 4 prosenttia
- 20 vuotta: 6 prosenttia
Lasten ja nuorten taidekoulun rehtori
- 10 vuotta: 5 prosenttia
- 15 vuotta: 4 prosenttia
- 20 vuotta: 6 prosenttia
Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavaan palvelusaikaan otetaan huomioon kaikki päätoimiseksi katsottava palvelu seuraavin ehdoin:
- vähintään 18 vuoden ikä palvelussuhteen aikana
- toimiminen opettajan tai rehtorin tehtävissä
- lisäksi muu työ, josta työnantaja katsoo olevan olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä
- työantaja voi olla kotimainen tai ulkomainen
- yrittäjän työ, josta työnantaja katsoo olevan olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä, enintään viisi vuotta (pelkkä yrityksen omistaminen tai osakkuus ei riitä)
- vähintään 30 kalenteripäivää tai täysi kuukausi.
Oikeus vuosisidonnaiseen lisään alkaa sen jälkeisen kuukauden ensimmäisestä päivästä lukien, jona vuosisidonnaiseen lisään oikeuttava palvelusaika on täyttynyt.
Vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavaan palvelusaikaa laskettaessa vähennetään ne kalenteripäivät, joina virantoimitus tai työssäolo on ollut keskeytyneenä. Vähennykset lasketaan kalenteripäivinä, jolloin 30 päivää on yksi kuukausi. Vähentävä aika siirtää vuosisidonnaiseen lisään oikeuttavan ajan täyttymistä vastaavan ajan verran eteenpäin.
Palvelusaikaan otetaan kuitenkin huomioon vuosiloma-aika ja virkavapaa-aika tai työloma seuraavissa tapauksissa:
- opettaja on saanut palkkaetuja äitiys-/raskaus-/vanhempainvapaan tai sairauspoissaolon ajalta
- opettaja on saanut sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa taikka äitiys-, isyys-, raskaus- tai vanhempainrahaa
- opettaja on saanut tapaturma- tai muuta korvausta ajalta, jolta hänellä olisi ehdoton oikeus sairausajan palkkaan
- opettaja on ollut suorittamassa asevelvollisuuttaan, aseetonta palvelusta tai siviilipalvelusta, josta hän on palannut laissa säädetyssä ajassa virantoimitukseen tai työhön
- koulutus- tai opiskeluaika siltä osin, kun se ei ylitä yhteensä enintään 30:tä päivää kalenterivuodessa
- opettaja on ollut muun kuin 1–5 kohdassa mainitun syyn perusteella virkavapaalla tai työlomalla enintään 30 päivää saman kalenterivuoden aikana edellyttäen, että hän on ollut asianomaisena kalenterivuonna virkavapaan tai työloman myöntäneen työnantajan palveluksessa koulutyön aikana virantoimituksessa vähintään 30 päivää.
Vuosisidonnainen lisä lasketaan virkanimikkeen hinnoittelukohdan mukaisesta peruspalkasta tai välyksen alarajasta kertomalla se vuosisidonnaisen lisän prosenttien mukaisilla kertoimilla (esim. 2 % = 1,02) korkoa korolle -periaatteella pyöristämättä tuloa välissä. Pyöristys täysiin sentteihin tehdään vasta loppupalkassa.
Jos opettajan peruspalkassa on epäpätevyysalennus, vuosisidonnainen lisä lasketaan alennetusta peruspalkasta. Myös osa-aikaisesti virkaa hoitavan vuosisidonnainen lisä lasketaan osa-aikapalkasta. Peruspalkkaa korkeampi tehtäväkohtainen palkka ei vaikuta vuosisidonnaiseen lisään.
Muista hakea vuosisidonnaista lisää! Lisää on haettava kirjallisesti viimeistään kahden vuoden kuluessa siitä, kun oikeus vuosisidonnaiseen lisään on syntynyt. Mikäli hakemus on esitetty myöhemmin, ei vuosisidonnaista lisää myönnetä takautuvasti vuotta aikaisemmalta ajalta.
Työnantaja voi päättää, että vuosisidonnainen lisä myönnetään ilman hakemusta, mikäli opettajalle on aikaisemmin myönnetty asianomaisessa kunnassa aiempi palvelulisä tai määrävuosilisä tai nykyinen vuosisidonnainen lisä.