Yleissivistävien koulujen, ammatillisten oppilaitosten ja vapaan sivistystyön opetushenkilöstön palkka koostuu seuraavista perusosista:
- Tehtävät ja niiden vaativuus (tehtäväkohtainen palkka)
- Ammatinhallinta (henkilökohtainen lisä)
- Työkokemus (työkokemus- ja vuosisidonnainen lisä)
- Tuloksellinen toiminta (tulospalkkio).
Tehtäväkohtainen palkka
Tehtävän vaativuuden arvioimiseksi on luotava paikallisesti sopimuksen mukainen järjestelmä. Paikallisesta palkkausjärjestelmästä työnantajan kanssa neuvottelee pääluottamusedustaja paikallisyhdistyksen asettamien tavoitteiden suuntaisesti. Näin ollen omassa työpaikassa käytössä olevan järjestelmän tuntee parhaiten oma luottamusedustajasi.
Tehtäväkohtainen palkka voi olla hinnoittelutunnuksen mukaista peruspalkkaa korkeampi, mikäli opettajan tehtävä arvioidaan vaativammaksi. Tehtäväkohtainen palkka perustuu tehtävän vaativuuteen.
Tehtäväkohtaisesta palkasta päätettäessä tehtävän vaativuus tulee ottaa mahdollisimman objektiivisesti huomioon.
Tavoitteena on, että samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien opettajien tehtäväkohtaiset palkat ovat tehtävien vaativuuden edellyttämässä suhteessa toisiinsa ja palkkahinnoittelukohdassa mainittuun peruspalkkaan nähden.
Tehtävän vaativuuden arviointi perustuu ennalta määriteltyihin objektiivisiin vaativuustekijöihin.
Tehtävän vaativuutta arvioitaessa otetaan huomioon:
- tehtävän edellyttämä osaaminen
- työn vaikutukset ja vastuu
- tehtävän edellyttämät yhteistyötaidot ja työolosuhteet.
Tehtävän edellyttämällä osaamisella on tehtävän vaativuuden arvioinnissa suurin painoarvo.
Tehtäväkohtainen palkka ja epäpätevyysalennus
Opettajien peruspalkat on jaettu nimikkeen ja suoritetun tutkintotason mukaan hinnoittelutunnuksiin (hitu). Kelpoisen opettajan tehtäväkohtainen palkka on vähintään peruspalkan tai palkka-asteikon alarajan suuruinen.
Jos hinnoittelutunnuksessa ei ole huomioitu suoritetun koulutuksen tasoa, palkkaa voidaan muilla kuin peruskoulun ja lukion opettajilla alentaa 6–20 prosenttia, jos opettajalta puuttuu opetustoimen kelpoisuusvaatimuksen mukainen opettajan pätevyys.
Vuosityöaikaan otetuilla peruskoulun ja lukion opinto-ohjaajilla ja lukion erityisopettajilla alennus on enintään 5 prosenttia, jos opettajalla on muu peruskoulun tai lukion opettajan kelpoisuus. Jos ei ole, on alennus enintään 30 prosenttia. Tätä kutsutaan epäpätevyysalennukseksi.
Tehtäväkohtainen palkka määräytyy kuitenkin tehtäväkuvauksen ja tehtävän vaativuuden perusteella. Epäpätevyysalennuksen voi tehdä vain, jos tehtäväkuvaus on suppeampi.
Varsinainen palkka
Tehtäväkohtaisen palkan ja henkilökohtaisen lisän lisäksi niin sanottuun varsinaiseen palkkaan kuuluvat:
- Työkokemus- tai vuosisidonnainen lisä
- Ennen 1.1.2012 myönnetty syrjäseutulisä ja yleissivistävän koulun tai oppilaitoksen kehitysaluelisä
- Kielilisä
- Rekrytointilisä
- Yleissivistävän koulun tai oppilaitoksen koulu- ja oppilaitoskohtainen lisätehtävä
- Taito- ja taideaineiden korvaus
- Siirtymäkauden lisä- ja henkilökohtainen palkanlisä
- Luottamusedustajakorvaus
- Työsuojeluvaltuutetun korvaus
Henkilökohtainen lisä
Henkilökohtaisen lisän maksaminen perustuu työntekijän tai viranhaltijan työsuorituksen arviointiin. Työsuorituksen arviointi tehdään esimerkiksi vuosittain kehityskeskustelun yhteydessä.
Henkilökohtaisen lisän perusteina voivat olla ammatinhallinnan ja työssä suoriutumisen lisäksi tuloksellisuus, monitaitoisuus ja luovuus, erityistiedot ja -taidot, yhteistyökyky, vastuuntunto, oma-aloitteisuus ja kehityshakuisuus.
Edellisten tekijöiden lisäksi varhaiskasvatuksen opetushenkilöstön henkilökohtaisen lisän myöntämisessä huomioidaan myös erityisesti varhaiskasvatuksen maisteritutkinnon tuoma osaaminen. Tutkintoperusteisen kriteerin tarkoitus on korostaa syvällisempää sekä laajempaa osaamista ja ammatinhallintaa työsuorituksessa.
OAJ:n Työaika ja palkkaus (peruskoulun ja lukion opettajat ja esihenkilöt) -sopimusopas
OAJ:n Työaika ja palkkaus (Taiteen perusopetus ja vapaa sivistystyö) -sopimusopas
OAJ:n Työaika ja palkkaus (Ammatillisen koulutuksen opettajat ja opot) -sopimusopas