• Opettaja-lehti logo
  • OAJ-areena logo

Yliopistojen ja harjoittelukoulujen palkkaus

Yliopistojen ja harjoittelukoulujen palkkausjärjestelmä muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvasta palkanosasta. Henkilökohtainen palkanosa koostuu henkilökohtaisesta suoritusprosentista ja -kategoriasta.

Yliopistojen ja harjoittelukoulujen tutkimus- ja opetushenkilöstön palkka muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Henkilökohtainen palkanosa koostuu henkilökohtaisesta suoritusprosentista ja suorituskategoriasta.

Tällä sopimuskaudella 8.4.2022-31.3.2024 ensimmäisen vuoden aikana palkkoihin kohdentuu 1.6.2022 maksettava 1,45 prosentin yleiskorotus ja 0,45 prosentin suuruinen paikallinen erä, joka tulee maksuun 1.12.2022.

Paikallinen erä kohdentuu tehtäväkohtaiseen (ml. toistaiseksi voimassa olevat vaativuuslisät) tai henkilökohtaiseen palkanosaan työnantajan päättämällä tavalla. Työnantaja keskustelee pääluottamusmiesten kanssa paikallisten erien käyttö- ja jakoperusteista ennen kuin työnantaja pyytää esimiehiltä jakoperusteiden mukaisia esityksiä. Tehtävän vaativuustasoihin kohdistuvat esitykset käsitellään arviointiryhmässä.

Palkkojen korottaminen vuoden 2023 aikana on vielä sopimatta. Sopimusosapuolet neuvottelevat 31.1.2023 mennessä vuoden 2023 palkkaratkaisusta. Mikäli osapuolet eivät kuitenkaan pääse sopimukseen vuoden 2023 palkankorotuksista, voidaan työehtosopimus irtisanoa päättymään 31.3.2023.

Tehtäväkohtainen palkanosa yliopistoissa

Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävän vaativuustason perusteella. Tehtävän vaativuusarviointi perustuu työnantajan määrittelemään tehtävään, tehtävänkuvaukseen ja tehtävään sovellettavaan arviointijärjestelmään. Yliopistoissa on kaksi arviointijärjestelmää: opetus- ja tutkimushenkilöstöön sovellettava arviointijärjestelmä sekä muuhun henkilöstöön sovellettava arviointijärjestelmä.

Tehtävien vaativuusarvioinnissa käytettävät päävaativuustekijät ovat opetus- ja tutkimushenkilökunnan järjestelmässä työn luonne ja vastuu, tehtävän edellyttämät vuorovaikutustaidot sekä tehtävän edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet.

Opetus- ja tutkimushenkilökunnan arviointijärjestelmässä tehtävien vaativuustasoja on 11. Tehtävien vaativuusarvioinnin tulee pohjautua tehtävän vaativuuden arviointiin eikä nimikkeen pohjalta tehtävään sijoitteluun eri vaativuustasoille.

Tehtävien vaativuutta ja vaativuustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä arviointikeskusteluissa. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella ehdotuksen vaativuustasosta.

Henkilökohtainen palkanosa yliopistoissa

Henkilökohtainen palkanosa määräytyy henkilön suorituksen perusteella. Opetus- ja tutkimushenkilöstön henkilökohtaisen suoriutumiskategorioita on neljä, ja palkka voi liukua suorituskategorian sisällä. Liukuva järjestelmä mahdollistaa palkan korottamisen 0,1 prosentin tarkkuudella henkilökohtaisen suoriutumisen osalta. Neuvotteluosapuolet suosittelevat, että korotukset tehdään kokonaisina prosenttiyksikköinä.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön henkilökohtaisen suoriutumisen arviointijärjestelmän pääarviointitekijät ovat opetukselliset ansiot, tutkimukselliset ansiot sekä yhteiskunnalliset ja yliopistoyhteisölliset ansiot.

Suoritusarviointi koskee henkilön suoriutumista tehtävässään ja hänelle asetetuista tavoitteista. Henkilökohtainen suoriutuminen arvioidaan suhteessa työtehtäviin ja työsuunnitelmaan tai muulla vastaavalla tavalla asetettuihin tavoitteisiin.

Tämän lisäksi suoriutumista arvioidaan vertaamalla työtehtäviin liittyviä ansioita muiden vastaavilla aloilla, samoissa vaativuusryhmissä ja vastaavan tyyppisissä tehtävissä toimivien ansioihin ts. tietyllä tasolla toimivan opettajan ansioita verrataan muiden yhtä vaativissa tehtävissä toimivien ansioihin.

Henkilökohtaista työsuoritusta ja suoritustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä arviointikeskusteluissa. Arviointikeskustelut käydään vähintään viiden vuoden välein, mutta työntekijä voi pyytää uudelleen arviointia kahden vuoden kuluttua edellisestä arvioinnista. Suorittamansa arvioinnin perusteella esimies tekee ehdotuksensa suorituskategoriaksi ja -prosentiksi.

Työntekijä voi myös pyytää arviointia kuuden kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta, uudessa tehtävässä tai vaativuustason muuttuessa.

Määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevän henkilön osalta hänen henkilökohtainen palkanosuutensa on turvattu. Jos määräaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä jatkaa saman yliopiston palveluksessa vaativuustasoltaan vastaavassa tai vastaavan sisältöisessä tehtävässä, henkilökohtaista palkanosaa ei voi pienentää.

Suorituskategoria IV

Henkilön työstä suoriutuminen on erinomaista ja ylittää kaikki tehtävän vaatimukset ja henkilölle asetetut tavoitteet sekä määrällisesti että laadullisesti.

Suorituskategoria III

Henkilön työstä suoriutuminen täyttää erittäin hyvin kaikki tehtävän vaatimukset. Työstä suoriutuminen ylittää joiltakin osin henkilölle asetetut tavoitteet sekä määrällisesti että laadullisesti.

Suorituskategoria II

Henkilön työstä suoriutuminen täyttää hyvin tehtävän vaatimukset ja suurimman osan henkilölle asetetuista tavoitteista. Suoriutuminen on laadullisesti tasokasta keskeisimmillä tehtäväalueilla.

Suorituskategoria I

Henkilön työstä suoriutuminen täyttää tehtävän perusvaatimukset ja osan henkilölle asetetuista tavoitteista. Työstä suoriutumisessa on kuitenkin kehittämistarpeita joillakin osa-alueilla.

Vaativuuslisää voidaan maksaa opetus- ja tutkimushenkilöstön arviointijärjestelmässä vaativuustasoilla 5–10 ja muun henkilöstön arviointijärjestelmässä vaativuustasoilla 4–14. Vaativuuslisä voidaan maksaa tehtävissä, jotka sijoittuvat oman vaativuustasonsa vaativimpiin tehtäviin, mutta eivät vielä täytä seuraavan vaativuustason edellytyksiä. Vaativuuslisä voi olla toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen ja sitä voidaan käyttää sekä vakituisissa että määräaikaisissa tehtävissä.

Vaativuuslisän suuruus on 50 prosenttia vaativuustasojen palkkojen erotuksesta ottamalla huomioon henkilökohtainen suoritutuminen. Suoritutumista ei arvioida uudelleen vaativuuslisää myönnettäessä. Kun tehtävä nousee seuraavalle vaativuustasolle vaativuuslisän maksaminen lakkaa, tällöin henkilökohtainen suorituminen myös voidaan arvioida uudelleen, mutta henkilön kokonaispalkka ei saa laskea.

Päätöksen vaativuuslisän maksamisesta tekee työnantaja. Arviointiryhmä voi esittää työnantajalle lisän maksamista siinä tapauksessa, että käsittelyssä on tehtävä, joka ei nouse seuraavalle tasolle, mutta on kuitenkin niin vaativa, että lisä voi olla perusteltu.


Tehtäväkohtainen palkanosa harjoittelukouluissa

Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävien vaativuustason perusteella harjoittelukoulujen opetushenkilöstön arviointijärjestelmän mukaisesti. Harjoittelukoulujen arviointijärjestelmässä vaativuustasoja on 11. Harjoittelukoulujen tehtäväkohtaiseen palkanosaan kuuluu vaativuuslisä, joka on 50 prosenttia kahden vaativuustason välillä.

Tehtävien vaativuusarviointi perustuu työnantajan määrittelemään tehtävään ja tehtäväkuvaukseen. Arvioinnissa käytettävät päävaativuustekijät ovat työn luonne ja vastuu, vuorovaikutustaidot sekä tiedolliset ja taidolliset valmiudet.

Tehtävien vaativuutta ja vaativuustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välissä arviointikeskustelussa. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella ehdotuksen vaativuustasosta.

Henkilökohtainen palkanosa harjoittelukouluissa

Henkilökohtainen palkanosa määräytyy henkilön suorituksen perusteella. Opetushenkilökunnan henkilökohtaisen suoriutumiskategorioita on neljä, ja palkka voi liukua suorituskategorian sisällä. Liukuva järjestelmä mahdollistaa palkan korottamisen 0,1 prosentin tarkkuudella henkilökohtaisen suoriutumisen osalta.

Henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnin pääarviointitekijät ovat ammatinhallinta, laatu ja työn tulokset sekä vastuullisuus työssä ja toiminta työyhteisössä. Suoritusarviointi koskee henkilön suoriutumista tehtävässään ja hänelle asetetuista tavoitteista.

Henkilökohtaista työsuoritusta ja suoritustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä arviointikeskusteluissa. Arviointikeskustelut käydään vähintään viiden vuoden välein, mutta työntekijä voi pyytää uudelleen arviointia kahden vuoden kuluttua edellisestä arvioinnista. Suorittamansa arvioinnin perusteella esimies tekee ehdotuksensa suorituskategoriaksi ja -prosentiksi.

Työntekijä voi myös pyytää arviointia kuuden kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta, uudessa tehtävässä tai vaativuustason muuttuessa.

Määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevän henkilön osalta hänen henkilökohtainen palkanosuutensa on turvattu. Jos määräaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä jatkaa saman työnantajan palveluksessa vaativuustasoltaan vastaavassa tai vastaavan sisältöisessä tehtävässä, henkilökohtaista palkanosaa ei voi pienentää.

Suorituskategoria IV

Henkilön työstä suoriutuminen on erinomaista ja ylittää kaikki tehtävän vaatimukset ja henkilölle asetetut tavoitteet sekä määrällisesti että laadullisesti.

Suorituskategoria III

Henkilön työstä suoriutuminen täyttää erittäin hyvin kaikki tehtävän vaatimukset. Työstä suoriutuminen ylittää joiltakin osin henkilölle asetetut tavoitteet sekä määrällisesti että laadullisesti.

Suorituskategoria II

Henkilön työstä suoriutuminen täyttää hyvin tehtävän vaatimukset ja suurimman osan henkilölle asetetuista tavoitteista. Suoriutuminen on laadullisesti tasokasta keskeisimmillä tehtäväalueilla.

Suorituskategoria I

Henkilön työstä suoriutuminen täyttää tehtävän perusvaatimukset ja osan henkilölle asetetuista tavoitteista. Työstä suoriutumisessa on kuitenkin kehittämistarpeita joillakin osa-alueilla.

Jaa
Yliopisto palkka, yliopisto palkkaus, herjoittelukoulu palkka, harjoittelukoulu palkkaus