Yliopistojen ja harjoittelukoulujen palkkaus
Yliopistojen ja harjoittelukoulujen palkkausjärjestelmä muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvasta palkanosasta. Henkilökohtainen palkanosa koostuu henkilökohtaisesta suoritusprosentista ja -kategoriasta.
Yliopistojen ja harjoittelukoulujen tutkimus- ja opetushenkilöstön palkka muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Henkilökohtainen palkanosa koostuu henkilökohtaisesta suoritusprosentista ja suorituskategoriasta.
Tällä sopimuskaudella 1.4.2023-31.5.2025 ensimmäisen vuoden aikana maksetaan 1.5.2023 kertaerä, joka on 12,6 % maaliskuun palkasta tai vähintään 400 euroa. Lisäksi 1.9.2023 maksetaan 3,5 prosentin yleiskorotus. Vuoden 2024 aikana maksetaan 2,0 prosentin yleiskorotus 1.3.2024 sekä 0,5 prosentin paikallinen erä 1.12.2024.
Paikallinen erä kohdentuu tehtäväkohtaiseen (ml. toistaiseksi voimassa olevat vaativuuslisät) tai henkilökohtaiseen palkanosaan työnantajan päättämällä tavalla. Työnantaja keskustelee pääluottamusmiesten kanssa paikallisten erien käyttö- ja jakoperusteista ennen kuin työnantaja pyytää esihenkilöiltä jakoperusteiden mukaisia esityksiä. Tehtävän vaativuustasoihin kohdistuvat esitykset käsitellään arviointiryhmässä.
Paikallisesta erästä voidaan sopia paikallisesti toisin pääluottamusmiesten kanssa. Sopimus tulee tehdä kirjallisesti 30.9.2024 mennessä.
Tehtäväkohtainen palkanosa yliopistoissa
Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävän vaativuustason perusteella. Tehtävän vaativuusarviointi perustuu työnantajan määrittelemään tehtävään, tehtävänkuvaukseen ja tehtävään sovellettavaan arviointijärjestelmään. Yliopistoissa on kaksi arviointijärjestelmää: opetus- ja tutkimushenkilöstöön sovellettava arviointijärjestelmä sekä muuhun henkilöstöön sovellettava arviointijärjestelmä.
Tehtävien vaativuusarvioinnissa käytettävät päävaativuustekijät ovat opetus- ja tutkimushenkilökunnan järjestelmässä työn luonne ja vastuu, tehtävän edellyttämät vuorovaikutustaidot sekä tehtävän edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet.
Opetus- ja tutkimushenkilökunnan arviointijärjestelmässä tehtävien vaativuustasoja on 11. Tehtävien vaativuusarvioinnin tulee pohjautua tehtävän vaativuuden arviointiin eikä nimikkeen pohjalta tehtävään sijoitteluun eri vaativuustasoille.
Tehtävien vaativuutta ja vaativuustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä arviointikeskusteluissa. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella ehdotuksen vaativuustasosta.
Henkilökohtainen palkanosa yliopistoissa
Henkilökohtainen palkanosa määräytyy henkilön suorituksen perusteella. Opetus- ja tutkimushenkilöstön henkilökohtaisen suoriutumiskategorioita on neljä, ja palkka voi liukua suorituskategorian sisällä. Liukuva järjestelmä mahdollistaa palkan korottamisen 0,1 prosentin tarkkuudella henkilökohtaisen suoriutumisen osalta. Neuvotteluosapuolet suosittelevat, että korotukset tehdään kokonaisina prosenttiyksikköinä.
Opetus- ja tutkimushenkilöstön henkilökohtaisen suoriutumisen arviointijärjestelmän pääarviointitekijät ovat opetukselliset ansiot, tutkimukselliset ansiot sekä yhteiskunnalliset ja yliopistoyhteisölliset ansiot.
Suoritusarviointi koskee henkilön suoriutumista tehtävässään ja hänelle asetetuista tavoitteista. Henkilökohtainen suoriutuminen arvioidaan suhteessa työtehtäviin ja työsuunnitelmaan tai muulla vastaavalla tavalla asetettuihin tavoitteisiin.
Tämän lisäksi suoriutumista arvioidaan vertaamalla työtehtäviin liittyviä ansioita muiden vastaavilla aloilla, samoissa vaativuusryhmissä ja vastaavan tyyppisissä tehtävissä toimivien ansioihin ts. tietyllä tasolla toimivan opettajan ansioita verrataan muiden yhtä vaativissa tehtävissä toimivien ansioihin.
Henkilökohtaista työsuoritusta ja suoritustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä arviointikeskusteluissa. Arviointikeskustelut käydään vähintään viiden vuoden välein, mutta työntekijä voi pyytää uudelleen arviointia kahden vuoden kuluttua edellisestä arvioinnista. Suorittamansa arvioinnin perusteella esimies tekee ehdotuksensa suorituskategoriaksi ja -prosentiksi.
Työntekijä voi myös pyytää arviointia kuuden kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta, uudessa tehtävässä tai vaativuustason muuttuessa.
Määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevän henkilön osalta hänen henkilökohtainen palkanosuutensa on turvattu. Jos määräaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä jatkaa saman yliopiston palveluksessa vaativuustasoltaan vastaavassa tai vastaavan sisältöisessä tehtävässä, henkilökohtaista palkanosaa ei voi pienentää.
Suorituskategoria IV
Henkilön työstä suoriutuminen on erinomaista ja ylittää kaikki tehtävän vaatimukset ja henkilölle asetetut tavoitteet sekä määrällisesti että laadullisesti.
Suorituskategoria III
Henkilön työstä suoriutuminen täyttää erittäin hyvin kaikki tehtävän vaatimukset. Työstä suoriutuminen ylittää joiltakin osin henkilölle asetetut tavoitteet sekä määrällisesti että laadullisesti.
Suorituskategoria II
Henkilön työstä suoriutuminen täyttää hyvin tehtävän vaatimukset ja suurimman osan henkilölle asetetuista tavoitteista. Suoriutuminen on laadullisesti tasokasta keskeisimmillä tehtäväalueilla.
Suorituskategoria I
Henkilön työstä suoriutuminen täyttää tehtävän perusvaatimukset ja osan henkilölle asetetuista tavoitteista. Työstä suoriutumisessa on kuitenkin kehittämistarpeita joillakin osa-alueilla.
Vaativuuslisää voidaan maksaa opetus- ja tutkimushenkilöstön arviointijärjestelmässä vaativuustasoilla 5–10 ja muun henkilöstön arviointijärjestelmässä vaativuustasoilla 4–14. Vaativuuslisä voidaan maksaa tehtävissä, jotka sijoittuvat oman vaativuustasonsa vaativimpiin tehtäviin, mutta eivät vielä täytä seuraavan vaativuustason edellytyksiä. Vaativuuslisä voi olla toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen ja sitä voidaan käyttää sekä vakituisissa että määräaikaisissa tehtävissä.
Vaativuuslisän suuruus on 50 prosenttia vaativuustasojen palkkojen erotuksesta ottamalla huomioon henkilökohtainen suoritutuminen. Suoritutumista ei arvioida uudelleen vaativuuslisää myönnettäessä. Kun tehtävä nousee seuraavalle vaativuustasolle vaativuuslisän maksaminen lakkaa, tällöin henkilökohtainen suorituminen myös voidaan arvioida uudelleen, mutta henkilön kokonaispalkka ei saa laskea.
Päätöksen vaativuuslisän maksamisesta tekee työnantaja. Arviointiryhmä voi esittää työnantajalle lisän maksamista siinä tapauksessa, että käsittelyssä on tehtävä, joka ei nouse seuraavalle tasolle, mutta on kuitenkin niin vaativa, että lisä voi olla perusteltu.
Tehtäväkohtainen palkanosa harjoittelukouluissa
Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävien vaativuustason perusteella harjoittelukoulujen opetushenkilöstön arviointijärjestelmän mukaisesti. Harjoittelukoulujen arviointijärjestelmässä vaativuustasoja on 11. Harjoittelukoulujen tehtäväkohtaiseen palkanosaan kuuluu vaativuuslisä, joka on 50 prosenttia kahden vaativuustason välillä.
Tehtävien vaativuusarviointi perustuu työnantajan määrittelemään tehtävään ja tehtäväkuvaukseen. Arvioinnissa käytettävät päävaativuustekijät ovat työn luonne ja vastuu, vuorovaikutustaidot sekä tiedolliset ja taidolliset valmiudet.
Tehtävien vaativuutta ja vaativuustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välissä arviointikeskustelussa. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella ehdotuksen vaativuustasosta.
Henkilökohtainen palkanosa harjoittelukouluissa
Henkilökohtainen palkanosa määräytyy henkilön suorituksen perusteella. Opetushenkilökunnan henkilökohtaisen suoriutumiskategorioita on neljä, ja palkka voi liukua suorituskategorian sisällä. Liukuva järjestelmä mahdollistaa palkan korottamisen 0,1 prosentin tarkkuudella henkilökohtaisen suoriutumisen osalta.
Henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnin pääarviointitekijät ovat ammatinhallinta, laatu ja työn tulokset sekä vastuullisuus työssä ja toiminta työyhteisössä. Suoritusarviointi koskee henkilön suoriutumista tehtävässään ja hänelle asetetuista tavoitteista.
Henkilökohtaista työsuoritusta ja suoritustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä arviointikeskusteluissa. Arviointikeskustelut käydään vähintään viiden vuoden välein, mutta työntekijä voi pyytää uudelleen arviointia kahden vuoden kuluttua edellisestä arvioinnista. Suorittamansa arvioinnin perusteella esimies tekee ehdotuksensa suorituskategoriaksi ja -prosentiksi.
Työntekijä voi myös pyytää arviointia kuuden kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta, uudessa tehtävässä tai vaativuustason muuttuessa.
Määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevän henkilön osalta hänen henkilökohtainen palkanosuutensa on turvattu. Jos määräaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä jatkaa saman työnantajan palveluksessa vaativuustasoltaan vastaavassa tai vastaavan sisältöisessä tehtävässä, henkilökohtaista palkanosaa ei voi pienentää.
Suorituskategoria IV
Henkilön työstä suoriutuminen on erinomaista ja ylittää kaikki tehtävän vaatimukset ja henkilölle asetetut tavoitteet sekä määrällisesti että laadullisesti.
Suorituskategoria III
Henkilön työstä suoriutuminen täyttää erittäin hyvin kaikki tehtävän vaatimukset. Työstä suoriutuminen ylittää joiltakin osin henkilölle asetetut tavoitteet sekä määrällisesti että laadullisesti.
Suorituskategoria II
Henkilön työstä suoriutuminen täyttää hyvin tehtävän vaatimukset ja suurimman osan henkilölle asetetuista tavoitteista. Suoriutuminen on laadullisesti tasokasta keskeisimmillä tehtäväalueilla.
Suorituskategoria I
Henkilön työstä suoriutuminen täyttää tehtävän perusvaatimukset ja osan henkilölle asetetuista tavoitteista. Työstä suoriutumisessa on kuitenkin kehittämistarpeita joillakin osa-alueilla.