Kuinka perhevapaita haetaan

Perhevapaat ovat yleensä lakisääteisiä, joten ne on myönnettävä hakemuksen mukaisesti. Tutustu, millaisia asioita perhevapaiden hakemisessa tulee ottaa huomioon koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalalla.

Perehdy ennen perhevapaiden anomista aina myös Kelan sivuihin.

Raskaus- ja vanhempainrahapäivät saat laskettua helposti KELA:n laskurilla:

Raskaus- ja vanhempainrahapäivien laskuri

Perhevapaat

Perhevapailla tarkoitetaan raskausvapaata, vanhempainvapaata ja hoitovapaata. Lisäksi vapaata voi saada muista perhesyistä. Osa perhevapaista voi olla osittaisia.

Raskausvapaa alkaa 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia raskausvapaan myöhentämisestä siten, että se alkaa viimeistään 14 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa.

Vanhempainvapaa alkaa raskausvapaan jälkeen, ja vapaalle voi jäädä kumpi tahansa vanhemmista. Vanhempainvapaata pitää hakea 1–2 kuukautta ennen vapaan alkamista.

Perhevapaa ja määräaikainen palvelussuhde

Tasa-arvolain mukaan palvelussuhteen määräajan pituuteen ei saa vaikuttaa tieto siitä, että työntekijä on joko raskaana tai aikoo jäädä perhevapaalle. Työnantaja rikkoo tasa-arvolakia, jos hän sitoo määräajan pituuden pelkästään raskauteen tai perhevapaan alkamiseen.

Kun laillinen määräaikainen palvelussuhde päättyy, työnantajalla ei pääsääntöisesti ole velvollisuutta tarjota uutta työtä. Vaikka työnantaja tarvitsisi yhä esimerkiksi sijaista, hänen ei ole pakko ottaa työhön samaa henkilöä, joka on hoitanut sijaisuutta määräajan. Tästäkin säännöstä on poikkeus tasa-arvolaissa.

Raskaana ja määräaikaisessa palvelussuhteessa olevalle työntekijälle on tarjottava uudelleen vastaavaa määräaikaista tehtävää, vaikka hän olisi jäämässä perhevapaalle. Tätä velvoitetta ei kuitenkaan ole, jos työnantaja voi osoittaa, että hänellä on jokin muu syy kuin raskaus/perhevapaa siihen, ettei se tarjoa työtä juuri tälle henkilölle.

Perhevapaa ja työnhaku

Perhevapaa ei estä työnhakua tai työn vastaanottamista.

Muistathan, ettei työnantaja saa työhönottotilanteessa tai koulutukseen valitessaan syrjäyttää henkilöä raskauden, synnytyksen tai perhevapaan vuoksi. Työntekijää ja viranhaltijaa ei saa näistä syistä myöskään irtisanoa tai rajoittaa hänen virka- tai työsuhteensa kestoa tai sen jatkumista. Raskauden ja perhevapaiden vuoksi häntä ei myöskään saa asettaa epäedulliseen asemaan palkka- tai muista palvelussuhteen ehdoista päätettäessä.

Voit siis aktiivisesti hakea vakituista työpaikkaa myös perhevapaasi aikana, eikä tuleva tai käynnissä oleva perhevapaa estä sinua vastaanottamasta työtä. Raskaudesta tai perhesuunnitelmista ei tarvitse kertoa työnhaun yhteydessä.

Mikäli epäilet syrjintää tapahtuneen, olethan yhteydessä omaan luottamusmieheesi tai OAJ:n lakipalveluihin.

Hoitovapaa, osittainen hoitovapaa ja tilapäinen hoitovapaa

Hoitovapaa on työntekijän oikeus jäädä hoitamaan lastansa siihen saakka, kun lapsi täyttää kolme vuotta. Hoitovapaata pitää hakea kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Hoitovapaa voi olla myös osittainen.

Kun alle 10-vuotias tai vammainen lapsi sairastuu äkillisesti, on lapsen vanhemmalla, huoltajalla tai samassa taloudessa vakituisesti asuvalla oikeus saada tilapäistä hoitovapaata lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi. Kunnan sopimusalalla ikäraja on 12 vuotta.

Muista perhesyistä saatavat vapaat

Vapaata voi hakea myös pakottavista perhesyistä, kuten perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi. Perheellä tarkoitetaan samassa taloudessa perheenomaisissa oloissa asuvien henkilöiden lisäksi esimerkiksi heidän takautuvassa ja etenevässä polvessa olevia lähisukulaisiaan.

Viranhaltijalla ja työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä perhettä kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Lisäksi on oikeus omaishoitovapaaseen viiden työpäivän ajalta.

Poissaolosta ja sen syystä on ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista. Pyynnöstä on esitettävä luotettava selvitys poissaolon perusteesta.

Erityishoitoraha korvaa lyhytaikaista ansionmenetystä

Kelan maksama erityishoitoraha korvaa lyhytaikaista ansionmenetystä, joka johtuu alle 16-vuotiaan lapsen sairaudesta tai vammasta.

Korvaus voidaan maksaa, kun hakija on lapsensa hoitoon osallistumisen vuoksi estynyt tekemästä työtään eikä saa poissaolonsa ajalta palkkaa. Hoitoon ja kuntoutukseen osallistumisen tarpeen määrittelee lasta hoitava lääkäri.

Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi

Työstä poissaolosta perheenjäsenen hoitamiseksi säädetään työsopimuslaissa. Tämä perhevapaa on sellaisia tilanteita varten, joissa työntekijän perheenjäsen tarvitsee apua jokapäiväisissä toiminnoissa. Säädöstä sovelletaan työsuhteisten henkilöiden lisäksi myös kunnan viranhaltijoihin, koska viranhaltijoiden perhevapaat määräytyvät työsopimuslain säännösten perusteella.

Perheenjäsenellä tarkoitetaan samassa taloudessa perheenomaisissa oloissa asuvien ihmisten lisäksi takenevassa ja etenevässä polvessa olevia työntekijän tai tämän puolison, avopuolison taikka työntekijän kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa elävän henkilön lähisukulaisia.

Työntekijällä ei ole subjektiivista oikeutta vapaaseen, mutta säännöksen mukaan työnantajan on pyrittävä järjestämään työt työpaikalla siten, että työntekijällä olisi mahdollisuus jäädä määräajaksi pois työstä hoitamaan erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevaa perheenjäsentä. Poissaolon ajalta työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta.

Vapaasta tehdään sopimus

Työstä poissaolo perustuu työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen. Vapaasta tehdään sopimus, johon kirjataan muun muassa:

• Molempien osapuolien suostumus
• Vapaan pituus
• Keskeyttämisen mahdollisuus perustelluista syistä ja keskeyttämisen ajankohdan määräytyminen.

Työntekijän on pyydettäessä esitettävä lääketieteellinen tai sosiaaliviranomaisten antama selvitys poissaolon ja sen keskeyttämisen perusteesta.

Lain mukaan työntekijällä on oikeus poissaolon päätyttyä palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, työntekijälle on tarjottava aikaisempaa työtä vastaavan työsopimuksen mukainen työ.

Omaishoitovapaa

Työntekijällä on kalenterivuoden aikana oikeus saada enintään viisi työpäivää vapaata työstä henkilökohtaisen avun tai tuen tarjoamiseksi omaiselle tai työntekijän kanssa samassa taloudessa asuvalle läheiselle, mikäli omainen tai muu läheinen tarvitsee välitöntä läsnäoloa edellyttävää merkittävää avustamista tai tukea toimintakykyä huomattavasti alentaneen vakavan sairauden tai vakavan vamman vuoksi.

Työntekijällä on oikeus vastaavaan vapaaseen myös edellä tarkoitetun henkilön saattohoitoon osallistumisen vuoksi. Omaisella tarkoitetaan työntekijän lasta, vanhempaa, avio- ja avopuolisoa sekä työntekijän kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa olevaa.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle omaishoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys poissaolon perusteesta.