OAJ:n mielestä on tärkeä huolehtia, että ammatillisen toisen asteen koulutus on myös tulevaisuudessa aito väylä korkeakouluopintoihin. Tuoreen OECD:n Education at a Glance -raportin mukaan jatko-opintokelpoisuus kannustaa tutkinnon suorittamiseen. Samaan aikaan, kun kilpailijamaamme ovat lisänneet koulutusresursseja, Suomen panostus on pysynyt samana.
Hallituksen tavoittelema koulutus- ja osaamistason sekä työllisyysasteen nostaminen vaatii koulutuksen, kasvatuksen ja tutkimuksen riittävän rahoituksen varmistamista.
– Ammatillisen toisen asteen koulutuksen merkitys korostuu entisestään, kun työmarkkinoilla on pulaa osaajista. Oppivelvollisuusiän nostaminen edellyttää myös koulutuksen ja opetuksen laatuun ja riittäviin resursseihin satsaamista, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto vaatii.
Tänään julkaistun OECD:n Education at a Glance -raportin mukaan Suomessa ammatillisen koulutuksen läpäisyaste on laskenut siitä, kun raportissa edellisen kerran käsiteltiin ammatillista koulutusta vuonna 2020. Silloin julkaistussa vertailussa Suomen ammatillisen koulutuksen tutkinto-opiskelijoista 78 prosenttia valmistui viimeistään kaksi vuotta tavoiteajan jälkeen. Nyt luku oli 72 prosenttia.
– On tärkeää, että myös hallitusohjelmassa on tunnistettu lähiopetuksen ja tuen merkitys. Näillä nostetaan ammatillisen koulutuksen laatua, jolloin myös edellytykset menestyä korkeakouluopinnoissa sekä työllistyä, kasvavat. Tuen jatkuminen toiselle asteelle ja riittävä lähiopetus myös nopeuttavat valmistumista, OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Niina Jurva painottaa.
Suomen panostus koulutukseen pysynyt samalla tasolla – kilpailijat vetäneet lisää kaulaa
Muissa maissa panostukset koulutukseen ovat lisääntyneet, kun Suomen panostus on pysynyt samalla tasolla. Esimerkiksi Viro on viidessä vuodessa lisännyt huomattavasti koulutusresurssejaan. Kansainvälisessä vertailussa Suomi panostaa koulutukseen hieman OECD:n keskiarvoa enemmän, mutta muihin Pohjoismaihin verrattuna pidämme edelleen peräpäätä.
Ylevistä juhlapuheista huolimatta Suomi jää yhä jälkeen verrokkimaistaan koulutuksen rahoituksessa, eikä sellaisia panostuksia, jolla tämä kuva muuttuisi, tunnu löytyvän.
– Koulutusrahoituksen BKT-osuus on paljastava mittari, koska se osoittaa, kuinka suuri arvo koulutukselle aidosti yhteiskunnassa annetaan. Jotta Suomi painisi Pohjoismaiden luokassa, edellyttäisi se miljarditason lisäpanostuksia koulutukseen, OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo sanoo.
Hallituksen tavoittelema koulutus- ja osaamistason sekä työllisyysasteen nostaminen vaatii koulutuksen, kasvatuksen ja tutkimuksen riittävän rahoituksen varmistamista.
– Tällä hetkellä näyttää siltä, että koulutusleikkauksia on tulossa jo ensi vuonna. Esimerkiksi hallitus kaavailee koulutusleikkauksia vapaaseen sivistystyöhön, aikuiskoulutustukeen ja korkeakouluihin sekä pääosin koulutukseen käytettävien kuntien valtionosuuksien indeksin 1 prosentin leikkausta, Salo kertoo.
Indeksijarru veisi hallituksen oman arvion mukaan kunnilta ensi vuonna 28 miljoonaa euroa.
– Tämä vaikuttaa juuri vastakkaiseen suuntaan kuin hallitusohjelman kirjaukset osaamis -ja koulutustason nostosta, perustaitojen vahvistamisesta kuntien hakiessa säästöjä esimerkiksi ryhmäkokoja suurentamalla. Tässä ajassa mitkään koulutusleikkaukset eivät ole perusteltavissa,
Salo alleviivaa.
- Uusin ja aiemmin julkaistut Education at Glance -raportit ovat luettavissa OECD:n verkkosivuilla
- Lue lisää OAJ:n budjettiriihen täsmätärpeistä hallitukselle
Education at a Glance on taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n vuosittainen indikaattorijulkaisu, jossa tarkastellaan mm. OECD:n jäsenmaiden koulutustasoa, koulutukseen osallistumista, koulutuksen kustannuksia, koulutuksen ja opetuksen järjestämistä sekä korkeakoulutettujen määriä ja työllistymistä.
Teksti: Milla Eronen
Kuva: Leena Koskela