Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Koulutuksen tutkimuslaitos, Työn ja talouden tutkimus LABORE sekä OAJ ovat pettyneitä siitä, että budjettiriihessä ei linjattu opettajarekisterin perustamisesta. Yhdessä ne esittävät, että hallitus jatkaa opettajarekisterin perustamista, jotta olisi mahdollista esimerkiksi kohdentaa opettajankoulutuksen aloituspaikkoja todellisen tarpeen mukaisesti.
Opettajarekisteristä tehty selvitys sekä enemmistö selvityksestä lausuneista tahoista puoltavat rekisterin perustamista. Hallituksen budjettiehdotus oli pettymys, koska opettajarekisterin perustamisen aloittamiseen ei luvattu rahaa.
Nyt Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi, Koulutuksen tutkimuslaitos KTL, Työn ja talouden tutkimus LABORE ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ esittävätkin, että hallitus jatkaa opettajarekisterin perustamista. Opettajarekisterin perustamiseen on vuoden 2024 budjettikäsittelyssä eduskunnassa löydettävä miljoona euroa. Se mahdollistaisi rekisterin perustamisen aloittamisen.
Opettajarekisterin perustamiseen on vuoden 2024 budjettikäsittelyssä eduskunnassa löydettävä miljoona euroa.
Luotettavan rekisteritiedon puuttuminen ei mahdollista eikä luo paineita opettajankoulutukselle kohdentaa aloituspaikkoja tarpeen mukaisesti. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajista, erityisopettajista sekä matematiikan ja tekniikan alan opettajista on ollut pulaa jo pitkään.
Suomessa on maakuntia, joissa useammalta kuin joka kymmenenneltä peruskoulussa ja lukiossa opettajana toimivalta puuttuu vaadittava kelpoisuus. Esimerkiksi Skotlannissa opettajana tai edes opettajan sijaisena ei saa toimia muut kuin kelpoiset opettajat, jotka ovat opettajarekisterissä.
Suomessa on maakuntia, joissa useammalta kuin joka kymmenenneltä peruskoulussa ja lukiossa opettajana toimivalta puuttuu vaadittava kelpoisuus.
Rekisteri tarvitaan myös, jotta alan tutkimusta ja sitä kautta tutkimusperustaista päätöksentekoa saadaan lisää.
Kun opettajatietoja voitaisiin yhdistää oppimistuloksiin, voitaisiin paremmin selvittää esimerkiksi suomalaisnuorten jo vuosia heikentyneiden PISA-tulosten syitä.
Rekisterin perustamiskustannukset jäävät selvitysten mukaan noin kolmeen miljoonaan euroon, ja sen ylläpito maksaisi vuositasolla noin 500 000 euroa.
Rekisteri tarvitaan myös, jotta alan tutkimusta ja sitä kautta tutkimusperustaista päätöksentekoa saadaan lisää.
Opettajatarvetta on tähän asti ennakoitu kolmen vuoden välein tehdyllä kyselyllä. Siihen jätti vastaamatta vuonna 2016 joka kolmas ja vuonna 2019 lähes puolet. Sen jälkeen kyselyä ei ole tehty, eikä sen tuloksia enää ole voitu pitää kovin luotettavina.
Opetuksen järjestäjä on velvoitettava kyselyyn vastaamisen sijaan toimittamaan rekisterinpitäjälle sillä olevat opettajatiedot sekä tiedot viroista ja toimista, joissa ei ole kelpoista opettajaa. Kun rekisterinpitäjä vie nämä tiedot rekisteriin, tarvitsee tietoja sen jälkeen päivittää vain mahdollisten muutosten yhteydessä.
Suomella ei ole varaa jättää rekisteriä perustamatta sillä perusteella, että tietojen automatisoitu toimittaminen opetuksen järjestäjältä rekisteriin on vaikea toteuttaa. Tietojen toimittaminen jatkuvien kyselyiden sijaan pysyvään rekisteriin on aloitettava nyt. Myöhemmin voidaan selvittää sitä, olisiko tietojen toimittaminen automatisoitavissa ja mitä se maksaisi.
Tietojen toimittaminen jatkuvien kyselyiden sijaan pysyvään rekisteriin on aloitettava nyt.
Toteamme lopuksi, että opettajarekisterin perustaminen ei yksin riitä. Lisäksi on ryhdyttävä toimiin, joilla lisäämme alan veto- ja pitovoimaa.
Allekirjoittajat
- Aki Kangasharju, toimitusjohtaja, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos
- Mika Maliranta, johtaja, Työn ja talouden tutkimus LABORE
- Katarina Murto, puheenjohtaja, Opetusalan Ammattijärjestö
- Harri Peltoniemi, johtaja, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
- Taina Saarinen, johtaja, tutkimusprofessori Koulutuksen tutkimuslaitos