Kansainvälisessä opetusalan huippukokouksessa keskusteltiin alan tulevaisuudesta

Suomen puheenvuoroissa nostettiin esiin kokouksen aiheita, kuten tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointia, teknologian roolia sekä elinikäisen oppimisen tärkeyttä. 
OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto toi esiin puheenvuorossaan muun muassa perusopetuksen tulevaisuustyön. 

– Koulutuksen ja oppimisen on tuettava laaja-alaisempaa osaamista, kuten ongelmanratkaisutaitoja, eettistä päätöksentekokykyä, sosiaalisen vuorovaikutuksen taitoja, luovuutta sekä omasta hyvinvoinnista huolehtimista, hän toteaa. 

Murto kuitenkin korosti, että laaja-alaiset osaamisen taidot eivät kuitenkaan syrjäytä eri tieteenaloihin ja oppiaineisiin perustuvaa osaamista, eikä laaja-alaista yleissivistystä. 

– Tulevaisuudessa, jossa tietomäärä vain lisääntyy ja vaikuttamisyritykset sekä valheellinen tieto on yhä vaikeammin hahmotettavissa, on entistä tärkeämpää luoda vankka tietopohja, yleissivistys ja kriittinen medialukutaito, jotta väärän tai valheellisen tiedon kykenee erottamaan tosiasioista, hän sanoo. 

Teksti jatkuu kuvan jälkeen

OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto tapasi Singaporessa myös paikallisia koululaisia.  

Laaja-alaisen osaamisen varmistaminen edellyttää, että myös opettajien osaamisen on oltava ajantasaista ja jopa ennakoivaa. Murron mukaan koulutusta on kehitettävä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa, mutta opetuksen ja opettajien pedagoginen autonomia on varmistettava myös tulevaisuudessa. 

– Koska osaamisvaatimukset opettajan työssä muuttuvat yhä nopeammin, opettajien jatkuvaan uran aikaiseen osaamisen kehittämiseen ja täydennyskoulutukseen sekä sen mahdollistamiseen on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota, hän toteaa. 

OAJ:llä on oma digitalisaation koordinaatioryhmä

Digitalisaation lähtökohtana ja tavoitteena on jo vuosien ajan pidetty sitä, että opettajan aikaa vapautuisi oppijoiden kohtaamiseen ja opetuksen yksilöllistämiseen. Rehtori Anu Vilkin mukaan tämä ei valitettavasti ole ollut opettajien kokemus heidän työnsä arjessa.

– Yhdenvertaisia oppimisen edellytyksiä ja laadukasta opetusta ei ole kaikilta osin voitu varmistaa. Koulutuksessa ja opetuksessa on oltava aikaa kohdata yksilöt, mutta ei tule myöskään kadottaa yhteisöllisyyttä, käsillä tekemisen kulttuuria ja toiminnallisuutta. Tämä on tärkeää niin yleissivistävässä kuin ammatillisessa koulutuksessa, hän korostaa.

OAJ on toiminnassaan panostanut digitalisaatioon ja perustanut mm oman digitalisaation koordinaatioryhmän. 

– Ryhmän tehtävänä on seurata, ennakoida ja hallita digitalisaation ja tekoälyn vaikutuksia jäsentemme työssä sekä kartoittaa digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuuksien hyödyntämistä järjestön omassa toiminnassa. Edunvalvontajärjestönä meidän täytyy pysyä teknologisen kehityksen mukana ja osata ennakoida sen tuomia muutoksia jäsentemme arkeen, Vilkki selittää.

Yhteiskunta ja työelämä muuttuvat nopeammin kuin koskaan aikaisemin ja on tärkeää, että elinikäisen oppiminen mahdollistetaan jokaiselle läpi elämän. 

– Osaaminen vahvistaa talouskasvua ja tuottavuutta sekä varmistaa sen, että saadaan osaajia työmarkkinoille. Monet tulevat kouluttautumaan uuteen ammattiin työuransa aikana ja tämäkin on mahdollistettava. Siksi on tärkeää, että elinikäistä oppimista tuetaan kaikilla yhteiskunnan tasoilla, Murto painottaa. 

Suomessa maan hallitus on päättänyt lakkauttaa aikuiskoulutustuen säästösyistä tulevana kesänä.

– Tämä tulee johtamaan yhä pahenevaan henkilöstöpulaan yhteiskunnan kriittisillä aloilla. Esimerkiksi erityisopettajista 45 prosenttia on kouluttautunut aikuiskoulutustuella. OAJ tekee vahvaa vaikuttamistyötä sen eteen, että opetusalalla jatkokouluttautuminen olisi myös jatkossa mahdollista valtion tukemana, Murto kertoo.  

Teksti jatkuu kuvan jälkeen. 

Suomen delegaatioon kuuluivat OKM:n kansainvälisten asiain johtaja Jaana Palojärvi, opetusministerin erityisavustaja Lisa Palm, opetusministerin valtiosihteeri Mikaela Nylander, OAJ:n kansainvälisten asioiden päällikkö Christer Holmlund, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto sekä rehtori Anu Vilkki. 

Kokouksen päätteeksi osallistujamaat julkaisivat tuttuun tapaan omat sitoumuksensa. Suomi uusi aiemmin antamansa kolme sitoumusta:

• Varmistamme, että jokaiselle lapselle ja nuorelle taataan riittävä oppimisen tuki.
• Vaikutamme aktiivisesti opettajien työoloihin, jotta alalla pysytään.
• Koulutusjärjestelmää tulee kehittää tutkitun tiedon perusteella ja siten, että koko koulutusketju varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle otetaan huomioon.

International Summit on the Teaching Profession (ISTP) on koulutuksen huippumaiden vuosittainen kokous, jonka järjestävät yhteistyössä OECD, opettajajärjestöjen kansainvälinen katto-organisaatio Education International (EI) sekä järjestäjäksi valittu isäntämaa. Tänä vuonna järjestyksessään 14:ttä huippukokousta isännöi Singapore. Kokous pidettiin 22.–24.4.2024.

Kuvat: Christer Holmlund