Hallitusohjelman laadinnan aikaan ja sen jälkeenkin toisteltiin useaan otteeseen, kuinka koulutus pidetään erityissuojeluksessa. Tiedossa oli merkittäviä talouden sopeuttamistoimia, mutta koulutus haluttiin jättää leikkausten ulkopuolelle. Jo hallitusohjelmassa koulutukseen kohdistettiin kuitenkin leikkauksia. Vapaan sivistystyön kenttään esimerkiksi suunnattiin yli 20 miljoonan euron leikkaukset. Muun muassa kansalaisopistojen 12,5 miljoonan euron leikkaus vastaa kooltaan koko Pirkanmaan alueelle annettavaa valtionapua kansalaisopisto-opetukseen.
Vapaan sivistystyön kenttään esimerkiksi suunnattiin yli 20 miljoonan euron leikkaukset.
Hallituskauden koulutustoimet ovat olleet kaksijakoiset
Samaan aikaan, kun koulutuksesta on leikattu suoraan ja epäsuorasti, on koulutuksen rahoitusta myös kohdennettu uudelleen. Pysyväluonteisia panostuksia on tehty hallituskauden aikana yli 300 miljoonalla eurolla.
Samaan aikaan, kun koulutuksesta on leikattu suoraan ja epäsuorasti, on koulutuksen rahoitusta myös kohdennettu uudelleen.
Keskeisimmät lisäykset liittyvät perusopetuksen vahvistamiseen. Oppimisen tuen uudistus, viikkotuntimäärän kasvattaminen kolmella vuosiviikkotunnilla sekä laatu- ja tasa-arvorahoituksen tason nosto kattavat panostuksista noin 200 miljoonaa euroa.
Viime eduskuntavaalien alla kaikilla puolueilla oli halu kehittää perusopetusta. Tällä hallituskaudella tehdyt panostukset ovat linjassa näiden puheiden kanssa. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen rahoituksesta vastaavat kuitenkin pääosin kunnat. Samalla, kun kuntien rahoitusta on lisätty uusiin tehtäviin, kuntien valtionosuuksiin on tehty samaan mittaluokkaan (yli 200 miljoonaa euroa) nousevat leikkaukset.
Samalla, kun kuntien rahoitusta on lisätty uusiin tehtäviin, kuntien valtionosuuksiin on tehty samaan mittaluokkaan (yli 200 miljoonaa euroa) nousevat leikkaukset.
Kuntien menoista yli 60 prosenttia suuntautuu kasvatuksen ja koulutuksen rahoittamiseen. Kaikki leikkaukset kuntien valtionosuuksiin ovat siten väistämättä myös leikkauksia kasvatuksen ja koulutuksen järjestämisestä.
Koulutusleikkaukset kohdistettu tällä hallituskaudella kaikkiin koulutussektoreihin
Kipeimmät leikkaukset kohdistettiin ammatilliseen koulutukseen. Viime vuosikymmenellä ammatillisesta koulutuksesta leikattiin noin 450 miljoonaa euroa. Viime hallituskaudella pysyvää rahoitusta kasvatettiin, mutta tällä hallituskaudella sukelletaan entistä syvemmälle. 120 miljoonan euron suorat leikkaukset ja järjestämisen normeja purkamalla tehdyt lisäleikkaukset ovat johtaneet mittaviin irtisanomisiin ympäri Suomea. Toisin kuin leikkauksia tehtäessä luvattiin, ne ovat kohdistuneet juuri oppivelvollisuuttaan suorittaviin opiskelijoihin.
Kipeimmät leikkaukset kohdistettiin ammatilliseen koulutukseen.
Kaikkiin koulutussektoreihin on kohdistettu säästelemättä leikkauksia tällä hallituskaudella. Korkeakouluissa leikkaukset tehtiin ensin lukukausimaksuja korottamalla ja sen varjolla perusrahoitusta leikkaamalla. Kevään 2025 kehysriihessä yliopistoille ja ammattikorkeakouluille kohdistettiin kipeitä perusrahoitusleikkauksia jättäen sektorin rahoituksen noin 70 miljoonaa euroa aiempaa alemmalle tasolle.
Kaikkiin koulutussektoreihin on kohdistettu säästelemättä leikkauksia tällä hallituskaudella.
Suomessa on laaja yhteisymmärrys tavoitteesta nostaa korkeakoulutettujen määrää kohti 50 prosenttia ikäluokasta. Tavoitteeseen pääsemiseksi on tehtävä koulutuspanostuksia, joista erityisesti ammatillisen väylän vahvistaminen ja korkeakoulutuksen vahvistaminen ovat keskeisimpiä. Tällä hallituskaudella tehdyillä päätöksillä on vaarana, että tavoite karkaa yhä kauemmas.
Edellisen opetus- ja kulttuuriministeriön sivistyskatsauksen yhteydessä Suomen koulutustasoa verrattiin Yhdysvaltoihin. Jos Suomi olisi osavaltio Yhdysvalloissa, olisi se pieni ja keskimääräistä heikommin koulutettu osavaltio. Tämä ei vastaa sitä käsitystä, joka meillä suomalaisesta osaamisesta on.
Jos Suomi olisi osavaltio Yhdysvalloissa, olisi se pieni ja keskimääräistä heikommin koulutettu osavaltio.
Leikkaukset kohdistuvat koulutuksen kulmakiveen – opettajiin
Osana valtion leikkauksia opetushallitukselta leikattiin vuoden 2025 budjetista kaikki opettajien täydennyskoulutukseen varatut rahat. Rahoitusta käyttivät erityisesti korkeakoulut, jotka olivat tarjonneet opettajille täydennyskoulutuskokonaisuuksia. Kipeimmin opettajakuntaan ovat osuneet aikuiskoulutustuen leikkaukset (175 miljoonaa euroa), joiden turvin opettajat ovat voineet tehdä pätevöitymiskoulutuksia esimerkiksi erityisopettajaksi.
Kipeimmin opettajakuntaan ovat osuneet aikuiskoulutustuen leikkaukset (175 miljoonaa euroa), joiden turvin opettajat ovat voineet tehdä pätevöitymiskoulutuksia esimerkiksi erityisopettajaksi.
Viimeisen 15 vuoden aikana koulutusleikkauksia ovat tehneet kaikki puolueet vuorollaan. Vuoden 2024 rahan arvolla mitattuna koulutukseen tehdyt panostukset ja leikkaukset ovat yli 2,7 miljardia euroa miinuksella. Tehdyillä toimilla olemme jääneet kauas jälkeen koulutuksen rahoituksessa muihin Pohjoismaihin verrattuna. Suomen osaamis- ja koulutustason laskua arvioitaessa on mahdotonta sivuuttaa koulutukseen tehtyjen leikkausten vaikutusta. OECD:n maaraportin mukaan Suomen mahdollisuudet pärjätä kansainvälisessä kilpailussa perustuvat korkeaan koulutukseen. Miten Suomelle käy, kun tästä ei pidetä huolta?
Vuoden 2024 rahan arvolla mitattuna koulutukseen tehdyt panostukset ja leikkaukset ovat yli 2,7 miljardia euroa miinuksella.
Koulutuksen rahoituksen suunta on saatava kääntymään. Suomeen on laadittava parlamentaarinen pitkän aikavälin suunnitelma rahoitus-, osaamis- ja koulutustason nostamiseksi ja näiden vaatimista toimenpiteistä. OAJ on esittänyt tätä jokaisen hallituksen budjettiriihen ja kehysriihen jälkeen. Lyhytjänteistä politiikkaa tekemällä ei katkaista koulutuksen kurjistumisen kierrettä.
