Kuluva sopimuskierros on viimeistään osoittanut työmarkkinajärjestelmän uudistustarpeen. Erityisesti sovittelujärjestelmä ja työriitalaki on aikoinaan säädetty aivan toisenlaiseen toimintaympäristöön. Yhteisen työmarkkinamallin puuttuminen ja sovittelujärjestelmän ongelmat ovat omiaan aiheuttamaan yhä lisääntyviä työmarkkinahäiriöitä. – Epävakaa tilanne tulee Suomelle kalliiksi ja nakertaa työmarkkinatoiminnan luottamusta ja uskottavuutta, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.
Nykyinen sovittelujärjestelmä ja työriitalaki kaipaavat perusteellista uudistamista. Valtakunnansovittelijan toimiston yhteyteen tulee perustaa talousyksikkö, joka tuottaa puolueetonta tietoa talouden tilasta, eri sektoreiden ja toimialojen tilasta, ostovoimasta, kilpailukyvystä, työllisyydestä sekä työvoiman saatavuudesta.
Erityisesti yksityisen sektorin voimakkaasti ajama ns. vientivetoinen malli on ajatuksena kestämätön. Se sementoisi eri sopimussektoreihin pesiytyneet rakenteelliset ongelmat palkkauksessa erityisesti opetusalalla ja muilla julkisen sektorin sekä yksityisenkin sektorin aloilla. Työriitalakiin tulee myös säätää tarkemmat menettelytapasäännökset sovittelutoiminnan tehostamiseksi.
OAJ:n teettämässä työmarkkinakyselyssä työriitalain uudistamista kannatti noin puolet poliittisista päättäjistä. Sovittelujärjestelmän henkilöresurssien lisäämisen puolella oli 58 % päättäjistä.
– Sovittelujärjestelmän ja työriitalain uudistaminen sekä talousyksikön perustaminen mahdollistaisivat sopimusalakohtaisten tilanteiden huomioimisen. Ne ehkäisisivät haitallisen palkkakierteen muodostumisen ja vähentäisivät todennäköisesti työrauhahäiriöitä. Toivottavasti seuraavalta hallitukselta löytyy valmiutta näihin uudistuksiin, toteaa Murto.
Lisätietoa
työmarkkinajärjestelmän uudistuksesta OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto
katarina.murto@oaj.fi, p. 050 568 9188
kyselyn tuloksista OAJ:n ekonomisti Mika Väisänen,
mika.vaisanen@oaj.fi, p. 020 748 9618
OAJ:n tilaama ja Aula Researchin toteuttama päättäjäkysely kohdennettiin muun muassa puolueiden ja eduskuntaryhmien puheenjohtajistolle sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan / sivistysvaliokunnan jäsenille. Kyselytutkimuksen otos kerättiin 20.12.2022–30.1.2023 .
